» Uutishuone » Blogi » Harri Hietala: Viimemetrien eväitä vaalikeskusteluun ja hallitusohjelman tekoon

Harri Hietala: Viimemetrien eväitä vaalikeskusteluun ja hallitusohjelman tekoon

Harri Hietala

Sunnuntaina on Eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä. Illalla pääsemme jännittämään tulosta, jonka viimeisimmät kannatuskyselyt ennakoivat olevan tiukka. Tämän jälkeen alkaa hallituspohjatunnustelut ja itse hallitusohjelmaneuvottelut.

Vaalien alla käyty julkinen keskustelu on ollut ilahduttavankin monipuolista. Toki julkisen talouden velkaantuminen on ollut yksi kantavista teemoista. Matelevaan talouskasvuun ja julkisen talouden tasapainottamistarpeeseen vastaamiskeinoja kartoittavia selvityksiä on vielä vaaliviikollakin tullut peräti kahden ryhmän toimesta.

Kasvutyöryhmän toimenpide-ehdotuksia

Valtiovarainministeriön alaisuudessa työskennellyt virkamiesten poikkihallinnollinen Kasvutyöryhmä on lähtenyt tarkastelemaan ongelmaa kansantalouden tuottavuuden ja työikäisen väestön hitaan kasvun kautta. Työryhmä kuitenkin huomauttaa, että pelkästään talouskasvun varaan ei julkisen talouden vahvistamista voi rakentaa, koska monet kasvua vauhdittavat toimet vaikuttavat vasta pitkällä viiveellä, mutta väestön ikääntymisen aiheuttamat menopaineet realisoituvat jo lyhyemmällä aikavälillä.

Työryhmän työllisyyttä edistävät toimenpiteet jakautuvat työttömyyttä vähentäviin, työmarkkinoille osallistumista ja työperäistä maahanmuuttoa edistäviin toimenpiteisiin. Varmistettuina toimenpiteinä työryhmä tunnistaa useita työttömyysturvaan tehtävissä olevia muutoksia, jotka lisäisivät työllisyyttä ja vahvistaa julkista taloutta vuositasolla useilla sadoilla miljoonilla euroilla. Potentiaalisia toimenpiteitä ovat puolestaan muun muassa työurien pidentäminen eläkejärjestelmää uudistamalla sekä työlainsäädännön sopusuhtainen kehittäminen siten että uuden työntekijän palkkaamisen kynnys madaltuu.

Työperäisen maahanmuuton edistäminen on potentiaalinen toimenpidekokonaisuus sekä työllisyyden että julkisen talouden näkökulmasta. Työryhmä näkee, että työperäisen maahanmuuton edistäminen vaatii laajaa toimenpidekokonaisuutta, johon sisältyy mm. maahanmuuton edistämisen rakenteiden vahvistaminen, lupamenettelyiden sujuvoittaminen esimerkiksi digitalisaatiota hyödyntämällä ja Suomeen muuttaneiden kotoutumisen edistäminen.

Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen vahvistaa julkista taloutta

Tuottavuuskasvun vauhdittamisessa potentiaaliset julkisen sektorin toimenpiteet liittyvät T&K-rahoitukseen, koulutukseen, investointiympäristöön, julkiseen hallintoon ja kilpailukyvyn edistämiseen. Koulutuksen osalta korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen on tutkimustiedon perusteella pitkällä aikavälillä myös julkista taloutta vahvistava toimenpide, ja siksi työryhmä tunnistaa sen varmennettuna toimenpiteenä. Esimerkiksi aloituspaikkojen lisääminen 10 000:lla vuodessa voisi pitkällä aikavälillä vahvistaa julkista taloutta noin 400–500 miljoonaa euroa vuodessa. Toimenpide kääntyisi julkisen talouden kannalta positiiviseksi kuitenkin vasta noin 20–30 vuoden päästä ja tätä ennen aloituspaikkojen lisääminen heikentäisi julkista taloutta enimmillään 400–600 miljoonaa euroa vuodessa.

Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen osalta tulevien hallituskausien keskeisimpiä päätöksiä on se, miten vuoden 2023 alussa voimaan tulleen T&K-rahoituslain mukaiset valtion T&K-lisäpanostukset kohdennetaan. Mikäli myös yksityinen sektori panostaa T&K-toimintaan siten, että neljän prosentin T&K-tavoite saavutetaan, on sillä suotuisia vaikutuksia julkisen talouden kestävyyteen pidemmällä aikavälillä talouskasvun nopeutumisen seurauksena. Pelkkä valtion T&K-rahoituksen kasvu ei lisää talouskasvua ja verotuottojen kasvua niin paljon, että valtion T&K-rahoituksen lisääminen rahoittaisi itsensä.

