Valtiovarainministeriö on päättänyt tänään lisätalousarviossaan ehdottaa 20 miljoonan euron kertaluontoista lisäystä ammatillisen koulutuksen rahoitukseen. Ammatillisen koulutuksen lisärahoitus tuleekin oppilaitoksille tarpeeseen, sillä reformin toimeenpano on edelleen kesken ja ammatillinen koulutus kysyttyä työelämän ja opiskelijoiden osalta. Uusi hallitus tekee lisärahoituksella heti vaikutuksen ja tämä otetaan varmasti ammatillisessa koulutuksessa positiivisella tavalla huomioon. Oppilaitoksissa on kuitenkin suuri tarve pysyvälle…

Suomalainen koulutus houkuttelee maahamme uusia osaajia. Vuonna 2017 ulkomaalaiset suorittivat Suomessa yhteensä 3776 korkeakoulututkintoa. Työperäisen maahanmuuton rinnalla puhumme koulutusperäisestä maahanmuutosta. Koska yhteiskuntamme elää ja kasvaa osaamisesta ja osaajista, tulee varmistaa, että koulutusperäisen maahanmuuton kautta tie suomalaiseen työelämään on sujuva ja vailla turhaa byrokratiaa. Kansainvälisten osaajien tie Suomeen Halusimme selvittää, miten suomalaisissa korkeakouluista valmistuneet ja tänne…

Tutkimusten mukaan pelkän perusasteen varassa olevien työllisyysaste on vain 43 %, kun korkeakoulutuksen saaneiden työllisyysaste on 84,5 %. Miten varmistetaan, että kaikki nuoret saavat vähintään toisen asteen tutkinnon? Arvioiden mukaan tällä hetkellä noin 4.000 nuorta vuosittain ei hakeudu toisen asteen opintoihin tai putoaa niistä pois ennen tutkinnon suorittamista. Pudokkaiden määrä on jopa 7 % ikäluokasta.…

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 120 vuotta siitä, kun suomalainen kansalais- ja työväenopistotoiminta sai alkunsa Tampereella. Työväenopistoista alkoi elinikäisen oppimisen kansanliike, joka tänä päivänä on kenties merkittävämpi kuin koskaan. Elinikäinen oppiminen ja itsensä kehittäminen ovat muuttuneen työelämän myötä nousseet yhä tärkeämpään rooliin. Kansalaisopistot ovat vastanneet tähän tarpeeseen jo 120 vuoden ajan tarjoten sivistystä, oppia ja yhteisöllisyyttä.…

Rinteen hallituksen isoin yksittäinen uudistus on oppivelvollisuusiän korottaminen 18 vuoteen, jota HS pääkirjoituksessa pidetään hyvänä alkuna (HS 1.6.19). Koulutuksen järjestäjät ja monet koulutuspolitiikan ammattilaiset ovat suhtautuneet pidennykseen varauksellisesti. Ratkaisua on pidetty liian kaavamaisena ja jälkijättöisenä syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta. Positiivista onkin, että esitetty keinovalikoima on laaja: mukana ovat lukioiden ja ammatillisen koulutuksen lisäksi kymppiluokat, kansanopistot, työpajat…

Pärjäätkö työssäsi vielä viiden vuoden päästä? Kenen vastuulla uuden oppiminen ja osaamisen kehittäminen on? Entä onko koulutuksella enää merkitystä? Voidaanko osaamistarpeita ennakoida? Ja miten tämä kaikki tapahtuu yhteistyössä yritysten, henkilöstön sekä oppilaitosten ja opettajien kanssa? Näihin kaikkiin kysymyksiin etsitään vastauksia Sivistystyönantajien, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n järjestämässä paneelikeskustelussa Porissa, SuomiAreenalla keskiviikkona 17.7.2019 klo…

Työsuojeluviranomainen on julkaissut käytännönläheisen ja tiiviin oppaan yhdenvertaisuuden edistämisestä työpaikoilla. Oppaassa on käyttökelpoisia vinkkejä yhdenvertaisuussuunnitelman tekemiseen. Oppaassa kuvataan yhdenvertaisuussuunnittelu nelivaiheisena prosessina, jonka jokaiseen vaiheeseen annetaan vinkkejä ja esimerkkejä. Opas löytyy täältä Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus edistää aktiivisesti yhdenvertaisuuden toteutumista. Koulutuksen järjestäjiä koskee lisäksi velvollisuus edistää yhdenvertaisuuden toteutumista koko oppilaitoksessa. Lisätietoja täältä. EK:n uutinen aiheesta. Lisätietoja,…

Kun kerron, että olen Executive in Residence Aalto-yliopistossa, toiset katsovat hieman hämmentyneenä ja toiset hymyilevät vinosti: oletpa keksinyt hienon tittelin. Sitten saa selittää: No, en ole sitä itse keksinyt. Yliopisto ottaa tällaiseen tehtävään henkilöitä, joilla on pitkä kokemus ja tuntemus elinkeinoelämästä. Tehtävän sisältö vaihtelee laitoksen ja henkilön mukaan. Minun tehtäväni on olla mukana projektissa, jossa…