Eurovaaliviestit 2024

Euroopan Unionin kestävä kasvu ja strateginen kilpailukyky syntyy osaamisesta

Kilpailukykyinen ja vetovoimainen EU rakentuu vain korkealla osaamisella, vahvasti rahoitetulla TKI-toiminnalla ja laadukkaalla koulutuksella.

Muuttuvassa maailmassa sivistykseen panostaminen on tulevaisuusinvestointi. Esimerkiksi EU:n tavoitteet koheesion, maatalouden tai eurooppalaisen turvallisuuden vahvistamiseksi edellyttävät osaamista ja tutkimusta.

Kilpailukyvyn parantamiseksi EU:n tarvitsee laadukasta tutkimusta sekä siihen perustuvaa koulutusta ja innovaatiotoimintaa. Tulevaisuudessa rahoituskehysten painopistettä tulee siirtää kestävään kasvuun ja osaamiseen.

Euroopan unionin kilpailukyky ja turvallisuus vaatii panostuksia sivistykseen, koulutukseen ja TKI-toimintaan.

EU:n tutkimus- ja koulutuspolitiikka toteutuu ohjelmien välityksellä

Vallanjako koulutuspolitiikassa Euroopan Unionin ja jäsenvaltioiden välillä on ollut toimiva. Unionin tulee jatkossakin kohdistaa toimintansa rahoitusohjelmiin sekä jäsenmaiden rajat ylittävään toimintaan. Unionissa koulutus- ja tutkimuspolitiikka ei toimi yhtenäisesti, vaan se on siiloutunutta, mikä hankaloittaa toiminnan yhtenäisyyttä. EU:n tutkimus- ja koulutuspolitiikan yhteistyössä eurooppalainen koulutusalue EEA, eurooppalainen korkeakoulualue EHEA ja eurooppalainen tutkimusalue ERA ovat edistäneet jäsenmaiden koulutus- ja tutkimusyhteistyötä.

• Koulutuksen ja tutkimuksen välinen vallanjako EU:n ja jäsenmaiden välillä säilytetään nykyisellään. Euroopan Unionin tehtävä on yhteistyön tukeminen ja mahdollistaminen.
• EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmaan (FP10) panostetaan ja sen rahoitusta kasvatetaan 200 miljardiin euroon seuraavalle rahoituskaudelle (2028–2035)
• Puiteohjelmarahoituksessa panostetaan jatkossakin korkeaan laatuun kiintiöiden ja aluekriteerien sijaan.
• EU:n roolia yhteistyön kehittäjänä jatketaan kehittämällä ERAn ja EEAn toimintaa. Ne mahdollistavat ja kehittävät yhteistyötä ja laadukkaampaa TKI-toimintaa.
• Jäsenmaita tulee kannustaa kasvattamaan kansallisia T&K panostuksia, jotta vähintään 4 % BKT:sta kohdistuu T&K toimintaan.

Liikkuvuuden edistäminen on EU:n vahvuus

EU:n toimet liikkuvuuden edistämiseksi ovat edelleen tarpeellisia suomalaisten ja suomalaisen sivistysalan kansainvälistymiseksi. Liikkuvuustoimet ovat haavoittuvaisia erilaisille kriiseille, kuten olemme saaneet pandemian seurauksena huomata – esimerkiksi opiskelijaliikkuvuuden määrät eri koulutusasteilla ovat vasta alkaneet palata pandemiaa edeltäneelle tasolle. Liikkuvuustoimia tulee edelleen laajentaa – yhtenäinen Eurooppa syntyy kohtaaminen kerrallaan. Liikkuvuudessa tulee huomioida sekä tiedon että ihmisten liikkuvuus.

• Jatketaan panostuksia liikkuvuuteen, jotta opiskelijoiden, osaajien ja tiedon liikkuvuus Euroopan Unionissa kasvaa
• Otetaan huomioon erityisesti fyysinen liikkuvuus, jossa syntyy aitoja kohtaamisia ja vuorovaikutusta.
• Tehdään seuraavasta Erasmus-ohjelmasta joustavampi, jotta myös mahdollisten kriisien toteutuessa ohjelman tavoitteita voidaan edistää muilla kuin perinteisillä keinoilla

EU:n työelämäsääntelyn tulee olla mahdollistaja

Euroopan unionin sosiaalisen ulottuvuuden säätely tulee olla tulevaisuuden työelämän mahdollistaja. Säätelyllä ei saa heikentää kilpailukykyä ja kasvun edellytyksiä. Sääntelyssä tulee säilyttää kansallisten työmarkkinaosapuolten toimivalta.

• Euroopan unionin sääntelyn tulee lisätä koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa eikä luoda esteitä sivistysjärjestelmän uudistumiselle.
• EU:n toimenpiteissä tulee huomioida työvoiman vapaan liikkuvuuden edistäminen, sivistysalaan luonnostaan kuuluva kansainvälisyys ja osaamistason nosto.
• EU-työelämäsääntely ei saa heikentää työmarkkinaosapuolten toimivaltaa vaan antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden kehittää työmarkkinajärjestelmiään omista lähtökohdistaan.

Sivistynyt Eurooppa kestää kriisit

Väärä tai virheellinen tieto on yksi suurimpia EU:hun kohdistuvia riskejä lyhyellä aikavälillä. Jäsenmaiden kansalaisten luottamus tieteeseen ja teknologian positiivisiin vaikutuksiin on vahvaa, mutta tiedon kyseenalaistaminen on aiempaa voimakkaampaa. Koulutuksen vahvistaminen, tutkittu ja avoimesti saatavilla oleva tieto, vapaa tiede ja tiedon huoltovarmuus ovat demokraattisen ja hyvinvoivan yhteiskunnan peruskiviä, joiden puolesta Euroopan unionin tulee tehdä työtä.

• EU korostaa koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä ja vahvistaa tiedon avoimempaa hyödyntämistä, toimivia koulutusjärjestelmiä sekä tieteen ja tutkimuksen vapautta ja turvallisuutta.
• Mis- ja disinformaation vastataan vahvalla ja laadukkaalla koulutuksella ja tutkimuksella.
• Euroopan Unionin tulee panostaa sivistykseen, sillä se luo pohjan demokratialle, oikeusvaltioperiaatteelle sekä perus- ja ihmisoikeuksille.