Investointiympäristön näkökulmasta työryhmä näkee potentiaalisena toimenpiteenä muun muassa ympäristöllisten menettelyiden ja muiden investointien kannalta keskeisten lupamenettelyiden kehittämisen, mikä voisi vauhdittaa vihreän siirtymän investointeja ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä. Kilpailun edistämiseksi voitaisiin työryhmän näkemyksen mukaan tarkastella toimialakohtaisesti alalle tuloa estävää regulaatiota ja purkaa muita mahdollisia alalle tulon esteitä. Lisäksi yritystukien painopistettä tulee työryhmän näkemyksen mukaan siirtää säilyttävistä tuista kohti uudistavia tukia.

Suomelle suuntaa: osaaminen ja koulutus

Itse asiassa samaan, eli tuottavuuden kasvuun ja työvoiman saatavuuden helpottamiseen, haki ratkaisuja Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa Suomen suunta -hanke, jossa mukana olivat työmarkkinakeskusjärjestöt. Hankkeessa nähdään samoin, että tuottavuuden kasvun ja korkean työllisyyden yhteinen nimittäjä on osaaminen ja koulutus. Osaava ja hyvinvoiva työvoima mahdollistaa tuottavuuden kasvattamisen niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla.

Hankkeen mukaan koulutusjärjestelmämme tulee reagoida työvoimatarpeeseen joustavasti koulutusalojen, aloituspaikkojen sekä alueellisen tarpeen mukaisesti. Tarvitsemme lisäksi huomattavasti enemmän työhön johtavaa maahanmuuttoa korjaamaan väestön ikärakennetta ja vastaamaan työvoimavajeeseen.

Suomen suunta -hankkeen loppuraportissa koordinaatioryhmä esittää ehdotuksensa tuottavuuden ja työvoiman saatavuuden parantamiseksi. Vauhdittaakseen Suomen talouskasvua koordinaatioryhmä esittää politiikkasuosituksensa kahdeksan teeman alla: innovaatiopolitiikka, koulutus ja osaaminen, digitalisaatio, maahanmuutto ja kotoutuminen, elinkeinorakenteen muutos, julkisen sektorin tuottavuus, työhyvinvointi ja työkyky sekä osatyökykyisten, nuorten ja yli 55-vuotiaiden työllistymisen tukeminen.

Koordinaatioryhmä näkee muun muassa, että seuraavan hallituksen pitää asettaa koulutustasotavoite niin, että työikäisten osaamis- ja koulutustaso nousee työmarkkinoiden tarpeet huomioiden. Suomen korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–34-vuotiaista pitää nousta lähelle OECD-maiden nykyistä kärkitasoa vuoteen 2040 mennessä.

Työvoiman tarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Koordinaatioryhmän mukaan työvoiman maahanmuuttoa tulee lisätä ja ulkomailla hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä pätevöitymisväyliä täytyy kehittää. Vakiinnuttamalla koulutuspolut ja digitalisoimalla Valviran laillistamismenettelyn sote-alan tehtäviin voisi pätevöityä nopeasti ja kohtuullisilla kustannuksilla.

Työllisyysasteen nostamisessa ja työvoiman saatavuuden parantamisessa suurin potentiaali on heikosti työllistyneissä ryhmissä, kuten osatyökykyisissä, nuorissa ja yli 55-vuotiaissa. Tämän parantamiseksi koordinaatioryhmä linjaa useita toimia, kuten osatyökykyisten työnteon kannattavuuden lisäämisestä yhteensovittamalla ansiotuloja ja etuuksia.

Koulutus, tutkimus ja innovaatiot keskustelun ytimessä

Koko vaaleja edeltäneen keskustelun ajan ytimessä ovat olleet koulutus, tutkimus ja innovaatiot. Nämä kaksi tuoreinta raporttia korostavat edelleen koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä tuottavuuden ja työpanoksen kasvussa. Nyt jää sitten nähtäväksi, kuinka nämä viestit ja ratkaisuvaihtoehdot realisoituvat seuraavan hallituksen ohjelmassa. Toivottavasti neuvotteluissa tunnistetaan, että koulutus- ja tutkimusinvestoinneissa kustannusten syntymisestä menee usein kymmeniä vuosia ennen kuin nettotuotot tulevat, mutta nämä investoinnit kannattaa ja pitää tehdä tässä tilanteessa.

Jaa

Seuraa

Harri Hietala

Kirjoittaja on Sivistan pääekonomisti.