Analyysi: Koulutuksen erityissuojelu jatkui kehysriihessä 2024
Sivistan politiikan ja vaikuttamisen tiimi arvioi hallituksen kehysriihen päätöksiä koulutuksen rahoituksen osalta. Sivistan asiantuntijat julkaisevat myöhemmin muita jatkokirjoituksia, joissa analyysia laajennetaan ja syvennetään.
Petteri Orpon hallituksen taival alkoi kesällä 2023 sivistysalan näkökulmasta hyvin myönteisissä merkeissä. Sivistysalan ääntä oli kuultu: hallitusohjelman sisällöt olivat näkökulmastamme erittäin hyvät. Hallitusohjelmassa päätetyt isot säästötoimetkin kohdistuivat pääosin muille sektoreille – puhuttiin koulutuksen erityissuojelusta.
Vuottakaan ei ole kulunut, kun hallitus joutui jo laatimaan uusia leikkauslistoja julkisen talouden tilanteen heikkouden vuoksi. Ensimmäiset päätökset kehysriihestä julkistettiin tiistaina.
Jatkuuko koulutuksen erityissuojelu, kyselivät alan toimijat. Lopputuloksen perusteella kysymykseen voi vastata myöntävästi: sivistysala välttyi suurimmilta säästöiltä. Aiempia hyviä päätöksiä rahoituksen lisäyksistä ei peruttu. Oikeastaan ainoa uusi sivistysalan rahoitukseen osunut säästöpäätös on 100 miljoonan euron leikkaus ammatillisesta koulutuksesta. Siitä lisää jäljempänä.
Myös opetus- ja kulttuuriministeriön jakamien valtionavustusten leikkauksia aikaistetaan. Tämä vaikeuttaa muun muassa kulttuurialan toimintaa. Säästöjä tulee oletettavasti kohdistumaan myös koulutuksen kehittämishankkeisiin. Näitä säästöjä ja niiden vaikutuksia emme vielä pysty arvioimaan käytettävissä olevien aineistojen perusteella., vaan se jää myöhemmäksi.
Kasvu perustuu osaamiseen
Hallitus ja pääministeri ovat peräänkuuluttaneet talouden kasvua. Koulutus ja osaaminen ovat Suomen tulevaisuuden ja talouskasvun kannalta ainut mahdollinen perusta. Emme voi kilpailla kansainvälisesti alhaisilla tuotantokustannuksilla tai laajoilla luonnonvaroillamme. Suomen valtti on vain osaavat, koulutetut ihmiset.
Koulutustasomme on kuitenkin kääntynyt laskuun. Korkeakoulutettujen osuus maassamme on jäämässä alle OECD-maiden keskitason. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoite, että puolet ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon. Tuon tavoitteen kannalta erittäin merkittävää asia on, että korkeakoulujen rahoituksen indeksikorotukset toteutuvat täysimääräisesti.
On myös erittäin merkittävää, että tutkimuksen ja innovaatioiden rahoituksen tason nostoa jatketaan aiemmin päätetyn mukaisesti – säästöjä ei kohdistettu tutkimukseen. Suomen tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kasvatamme T&K-panostuksen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Panostuksista yksi kolmasosa on julkista rahoitusta, loppu tulee koti- ja ulkomaisilta yrityksiltä. Valtion rahapanostukset nousevat miljardilla eurolla hallituskauden aikana.
Varhaiskasvatus ja perusopetus
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta suurin kehysriihen päätös lienee se, että hallitus vahvistaa kuntien peruspalveluiden rahoitusta pysyvällä 277 miljoonan euron lisäyksellä vuodesta 2025 alkaen. Lisäys on tarkoitettu turvaamaan erityisesti koulutuksen ja varhaiskasvatuksen rahoitus.
Nyt on tärkeä varmistaa, että lapsen oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu perheen valitsemasta päiväkodista riippumatta. Siksi tarvitaan yhtenäinen varhaiskasvatuksen palvelusetelilainsäädäntö, jossa on selkeät periaatteet kunnan rahoitusosuudelle yksityisessä päiväkodissa.
Hallituksen ministerit ovat pitkin kevättä korostaneet perusopetuksen merkitystä. Lupaukset lunastettiin kehysriihessä, kun perusopetukseen tehtävästä 200 miljoonan lisäpanostuksesta pidettiin kiinni. Tällä rahalla saadaan peruskouluun lisää oppitunteja, panostuksia oppilaiden tukeen sekä kohdennettua rahoitusta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Yksityiset peruskoulut odottavat hallitusohjelmassa luvattua kotikuntakorvauksen nostoa 100 prosenttiin, jotta epäoikeudenmukainen kuuden prosentin leikkaus näiden oppilaiden koulutukseen vihdoin päättyy.
Kehysriihessä päätettiin myös norminpurun kohteista opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla: päätöksen mukaan alan suunnittelu- ja raportointivelvoitteita vähennetään olennaisesti. Päätös on erittäin kannatettava – näin varmistetaan, että päiväkodeissa ja kouluissa henkilöstön aikaa kohdennetaan siihen tärkeimpään, eli lasten ja nuorten kohtaamiseen. Tämä on hyvä alku sivistysalan norminpurulle, mutta muitakin kohteita löytyy.
