Blogi

Jari Lavonen

Jari Lavonen: Koronan aikainen opetusvaje Suomessa ja maailmalla

Osallistuin kesäkuussa 2021 kolmipäiväiseen kansainväliseen seminaariin, jonka tavoitteena oli tarkastella opetusta ja oppimista viidessätoista maassa koronasulun aikana. Osallistujat edustivat maita Etelä- ja Pohjois-Amerikasta, Euroopasta, Afrikasta ja Aasiasta. Seminaarissa annettiin ja saatiin vertaispalautetta ennen seminaaria laadituista korona-ajan opetuksen ja oppimisen maakohtaisista analyyseista. Seminaarin jälkeen kirjoitettiin kattava korona-ajan opetusta käsittelevä kirja seminaarin johtajan ja Harvardin yliopiston professorin…

Heikki Holopainen

Heikki Holopainen: EU:n arvot kompassina myös koulutuksessa ja tutkimuksessa

Tänään vietettävä Eurooppa-päivä on jäänyt julkisuudessa Venäjän banaalin voitonpäivän vieton varjoon. Kaikessa eleettömyydessään Eurooppa-päivä ja EU osoittavat kuitenkin tänään todellisen arvonsa. Jos EU:ta ei olisi, tai Suomi ei olisi sen jäsen, miten yksinäiseltä olo tuntuisikaan sotaa käyvän naapurin vieressä? EU on arvoyhteisö, joka luo lukuisilla sidoksillaan turvallisuutta jäsenmailleen. Hyviä aikoina arvoista voidaan kiistellä – yksi…

Mika Tammilehto

Mika Tammilehto: Ammatillisen koulutuksen roolia työelämälähtöisessä kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa tulee vahvistaa

Työelämän kehittäminen on kuulunut ammatillisen koulutuksen tehtäväkenttään jo pitkään. Sen merkitys, rooli ja toteutustavat osana ammatillisen koulutuksen sekä koulutuksen järjestäjien palveluvalikoimaa ovat vaihdelleet eri aikoina ja tilanteissa. Ammatillisen koulutuksen toimintakenttä on muuttumassa merkittävästi mm. digitalisaation, ilmastonmuutoksen, työn murroksen ja väestökehityksen myötä. Muutokset niin työelämässä ja yhteiskunnassa tulevat olemaan mittavia ja perinpohjaisia. Niitä vauhdittavat osaltaan Covid-19-pandemia…

Harri Hietala

Koulutuksen rahoitus lopuilleen kääntyvällä hallituskaudella

Marinin hallituksen kausi on kääntymässä lopuilleen. Huhtikuun alussa on määrä käydä kehysneuvottelut ja sen jälkeen laatia syksyksi hallituksen viimeinen valtion budjetti vuodelle 2023. Tarkastelen tässä eri koulutusmuotojen päämomenttien muutoksia Marinin hallituksen talousarvioissa. Muutokset on jaettu päätösperäisiin pysyviin muutoksiin, päätösperäisiin määräaikaisiin muutoksiin ja muihin ”automaattisiin” muutoksiin, jotka tulevat säädännöstä, kuten indeksitarkistukset. Vuoden 2023(-24) muutokset on arvioitu…

Elina Pylkkänen

Elina Pylkkänen: Ei tuurilla, vaan taidolla – analytiikan hyödyntäminen osaamistarpeiden ennakoinnissa

Tiedetään, että jonkin sorttinen ikiliikkuja pitäisi keksiä suomalaisille työmarkkinoille, jotta avoimet työpaikat täyttyisivät saman tien ja työttömyysjaksot jäisivät lyhyeksi. Tällainen ikiliikkuja pitäisi tuotantopotentiaalimme aina täyskäytössä – toki suhdannevaihtelujen keinussa, mutta kuitenkin. Suhdannevaihteluja emme pääse pakoon, se on luonnollista heiluriliikettä, joka näyttäytyy myös luonnossa hyvinä ja huonoina satovuosina. Laskusuhdannetta ei kannata jäädä päivittelemään, vaan tehdä välttämättömyydestä…

