Skip to content

Blogi

Harri Hietala

Koulutuksessa synkästä vuosikymmenestä haastavaan?

Vuosi vaihtui ja samalla vaihtui vuosikymmenkin. Kulunut vuosikymmen jää historiaan koulutuksen ja tutkimuksen julkisen rahoituksen synkkänä vuosikymmenenä. Tiettävästi ensimmäisen kerran koulutuksen rahoitus laski koko vuosikymmenen, kaikilla koulutusasteilla ja reaalisesti merkittävästi – 1,5 miljardia eurolla. Tämä on tarkoittanut sitä, että toimijat ovat joutuneet vähentämään henkilöstöään ja sopeuttamaan toimintaansa. Suunnan muutoksesta huolimatta merkittävää pysyvää kasvua ei ole…

Ilkka Niemelä

Suomi tarvitsee edelläkäypää osaamista

Koulutuksella ja tutkimuksella on keskeinen vaikutus työn tuottavuuteen ja tätä kautta Suomen elintasoon, kilpailukykyyn ja hyvinvointiin. Aineellisen elintason osatekijät ovat tehdyn työn määrä ja tehdyn työn tuottavuus. Suomessa 1900-luvun alusta 1960-luvulle asti elintason kasvu perustui vielä osin tehdyn työn määrän kasvulle, mutta 1960-luvun jälkeen aineellisen elintason kasvu on perustunut käytännössä yksinomaan työn tuottavuuden kasvuun. Tuottavuuden…

Laura Rissanen

Kaksivuotinen esiopetus vahvistaisi yhdenvertaisuutta

”Paras takuu hallitusohjelmassakin kaivattuun koulutustason nostoon on, että jokainen peruskoulun päättävä nuori osaa sujuvasti lukea, laskea ja kirjoittaa.” Sujuva lukutaito luo perustan kaikelle oppimiselle ja opiskelulle. Tuoreimmat Pisa-tulokset kertovat, että suomalaisten nuorten lukutaito on edelleen maailman parhaimmistoa. Samaan aikaan heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut lähes 14 prosenttiin (HS 4.12.). Erityisen huolestuttavaa on, että jopa 63…

Jussi-Pekka Rode

Koulutusselonteko 2020 – enemmän kuin asiakirja muiden joukossa?

Hallitus on käynnistänyt koulutuspoliittisen selonteon valmistelun opetusministeri Li Anderssonin johdolla. Koulutuskuntayhtymä Tavastian fasilitoimassa kutsutilaisuudessa Hämeenlinnassa 25.11.19 opetusministeri totesi läsnäolijoille toivovansa, että koulutusselonteko saavuttaa lähes yhtä tärkeän aseman Suomessa kuin puolustuspoliittinen selonteko. Koulutusselonteon motto on ”huipulla myös tulevaisuudessa”. Työhön halutaan osallistaa laaja joukko ja lopullisesti selonteosta päättää eduskunta. Koulutusselonteolla on näin mahdollisuus olla vähintäänkin tärkein koulutuspoliittinen…

Heikki Holopainen

Minne menet EU? – budjetista vain 13 % kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä edistäviin toimiin

Neuvottelut EU:n rahoituksesta vuosille 2021-27 ovat käynnissä. EU tarvitsee uudistumista ja kestävää kasvua tukevan budjetin. Vuosikymmenen alussa EU-päättäjät maalasivat tulevaisuuskuvan, jonka mukaan Eurooppa tarvitsee älykästä, kestävää ja osallistavaa taloudellista toimintaa kyetäkseen takaamaan kansalaisten ja ympäristön hyvinvoinnin. Tämä kuva ei ole vanhentunut. Rahoituksesta sopiminen ei ole helppoa, vaikka taloustilanne on parempi kuin edellisen kierroksen aikaan. Brexit…

Tari Aho

Viisi kirjavinkkiä joululahjaksi – dekkareita ja rohkeita naisia

Kiertelin tänään kirjakaupassa ja pohdin joululahjakirjojen ostamista läheisille. Vaelsin hyllyjen välissä ja otin kirjan toisensa jälkeen käteeni miettien kirjansaajan mieltymyksiä. Mikä määrä mielenkiintoisia teoksia olikaan tarjolla! Samalla sain oivalluksen auttaa muita ja jakaa muutaman vinkin vastaavassa tilanteessa oleville. Dekkareita voi suositella aina. Uusi tuttavuus minulle oli ruotsalaisen Sofie Sarenbrantin teos ”Avoimet ovet” (WSOY 2019). Kirjan…

Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala

Miten EU voi menestyä tekoälyajan osaamiskilpailussa?

Poliittisten, taloudellisten ja teknologisten muutosten keskellä tarvitaan vahvaa näkemystä siitä, minkä varaan voidaan, ja kannattaa, rakentaa kestävää tulevaisuutta. Osaaminen on kiistatta yksi avainasioista, joihin sekä Suomen että koko EU:n on syytä sijoittaa. Se ei kuitenkaan voi tapahtua tähänastista kehitystä suoraviivaisesti jatkamalla, vaan on varauduttava tulevaisuuteen, jota voidaan luonnehtia vaikkapa tekoälyn aikakaudeksi. On siis hahmotettava, mitä…

Harri Hietala

Tuore väestöennuste tuo esiin toisaalta koulutuksen haasteet ja toisaalta merkityksen

Tuoreen väestöennusteen mukaan Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee. Maamme väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun vuonna 2031. Ennusteen mukaan vuonna 2035 väkiluku kasvaisi enää Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa Manner-Suomessa. Vuonna 2040 väkiluku kasvaa enää Uudenmaan maakunnassa – ja vain muuttovoiton ansiosta. Vuonna 2018 Suomessa oli 60…

Satu Ågren

Osaajapulan ratkaisemiseen lisää englanninkielistä ammatillisen koulutusta – lupia myönnetty nihkeästi

Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa ratkaisemaan osaajapulaa, kun väestö ikääntyy, syntyvyys laskee ja huoltosuhde heikkenee. Monella alalla ammattiosaajien saatavuus on jo nyt keskeinen kasvun hidaste. Mutta miten voimme lisätä Suomen houkuttelevuutta? Ulkomaalaisen henkilön työllistyminen voi edellyttää osaamisen täydentämistä, joskus koko tutkinnon suorittamista. Nykyistä laajempi englanninkielinen tutkintotarjonta ammatillisessa koulutuksessa madaltaisi maahantulon kynnystä ja sujuvoittaisi täällä jo olevien maahanmuuttajien…

Jaana Erkkilä-Hill

Taiteellinen ajattelu luo tulevaisuutta

Hegelin Taiteen filosofia julkaistiin postuumisti 1835, siis kohtalaisen kauan sitten nykyisen pyrähdyksittäin sinne tänne sinkoilevan aikakäsityksemme mukaan. Hegel kirjoittaa taiteilijalle suodusta mielikuvituksen lahjasta, jonka haluaisin nostaa yhdeksi tärkeimmäksi yhteiskunnalliseksi voimavaraksi elämän moninaisilla poluilla. Tulisiko meidän keskittyä enemmän aineettomaan arvonluontiin? Ranskan armeija on palkannut niin sanotun ”Red Teamin”, tieteiskirjailijoista kootun ryhmän kuvittelemaan tulevia uhkakuvia, joita puhtaaseen…

Scroll To Top