Blogi

Piia Alvesalo

Piia Alvesalo: Liikun siis olen – ei tehdä tästä niin vaikeaa

Arkinen liikunta on mainio ja kiinnostava asia. Sellainen nukkumisen kaltainen itsestäänselvyys, jota ei juurikaan tule pohtineeksi. Ennen kuin jokin vaiva vaikeuttaa liikkumista. Näin meille istumatyötä tekeville usein käy. Nousemme ylös vasta kun selkä kramppaa, venyttelemme viisi sekuntia ja sitten taas istumme, istumme ja istumme. Onko järkee vai ei, tätä voi kukin istumatyöläinen itsekseen pohtia. Koronan…

Sami Kokko

Sami Kokko: Liikkuminen hiipuu Suomessa iän myötä erityisen paljon – arjessa liikutaan entistä vähemmän, vapaa-ajalla ohjatusti entistä enemmän

Keskimäärin joka kolmas suomalainen 7–15-vuotias lapsi ja nuori liikkuu riittävästi eli vähintään tunnin päivittäin. Tämä keskimääräinen tilanne jättää kuitenkin varjoonsa toisen – ehkäpä vielä olennaisemman – ilmiön eli liikkumisen vähenemisen iän myötä. Tämä iän myötä tapahtuva liikkumisen väheneminen on tunnistettu jo reilu vuosikymmen sitten kyselytutkimuksilla, mutta vuonna 2016 Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksessa ensimmäistä…

Harri Hietala

Harri Hietala: Yksityisen opetusalan ansiot kilpailukykyisiä

Viime aikoina on keskusteltu tavallista enemmän ammattiryhmien välisistä palkkaeroista ja palkankorotuksista – ei vähiten kuntien ja hyvinvointialueiden työehtosopimusneuvotteluiden johdosta. Osaltaan tämä on kytkeytynyt myös sektoreiden (yksityinen, kunta ja valtio) ansiotason ja -kehityksen vertailuun. Ansioiden kehitykseen vaikuttavat monet tekijät: Itse tes-neuvotteluissa sovittavat sopimuskorotukset (sis. vähimmäispalkat). Näiden päälle tuleva ansiokehitys (ns. liukuma). Ja tarkastelutasosta riippuen joukossa tapahtuvat…

Jari Lavonen

Jari Lavonen: Koronan aikainen opetusvaje Suomessa ja maailmalla

Osallistuin kesäkuussa 2021 kolmipäiväiseen kansainväliseen seminaariin, jonka tavoitteena oli tarkastella opetusta ja oppimista viidessätoista maassa koronasulun aikana. Osallistujat edustivat maita Etelä- ja Pohjois-Amerikasta, Euroopasta, Afrikasta ja Aasiasta. Seminaarissa annettiin ja saatiin vertaispalautetta ennen seminaaria laadituista korona-ajan opetuksen ja oppimisen maakohtaisista analyyseista. Seminaarin jälkeen kirjoitettiin kattava korona-ajan opetusta käsittelevä kirja seminaarin johtajan ja Harvardin yliopiston professorin…

Heikki Holopainen

Heikki Holopainen: EU:n arvot kompassina myös koulutuksessa ja tutkimuksessa

Tänään vietettävä Eurooppa-päivä on jäänyt julkisuudessa Venäjän banaalin voitonpäivän vieton varjoon. Kaikessa eleettömyydessään Eurooppa-päivä ja EU osoittavat kuitenkin tänään todellisen arvonsa. Jos EU:ta ei olisi, tai Suomi ei olisi sen jäsen, miten yksinäiseltä olo tuntuisikaan sotaa käyvän naapurin vieressä? EU on arvoyhteisö, joka luo lukuisilla sidoksillaan turvallisuutta jäsenmailleen. Hyviä aikoina arvoista voidaan kiistellä – yksi…

Mika Tammilehto

Mika Tammilehto: Ammatillisen koulutuksen roolia työelämälähtöisessä kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa tulee vahvistaa