Lukio ja ammatillinen koulutus
Kehysriihen päätöksellä oikeus maksuttomiin oppimateriaaleihin ja ylioppilaskokeisiin rajataan sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta. Myös koulumatkatuki rajataan niille, jotka ovat maksuttoman koulutuksen piirissä. Pitkäaikaisten vaikutusten arvioidaan olevan yhteensä 20 miljoonaa euroa. Mikään säästö koulutukseen ei ole helppo, mutta on oikea valinta jättää kohdistamatta leikkauksia alaikäisiin. Maksuttomuuden rajauksen vaikutusta tulee seurata – tavoitteena on edelleen, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen tutkinnon loppuun.
Ammatilliseen koulutukseen esitettävät 100 miljoonan euron leikkaukset koskevat hallituksen mukaan sellaisten aikuisten koulutusta, jotka ovat jo suorittaneet aiemman tutkinnon. Leikkausta ei voi pitää oikeudenmukaisena, sillä ihmiset eivät suorita ammatillisia tutkintoja huvin vuoksi, vaan työelämän vaatimusten vuoksi. Olisi ollut tärkeää ensin selvittää syy näihin ”kasautuviin tutkintoihin” ennen kuin ryhdytään leikkaamaan.
Ammatillinen koulutus on avainasemassa suomalaisen työelämän kehittämisessä ja sen laadukkuus on ratkaisevan tärkeää Suomen menestykselle tulevaisuudessa. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on 2,14 miljardia euroa vuonna 2024. Leikkaus on iso isku erityisesti ammatilliselle aikuiskoulutukselle, joka tulee kärsimään myös aikuiskoulutustuen loppumisesta.
Osaavan työvoiman saannista on tullut työnantajille vakava haaste, joka on myös yritysten kasvun ja investointien este. Työuran aikaisen koulutuksen ja jatkuvan oppimisen kokonaisuus on nyt mietittävä kokonaan uudelleen. Monta muutosta on nimittäin tapahtumassa samaan aikaan: Aikuiskoulutustuki päättyy aiempien päätösten mukaisesti, mutta korvaavan järjestelmän luontiin on varattu 10 miljoonaa euroa. Myös työnantajan koulutusvähennys poistetaan. Osaamisen merkitys ei kuitenkaan vähene.
Korkeakoulutus
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus laahaa jäljessä verrattuna korkeakouluja koskeviin odotuksiin. Korkeakoulutus pitäisi saada puolelle ikäluokasta, ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää pitäisi nostaa ja heidät saada työllistymään Suomeen, pitäisi tehdä kansainvälisen tason huippututkimusta ja tuottaa osaajia työelämän tarpeisiin – sekä ohessa tukea opiskelijoita heidän vaihtelevissa elämäntilanteissaan.
Korkeakoulujen rahoituksen indeksikorotusten jäädyttäminen olisi tarkoittanut tyrmäystä kaikille näille kasvutavoitteille. Onneksi hallitus ei lähtenyt sille tielle säästöpäätöksissään. Myös tutkimus- ja innovaatiorahoituksen miljardilisäykset toteutuvat.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti riihen jälkeisenä keskiviikkona korkeakoulutuksen kasautumisen vähentämisen toimenpideohjelmasta. Jatko-opintojen ulkopuolelle jää edelleen liian paljon nuoria, sillä uusista kevään ylioppilaista vain reilu kolmannes pääsee jatkamaan korkeakouluopintojaan seuraavana syksynä. Odotukset hallituksen valmistelemille toimille koulutuksen kasautumisen ehkäisemiseksi ovatkin olleet korkealla.
Keskeisenä keinona tiedotteen perusteella on ns. yhden paikan sääntö. Lakimuutoksen jälkeen kerralla voi pitää vain yhtä opiskelupaikkaa, ja uuden vastaanottaminen edellyttäisi aiemmasta luopumista. Tämä on tärkeä ja tarpeellinen toimi. Muutos ei koske nykyisiä opiskelijoita. Toinen ongelma kuitenkin on, että tuhansia aloituspaikkoja kohdistuu myös henkilöille, jotka ovat jo suorittaneet yhden korkeakoulututkinnon. Siihen pyritään taas vaikuttamaan ensikertalaiskiintiöiden kasvattamisella.
Jo aiemmin on tiedotettu siitä, että avoimen korkeakoulun maksukatto kolminkertaistetaan. Sekin on hyvä päätös, sillä korkeakoulujen maksut oli aiemmin säädelty niin alhaiseksi, että monilla aloilla avointa koulutusta ei kerta kaikkiaan kannattanut järjestää, kun siitä saatavilla maksuilla ei voitu kattaa kustannuksia. Maksukaton korottamisen pitäisi johtaa avoimen tarjonnan kasvuun.
Julkisen talouden suunnitelma käsitellään valtioneuvostossa torstaina 26.4., minkä jälkeen suunnitelma tulee kokonaisuudessaan julkiseksi.
Lisätietoja:
- Heikki Kuutti Uusitalo
johtaja, politiikka ja vaikuttaminen
puh. 050 302 8246