Eduskuntavaalit 2023
Elämme kriisien ja nopeiden muutosten aikaa. Yhteiskunta on kyvykäs kohtaamaan tilanteen ja selviytyy siitä, kun sivistysjärjestelmän tuottamista hyvistä vaikutuksista pidetään huolta pitkäjänteisesti. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa katsomme tulevaisuuteen ja nostamme entistä vahvemmin koulutuksen, tutkimuksen ja sivistyksen ääntä Suomessa!
Keskeiset viestimme
- Koulutusjärjestelmä luo tiedon ja taidon alat ylittävää ja yhdistävää osaamista. Koulutuspoliittiset ratkaisut tukevat tulevaisuustaitojen kuten luovuuden, ongelmanratkaisutaitojen, kriittisen ajattelun ja oppimisen halun vahvistumista.
- Osaamisvajeita ja osattomuuden kokemuksia paikataan kaikissa koulutusmuodoissa yksilöllisillä, paikallisesti päätettävillä tukimuodoilla sekä yhteistyöllä hyvinvointipalveluiden kanssa.
- Varhaiskasvatusta kehitetään koulutusjärjestelmän ensimmäisenä askeleena suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Yksityisillä palveluntarjoajilla on olennainen rooli.
- Tehdään esiopetuksesta kaksivuotista kaikille ja koulun aloituksesta joustavaa.
- Ammatillista koulutusta ja lukiota sekä ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutusta kehitetään kutakin omana koulutusmuotonaan mutta yhteistyöhön kannustaen.
- Suomalaisen koulutusjärjestelmän tärkeitä periaatteita ovat paikallinen päätöksenteko, pedagoginen vapaus oppilaitoksissa sekä korkeakoulutuksen ja tieteen autonomia.
Lue lisää tavoitteistamme: Osaamisen perusta kuntoon
- Laadukas koulutus ja tutkimus edellyttävät riittävää ja pitkäjänteistä rahoitusta sekä työrauhaa toiminnan kehittämiseen.
- Koulutuksen ja tutkimuksen rahoituskanavista tehdään monipuolisempia. Kotimaisen julkisen rahoituksen lisäksi valtion pääomasijoitukset, yksityinen rahoitus sekä EU-rahoitus ovat osana kokonaisuutta. Korkeakoulut saavat itse päättää opintomaksuista samantasoisen tutkinnon jo suorittaneilta.
- Julkinen valta ja korkeakoulut sitoutuvat tavoitteeseen 50 prosentin korkeakoulutusasteesta. Koulutuspaikkojen lisäykset rahoitetaan täysimääräisesti.
- Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus (TKI) on kestävän kasvun ja hyvinvoinnin käyttövoima. Rahoitusta kasvatetaan kohti 4 prosentin BKT-osuutta ja TKI-politiikkaa johdetaan kokonaisvaltaisesti.
Lue lisää tavoitteistamme: Kestävä kasvu ja toimiva yhteiskunta syntyvät osaamisesta
- Oppilaitoksille ja korkeakouluille annetaan mahdollisuudet vastata omatoimisesti nopeisiin osaajatarpeisiin sekä väestörakenteen muutoksiin.
- Työnantajilla on kannustimet toimia yhteistyössä kouluttajien kanssa sekä opetuksessa että tutkimuksessa.
- Osaamistarpeiden ennakointityötä kehitetään rohkeammaksi ja laaja-alaiseen yhteistyöhön perustuvaksi, ja siinä hyödynnetään uuden teknologian mahdollisuudet.
- Maahanmuuton väyliltä poistetaan esteet ja Suomeen tulo on sujuvaa. Suomeen halutaan tulla töihin, tutkimaan, opettamaan ja opiskelemaan. Julkiset palvelut saa yhdeltä luukulta. Palvelut ja koulutus ovat saatavilla myös englannin kielellä. Suomessa opiskelleet saavat jäädä Suomeen.
Lue lisää tavoitteistamme: Osaajapulaan vastataan yhteistyössä
- Uudistumiskykyinen sivistysjärjestelmä varmistaa kyvyn ennakoida toimintaympäristön muutoksia ja reagoida niihin viisaasti. Opetus, tiede, taide, kulttuuri, liikunta ja urheilu rakentavat koko yhteiskunnan hyvinvointia ja henkistä kriisinkestävyyttä. Sivistysjärjestelmän luoma pääoma auttaa myös ehkäisemään kriisejä.
- Poikkeusaikojen opit hyödynnetään täysimääräisesti. Koulutuksen yhteisöllisyyttä, monipuolisia järjestämistapoja ja digitalisaatiota edistetään määrätietoisesti ja moniammatillisesti.
- Sivistynyt kansakunta ei ole haavoitettavissa disinformaatiolla ja yksinkertaistavalla populismilla. Sivistyneessä yhteiskunnassa päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Koulutuspäätösten ohjaavana periaatteena on koulutuksen ja tutkimuksen laatu. Uudistukset tehdään kenttää kuunnellen.
Lue lisää tavoitteistamme: Sivistynyt yhteiskunta kestää kriisit
Lue ajankohtaiset uutiset eduskuntavaaliteemoistamme:
- Sivistan vaalitavoitteet julki: Korkeakouluille oikeus periä maksu toisesta tutkinnosta (tiedote 9.10.22)
- Heikki Kuutti Uusitalo: Koulutustaso ylös ja nuorten väylät auki korkeakoulutukseen: Korkeakoulujen tulisi voida periä maksuja toisen tutkinnon suorittamisesta (blogi 9.10.22)
- Leena Pöntynen ja Annakaisa Tikkinen: Pirstaleisesta osaoptimoinnista kohti tulevaisuuden sivistyksen perustaa (blogi 10.11.22)
- Milka Kortet ja Jussi-Pekka Rode: Ammattiosaamisen laatu tehdään oppilaitoksen ja yrityksen yhteistyönä (blogi 17.11.22)
- Anni Siltanen ja Heikki Holopainen: Työelämä vaatii koulutus- ja osaamistason nostoa (blogi 24.11.22)
- Harri Hietala: Ministeriöiden tulevaisuuskatsauksen tilannekuva seuraavalle hallituskaudelle (blogi 18.1.23)
- Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kasvattamiselle saatiin hyvä parlamentaarinen suunnitelma (uutinen 23.1.23)
- Korkeakoulujen aloituspaikoista 7000 menee toista tutkintoa suorittaville – toisesta samantasoisesta tutkinnosta pitäisi voida periä maksu (tiedote 7.2.23)
- Heikki Kuutti Uusitalo: Nuorille leveämpi väylä korkeakouluun – nyt 7000 paikkaa menee henkilöille, joilla on jo tutkinto (blogi 7.2.23)
- Tiedevaalit23-kampanja nostaa esiin, miten tiede vaikuttaa suomalaisten arkeen (tiedote 16.2.23)
- Haastattelussa Leif Nystén: taiteen perusopetuksen lainsäädännössä vielä kehitettävää, uudistuksia ei tule tehdä toimivan järjestelmän kustannuksella (uutinen 22.2.23)
- Heikki Kuutti Uusitalo ja Moona Naakka: Osaaminen pitää Suomen pinnalla – kriiseissäkin (blogi 24.2.23)
Lisätietoja ja taustamateriaaleja
Sivistysalan tilasto-, selvitys- ja katsausaineistoa.
Suomen koulutusjärjestelmä pähkinänkuoressa.
Koulutusjärjestelmän visiomme.
Jäseniimme pääset tutustumaan jäsentarinoiden kautta!