Työelämän kehittäminen on kuulunut ammatillisen koulutuksen tehtäväkenttään jo pitkään. Sen merkitys, rooli ja toteutustavat osana ammatillisen koulutuksen sekä koulutuksen järjestäjien palveluvalikoimaa ovat vaihdelleet eri aikoina ja tilanteissa. Ammatillisen koulutuksen toimintakenttä on muuttumassa merkittävästi mm. digitalisaation, ilmastonmuutoksen, työn murroksen ja väestökehityksen myötä. Muutokset niin työelämässä ja yhteiskunnassa tulevat olemaan mittavia ja perinpohjaisia. Niitä vauhdittavat osaltaan Covid-19-pandemia…

Harri Hietala

Koulutuksen rahoitus lopuilleen kääntyvällä hallituskaudella

Marinin hallituksen kausi on kääntymässä lopuilleen. Huhtikuun alussa on määrä käydä kehysneuvottelut ja sen jälkeen laatia syksyksi hallituksen viimeinen valtion budjetti vuodelle 2023. Tarkastelen tässä eri koulutusmuotojen päämomenttien muutoksia Marinin hallituksen talousarvioissa. Muutokset on jaettu päätösperäisiin pysyviin muutoksiin, päätösperäisiin määräaikaisiin muutoksiin ja muihin ”automaattisiin” muutoksiin, jotka tulevat säädännöstä, kuten indeksitarkistukset. Vuoden 2023(-24) muutokset on arvioitu…

Elina Pylkkänen

Elina Pylkkänen: Ei tuurilla, vaan taidolla – analytiikan hyödyntäminen osaamistarpeiden ennakoinnissa

Tiedetään, että jonkin sorttinen ikiliikkuja pitäisi keksiä suomalaisille työmarkkinoille, jotta avoimet työpaikat täyttyisivät saman tien ja työttömyysjaksot jäisivät lyhyeksi. Tällainen ikiliikkuja pitäisi tuotantopotentiaalimme aina täyskäytössä – toki suhdannevaihtelujen keinussa, mutta kuitenkin. Suhdannevaihteluja emme pääse pakoon, se on luonnollista heiluriliikettä, joka näyttäytyy myös luonnossa hyvinä ja huonoina satovuosina. Laskusuhdannetta ei kannata jäädä päivittelemään, vaan tehdä välttämättömyydestä…

Jarno Limnéll

Jarno Limnéll: Kyberturva-asiantuntijoiden koulutuksessa tarve yritysten ja korkeakoulujen väliselle yhteistyölle

Kyberturvataitojen tärkeys on korostunut yhteiskunnassamme ja merkitys kasvaa edelleen Kyberturvallisuus on viimeisten vuosien aikana noussut yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen, ja hyvä niin. Puhuttaessa kyberturvallisuudesta asiayhteys on kuitenkin usein negatiivinen ja uhkapainotteinen. Erityisesti kyberuhat ja -rikokset, kuten psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistunut tietomurto, koronapandemiaan liittyvä disinformaatio, eri organisaatioihin kohdistuvat kiristyshaittaohjelmahyökkäykset sekä valtiotason toimijoiden sekaantumiset vaaleihin ovat nostaneet kyberturvallisuuden kansalaisten…

Jussi-Pekka Rode

Webinaari? Ei kiitos! Koulutuspolitiikassa pitäisi päästä eroon pitkistä istunnoista

Korona-aika on opettanut meille asiantuntijoille uusia digitaitoja. Teams tai vastaavat alustat ovat osa arkipäivää ja niiden käyttö alkaa olla melko tuttua kaikille. Yhä vähemmän huomaa esimerkiksi, että jollakin olisi mikki auki tai kameraa ei saisi päälle. Kuuntelusta on tullut aktiivisempaa ja keskustelusta vuorovaikutteisempaa. Poikkeus löytyy kuitenkin ikuisesti kestävistä kokouksista ilman taukoja tai pahinta kaikista: jopa…