» Vaikutamme » Tietoa alasta » Suomen koulutusjärjestelmä pähkinänkuoressa

Suomen koulutusjärjestelmä pähkinänkuoressa

Varhaiskasvatus ja esiopetus

Esiopetusta annetaan lapsille oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna. Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän polun.

Varhaiskasvatukseen osallistuu 233 000 lasta vuodessa. 1-6 -vuotiasta 77 prosenttia osallistuu varhaiskasvatukseen.

Esiopetukseen osallistuu vajaat 60 000 oppilasta vuodessa. Näistä 50 000 saa esiopetusta päivähoidon yhteydessä ja 10 000 koulun yhteydessä.

Perusopetus

Perusopetus on yleissivistävää koulutusta. Sitä järjestetään pääasiassa peruskouluissa, mutta myös kansanopistoissa etenkin aikuisille suunnattuna. Peruskoulussa on vuosiluokat 1–9, ja se on tarkoitettu koko 7–16-vuotiaiden ikäluokalle.

Opetussuunnitelman perusteet antavat yhtenäisen pohjan paikallisille opetussuunnitelmille. Kuntien, yksityisten koulutuksen järjestäjien ja koulujen omat opetussuunnitelmat ohjaavat opetusta ja koulutyötä tarkemmin ja ottavat huomioon paikalliset tarpeet ja näkökulmat.

Perusopetukseen osallistuu vuositasolla noin 550 000 koululaista. Yli viidennes koululaisista saa tehostettua (reilu 10 %) tai erityistä (vajaat 10 %) tukea. Aloittavavan ja päättävän ikäluokan koko on noin 60 000 – jatkossa pienentyen. Noin 420 koulutuksen järjestäjällä on reilut 2 100 peruskoulua.

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus on tarkoitettu sekä perusopetuksen päättäneille nuorille ja muille vailla ammatillisesti tutkintoa oleville että työelämässä jo oleville aikuisille. Ammatilliset oppilaitokset ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset järjestävät ammatillista koulutusta. Lisäksi osa vapaan sivistystyön oppilaitoksista järjestää ammatillista koulutusta.

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan ammatillista osaamista. Se kehittää osaltaan työelämää ja vastaa työelämän osaamistarpeisiin, edistää yrittäjyyttä sekä tukee elinikäistä oppimista. Ammatillinen koulutus antaa myös mahdollisuuden jatkaa opintoja korkeakoulussa.

Tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskelee vuositasolla 340 000 opiskelijaa, joista reilu puolet on iältään 15–24-vuotiaita ja vajaa puolet yli 24-vuotiaita. Oppilaitosmuotoisesti koulutusta suorittaa noin 270 000 ja oppisopimuskoulutuksena noin 70 000 opiskelijaa. Tutkintoon tähtäävän koulutuksen aloittaa vuosittain vajaat 140 000 opiskelijaa. Ammatillisen tutkinnon suorittaa yhteensä noin 70 000 opiskelijaa vuodessa. Suoritetuista tutkinnoista ammatillisia perustutkintoja on reilu kaksi kolmasosaa sekä ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja vajaa kolmasosa. Ammatillista tutkintokoulutusta järjestää reilut 130 koulutuksen järjestäjää.

Lukio

Lukiokoulutus antaa opiskelijalle laaja-alaisen yleissivistyksen ja valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa. Lukio-opintojen päätteeksi opiskelija suorittaa valtakunnallinen ylioppilastutkinto.

Lukio-opintoja voi suorittaa päivälukiossa, aikuislukiossa, etälukiossa ja eräissä kansanopistoissa. Lukiokoulutuksen järjestäjiä on vajaat 270 tarjoten koulutusta noin 370 lukiossa..

Lukiokoulutuksessa on vuositasolla reilut 100 000 opiskelijaa. Lukiokoulutuksen aloittaa noin 35 000 opiskelijaa vuosittain. Ylioppilastutkinnon suorittaa vuodessa noin 30 000 ylioppilasta.

Vapaa sivistystyö

Vapaassa sivistystyössä koulutukseen hakeutuminen on avointa kaikille. Koulutus ei ole tutkintotavoitteista. Kuitenkin osa vapaan sivistystyön oppilaitoksista järjestää lisäksi perusopetusta, lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta ja taiteen perusopetusta.

Vapaan sivistystyön koulutusta tarjotaan kansanopistoissa, kansalaisopistoissa, työväenopistoissa, opintokeskuksissa, liikunnan koulutuskeskuksissa (urheiluopistot) ja kesäyliopistoissa. Näitä valtionrahoitusta saavia koulutuksen järjestäjiä on noin 250. Vapaana sivistystyönä annettuun koulutukseen on vuositasolla bruttona noin puolitoista miljoonaa osallistumista. Kun otetaan muidenkin koulutuksen järjestäjien tutkintoon johtamaton koulutus brutto-osallistumisten määrä aikuiskoulutukseen nousee vajaaseen kahteen miljoonaan.

Taiteen perusopetus

Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista lapsille ja nuorille tarkoitettua taidekasvatusta. Taiteen perusopetusta antavat musiikkioppilaitokset, kuvataidekoulut, tanssioppilaitokset, käsityökoulut ja muut oppilaitokset. Oppilaat saavat valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen.

Valtionrahoitusta saavia taiteen perusopetuksen järjestäjiä on 120. Taiteen perusopetuksessa opiskelee vuositasolla noin 130 000 opiskelijaa. Uusia opiskelijoita aloittaa vuositasolla reilut 50 000.

Korkeakoulutus

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut muodostavat Suomen korkeakoulujärjestelmän. Manner-Suomessa on 22 OKM:n alaista ammattikorkeakoulua ja 13 yliopistoa.

Ammattikorkeakoulut

Ammattikorkeakoulut (AMK) ovat pääsääntöisesti monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joiden toiminnassa korostuu yhteys työelämään ja alueelliseen kehittämiseen. AMKien tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa on noin 140 000 opiskelijaa ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa vajaat 20 000 opiskelijaa vuodessa. Aloittavia opiskelijoita on noin 50 000 vuodessa. Tutkinnon suorittaa vajaat 30 000 vuodessa.

Ammattikorkeakoulut ovat voittoa tavoittelemattomia osakeyhtiöitä. Niillä on laaja opetuksen ja tutkimuksen vapaus ja oikeus päättää sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista.

Yliopistot

Yliopistojen perustehtävänä on harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta. Yliopistot edistävät elinikäistä oppimista, toimivat vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa ja edistävät tutkimustulosten sekä taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Yliopistoissa on vajaat 160 000 tutkinto-opiskelijaa vuositasolla. Uusia yliopisto-opiskelijoita aloittaa reilut 30 000 vuodessa. Yliopistotutkintoja suoritetaan vuodessa reilut 30 000.

Yliopistoilla on perustuslain turvaama itsehallinto ja niissä vallitsee tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapaus. Yliopistoista 11 on julkisoikeudellisia ja kaksi säätiöitä.

Finlands utbildningssystem i ett nötskal

The Finnish education system in a nutshell

Täältä lisätietoja:

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Opetushallitus

Sivistan jäsenet suomalaisessa koulutusjärjestelmässä

Sivistan jäsenluettelo

Sivistan jäsentarinoita