Jarno Limnéll

Jarno Limnéll: Kyberturva-asiantuntijoiden koulutuksessa tarve yritysten ja korkeakoulujen väliselle yhteistyölle

Kyberturvataitojen tärkeys on korostunut yhteiskunnassamme ja merkitys kasvaa edelleen Kyberturvallisuus on viimeisten vuosien aikana noussut yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen, ja hyvä niin. Puhuttaessa kyberturvallisuudesta asiayhteys on kuitenkin usein negatiivinen ja uhkapainotteinen. Erityisesti kyberuhat ja -rikokset, kuten psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistunut tietomurto, koronapandemiaan liittyvä disinformaatio, eri organisaatioihin kohdistuvat kiristyshaittaohjelmahyökkäykset sekä valtiotason toimijoiden sekaantumiset vaaleihin ovat nostaneet kyberturvallisuuden kansalaisten…

Jussi-Pekka Rode

Webinaari? Ei kiitos! Koulutuspolitiikassa pitäisi päästä eroon pitkistä istunnoista

Korona-aika on opettanut meille asiantuntijoille uusia digitaitoja. Teams tai vastaavat alustat ovat osa arkipäivää ja niiden käyttö alkaa olla melko tuttua kaikille. Yhä vähemmän huomaa esimerkiksi, että jollakin olisi mikki auki tai kameraa ei saisi päälle. Kuuntelusta on tullut aktiivisempaa ja keskustelusta vuorovaikutteisempaa. Poikkeus löytyy kuitenkin ikuisesti kestävistä kokouksista ilman taukoja tai pahinta kaikista: jopa…

Harri Hietala

Laskijan mietteitä tes-neuvottelujen alla

Vaikka työehtosopimusneuvottelut ovat siirtyneet toimialatasolle keskitetyistä sektoripöydistä, ajoittuvat neuvottelut pitkälti vajaan puolenvuoden jaksolle. Olemme juuri keskellä kierrosta, jossa osa aloista on jo sopinut työehdot seuraavalle vuodelle-kahdelle, osa vasta käynnistelee neuvotteluja. Yksityismuotoisella koulutus- ja tutkimusalalla olemme vasta käynnistelyvaiheessa. Palkansaajien ja työnantajien tavoitteita sovitetaan yhteen Työehtosopimusneuvotteluissa sovitetaan yhteen palkansaajien ja työnantajien tavoitteita kehittää työehtoja. Näitä ovat ns….

Jukka Laakkonen

Ikiaikaisia viisauksia vai vanhentuneita yksinkertaistuksia; ”kansanviisauksia” alaltamme

Kirjoitin blogin joulun ja uudenvuoden välillä, jolloin aivot olivat jonkinlaisessa hitaan käymisen tilassa tai jopa horroksessa; hyvä niin. Muutamana vapaapäivänä ei ollut tarpeen miettiä mitään ihmeellistä. Riitti, kun antoi vain ajatusten virrata omaan tahtiinsa ja nauttia ”luovasta lepoajasta”. Olen aina pitänyt sananlaskuista tai vanhoista ”kansanviisauksista”. Niissä on jo nimensäkin mukaan usein kokemukseen perustuvaa ”viisautta” ja…

Mari Walls

Miksi avoin tiede?

Mennyt vuosi 2021 oli tutkitun tiedon teemavuosi. Teemavuosi oli yksi kansallisen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden (TKI) tiekartan toimenpiteistä. Tutkitun tiedon teemavuoden keskeinen tavoite oli lisätä tutkitun tiedon saatavuutta ja ymmärrettävyyttä ja siis tuoda tiede lähelle, arkeen. Teemavuoden aikana laajassa yhteistyössä toteutui monia kampanjoita, kuten tieteen kansantajuistamiseen tähdännyt Mutua ihmeellisempää -kampanja, tutkitun tiedon vaikuttavuutta avaava Tieto…