Blogi

Harri Hietala

Miksi koulutukseen kannattaa panostaa?

Tämä ehkä itsestään selvältä kuulostava kysymys kannattaa aina väliin esittää. Yksinkertainen vastaus voisi olla, että hyvinvointivaltion kannalta meillä ei ole edes vaihtoehtoja. Koska kyseessä on moniulotteinen asia, on paikallaan ”palastella” koulutuksen hyötyjä. Koulutuksen taloudelliset ja edelleen hyvinvointihyödyt tulevat tuotannon, teknologian ja työllisyyden kautta. Aineettoman pääoman rooli Suomessa on varovaisestikin arvioituna jo 1,5-kertainen kone- ja laitekantaan…

Teemu Hassinen

Osaaminen Suomen menestystekijäksi investoimalla, luottamuksella ja yhteistyöllä

Globaalien muutosvoimien ja teknologisen murroksen tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii meiltä uusia tapoja ajatella osaamisen kehittämistä. Selvää on, että osaaminen ja sen tuottaminen on Suomen tulevaisuuden menestystekijä, luonnonvaramme. Meillä on erinomaiset lähtökohdat virittää osaamista, innovaatioita ja tutkimusta tuottava koneistomme vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksiin. Koneiston merkittävä osa ovat koulutus- ja tutkimusalan organisaatiot. Johtaminen tarvitsee onnistuakseen luottamusta Organisaatiot tarvitsevat…

Mervi Karikorpi

Yliopistojen ja yritysten yhteistyö avaa tohtoreille uusia, mielenkiintoisia työmahdollisuuksia

Teknologiateollisuus ry selvitti viime vuonna jäsenyritystensä osaamis- ja osaajatarpeita. Kyselyn perusteella teknologiateollisuuteen tarvitaan vuosina 2018 – 2021 yhteensä noin 53 000 uutta osaajaa. Teknologiayritykset arvioivat tarvittavan osaamisen tason nousevan useimmissa tehtävissä. Tämä heijastuu myös odotuksiin rekrytoitavien koulutustaustasta. Korkeakoulutettujen osuus 53 000 osaajan rekrytointitarpeesta on yrityspalautteen perusteella peräti 60 prosenttia. Korkeakoulutettujen osuus Suomen henkilöstöstä kasvaisi näin…

Markus Laitinen

Ulkomaalaisissa opiskelijoissa on Suomen tulevaisuus, lukuvuosimaksut mahdollistajana

Tulkintani tuoreesta kansliapäälliköiden raportista on, että Suomen taloudellis-teolliselle tulevaisuudelle riittävän ja osaavan työvoiman määrä on kohtalonkysymys. Samaan aikaan kuitenkin tiedämme, että vuonna 2018 kolmatta vuotta peräjälkeen maassamme syntyi vähemmän ihmisiä kuin kuoli ja että tämä johtaa jatkossa väkiluvun pienenemiseen. Tämä vaikea yhtälö on kuitenkin mahdollista ratkaista hyvin suunnitellulla ja toteutetulla maahanmuuttopolitiikalla. Sen avulla voimme uusintaa…

Heikki Holopainen

The Truth is out there – tiede ja totuuden jälkeinen yhteiskunta

Viime vuosina on puhuttu paljon totuuden jälkeisestä yhteiskunnasta: siitä kuinka tunne ja kokeminen vievät voiton tutkitusta tiedosta. Ilmiö ei ole tässä ajassa syntynyt, mutta siihen törmää menneitä vuosikymmeniä helpommin. Verkkomedia antaa mahdollisuuden kaikenlaisten totuuksien nopealle leviämiselle. Kun vaihtoehtoajattelijat saivat ennen tehdä melkoisen määrän jalkatyötä löytääkseen edes muutaman uskollisen kuulijan, nykyajan käärmeöljykauppias löytää sopivassa verkkoyhteisössä ison…

Jouko Niinimäki

Yliopistojen kansainvälisyyden merkitystä on vaikea yliarvioida

Kansainvälisyys on yliopistolle niin tärkeä laadun varmistuksen työkalu, että sitä on alettu pitää lähes itseisarvona. Yliopistojen kansainvälisyydellä on laadun lisäksi monia merkittäviä yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Kansainvälisyyden kautta kannetaan globaalia vastuuta. Yliopistojen tutkimus tuottaa tietoa, joka kasvattaa yhteistä tietovarantoa. Yhteinen tietämys auttaa kansainvälistä tiedeyhteisöä ratkomaan suuria haasteita, joita ovat esimerkiksi raaka-aineiden, veden ja ruuan saatavuus, ilmastonmuutos, merien…

Turo Kilpeläinen

Korkeakoulujen vaikuttavuuden erilaiset kasvot

Vuosia sitten marssin esimieheni luokse ensimmäiseen resurssikeskusteluun innokkaana, mutta kovin vihreänä tietojenkäsittelyn yliopettajana. Työaikasuunnitelmani koostui hankkeen projektipäällikkyydestä, kurssien pitämisestä sekä muista yliopettajalle kuuluvista hallinnollisista vastuista. Hankemaailma oli entuudestaan tuttua. Opetuksen, erityisesti sisällöiltään erilaisten kurssien haltuunotto uskottavasti ja laadukkaasti, mietitytti. Takaraivossa jyskytti kysymys: entä jos keskittyisin yhteen kurssiin, jota opettaisin useammalle korkeakoululle? Ajatuksen ympärille rakentui 2010-luvun…

Tiina Äijälä

Lukioyhteistyöllä innostusta luonnontieteiden opiskeluun

Suomi kaipaa lisää teknillisesti orientoituneita ja osaavia ihmisiä. Teknilliset yliopistot ja tiedekunnat vastaavat mieluusti tähän tarpeeseen. Ongelmana on kuitenkin se, että perusosaamisena teknillisillä aloilla on pitkän matematiikan oppimäärä. Tällä hetkellä noin 12.000 ylioppilasta vuodessa kirjoittaa pitkän matikan ja tutkimuksen mukaan kirjoittajien määrä on laskussa. Matikka ei ole seksikäs ala ja nuorisolla on käsitys siitä, että…

Maailmanlopun meininkiä ammatillisessa koulutuksessa

Riikka Vataja, 28.09.2018 ”Ammattikoululaisten tyytyväisyys opetukseen laskussa”, ”Ammatillisesta koulutuksesta katosivat opettajat”, ”Ammatillisen koulutuksen nykytila on karu” – siinä muutama nosto ammatilliseen koulutukseen liittyvistä viimeaikaisista uutisotsikoista. Otsikoiden perusteella ammatillisessa koulutuksessa olevien nuorten ei tarvitse enää raahautua koulun penkille eikä ketään myöskään suuremmin kiinnosta heidän hyvinvointinsa. Pärjätköön miten parhaaksi taitavat. Ammatillisen koulutuksen uudistus astui voimaan vuoden alusta…

Ylistys lukutaidolle ja kirjoille

Suvi Huotari, 24.09.2018 Lukutaito on oppimisen perusta. Suomalaiset ovat olleet lukutaitoista kansaa ja innokkaita lukijoita. Viime vuosien kehityskulku on kuitenkin ollut huolestuttavaa, sillä tutkimusten mukaan etenkin lasten ja nuorten lukutaito on laskenut ja polarisoitunut, eikä kirjoja enää lueta entiseen malliin. Samaan aikaan myös vaatimukset lukutaidolle ovat muuttuneet: erilaisia tekstejä pursuavassa maailmassa on oltava monilukutaitoinen. Vastauksena…