Lausunnot ja kannanotot

Sivista lausui sosiaali- ja terveysministeriölle sosiaaliturvakomitean välimietinnöstä. Kommentoimme pääasiassa opiskeluun ja osaamisen kehittämiseen liittyviä ehdotuksia. Komitea ehdottaa muun muassa opintotukijärjestelmän kokonaisuudistusta sekä jatkuvan oppimisen tukemista etuusjärjestelmässä. Sivista ehdottaa, että etuusjärjestelmän kehittämisen rinnalla laajennetaan koulutusten verovähennysoikeutta siten, että kaikesta yksityisellä rahalla maksettavasta koulutuksesta tehdään verovähennyskelpoista. Tämä koskisi sekä työnantajia että yksityishenkilöitä. Lisäksi lausuimme mm. sairauspäivärahan omavastuuajasta, oppisopimusopiskelijoiden opintotuesta sekä jatkuvan oppimisen tarjonnan kohdentumisesta. (lisää…)

Sivista teki arviointialoitteita Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arviointisuunnitelmaan vuosille 2024-27. Ehdotimme yhteistyötä sallivien käytäntöjen, rakenteiden ja kulttuurin vahvistamiseksi laajaa osaamisen ekosysteemien tilaan ja kehittämiseen liittyvää arviointikokonaisuutta, jonka puitteissa voitaisiin tarkastella erilaisia yhteistyörakenteita koulutusjärjestelmän tehokkuuden ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Lisäksi teimme arviointialoitteita varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen, lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, korkeakoulutukseen, vapaaseen sivistystyöhön sekä taiteen perusopetukseen. (lisää…)

Sivista lausui Opetushallitukselle esityksestä tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen selkiyttämiseksi. Kannatimme tehtyjä esityksiä: Ne antavat koulutuksen järjestäjille mahdollisuuden joustavuuteen sekä mahdollistavat opiskelijalle henkilökohtaiset oppimispolut. Sivista katsoo, että esitys parantaa opiskelijoiden oikeutta saada tarpeeseensa sopivaa koulutusta. Sen lisäksi se joustavoittaa tutkintokoulutukseen siirtymistä, kunhan nuori saavuttaa siihen tarvittavat valmiudet.   (lisää…)

Sivista lausui opetus- ja kulttuuriministeriölle esityksestä TELMA-koulutukseen hakeutuvien yhdenvertaisuuden parantamisesta. Yhteishakuasetukseen ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 a §, jonka mukaan koulutuksen järjestäjä päättäisi aloituspaikkojen määrästä. Koulutuksen järjestäjä ei voisi muuttaa ilmoittamiensa aloituspaikkojen määrää enää hakuajan päättymisen jälkeen.  TELMA-koulutuksen aloituspaikkoja olisi kuitenkin mahdollista lisätä hakuajan päättymisen jälkeen varasijojen voimassaoloaikana.

Sivista kannattaa esitystä, mutta huomauttaa, että muistioluonnoksessa ei ole arvioitu aloituspaikkojen määrittelyn tiukentamisen vaikutuksia koulutuksen järjestäjien toimintaan riittävällä tavalla. Sivista katsoo, että koulutuksen järjestäjän mahdollisuutta lisätä aloituspaikkoja myös muihin yhteishaun piirissä oleviin koulutuksiin hakuajan päättymisen jälkeen tulisi tarkastella kattavammin. Erityisesti Sivista esittää harkittavaksi, voisiko oppivelvollisten pääsyä koulutukseen sujuvoittaa tutkintoon valmentavan koulutuksen (TUVA) sekä kansanopistojen opistovuoden osalta.  (lisää…)

Lausuimme Ylioppilastutkintolautakunnalle ylioppilastutkinnossa ja sen harjoittelussa käytettävän koejärjestelmän kehittämisestä. Sivista pitää koejärjestelmän kehittämistä erittäin tarpeellisena, jotta se on nykyistä laajemmin hyödynnettävissä laitekannan kehittyessä nopeasti. Ylioppilastutkintolautakunnan selvitys kehittämistyön suuntaviivoista on kattava. Pidämme tärkeänä, että opettajien käytännön työn kannalta tehtävät muutokset olisivat mahdollisimman vähäisiä, ellei se ole erityisen perusteltua. Muistutamme, että koejärjestelmän kehittämisen kustannusvaikutuksiin on huomioitava myös mahdollinen henkilöstön osaamisen kehittäminen. Nämä kustannukset tulee korvata järjestäjille.

(lisää…)

Sivista lausui Opetushallitukselle luonnoksesta sitouttavan kouluyhteisötyön muutoksiksi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2014. Sivista katsoo, että asiakirjassa olisi syytä vielä syventää huoltajien ja kodin merkitystä kouluyhteisöön sitoutumisessa. Sivista ei kannata koulun kasvatustehtävän laajentamista nykyisestä. Lisäksi Sivista pitää ongelmallisena sitä, että perusteasiakirjalla ollaan määrittelemässä varsin tarkasti muun muassa henkilöstön tehtävänkuvauksista sekä poissaolojen seurannasta ja selvittämisestä. Sivista katsoo, että nämä eivät kuulu perusteasiakirjassa määriteltävien asioiden piiriin. (lisää…)

Sivista lausui sivistysvaliokunnalle valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta. Nostamme esille sen, että ihmisten osaaminen on perusedellytys kaikelle yhteiskunnan kehittämiselle. Ilman riittävää määrää koulutettuja ja osaavia ihmisiä kehittämistoimet epäonnistuvat ja tulevaisuutemme skenaariot muodostuvat kielteisiksi. Koulutus, sen antama osaaminen sekä näiden kanssa käsi kädessä kulkevaa tutkimustyö (uuden tiedon ja uusien ratkaisujen synnyttäminen) tulisi nähdä selkeämmin kaikkien selonteon kirjausten korvaamattomana taustaedellytyksenä. Pidämme tärkeänä, että viime vuosien poikkeusaikoina läpi käydyt kokemukset käytetään hyödyksi ja niistä otetaan opiksi. Esimerkiksi digitalisaation mahdollisuuksia voidaan hyödyntää laajalti sivistyssektorilla, mutta toisaalta yhteisöllisyyden, perinteisten tapahtumien ja kasvokkaisten kohtaamisten merkitys ihmisille on noussut esiin. Sivistysjärjestelmän toimijat ylläpitävät rakenteita ja ympäristöjä, joissa sivistystä syntyy yhteisöllisyydestä, kohtaamisista, oivaltamisesta ja elämyksistä. (lisää…)

Sivista lausui parlamentaarisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) työryhmän tammikuussa julkaisemasta luonnoksesta tutkimus- ja kehittämisrahoituksen pitkäjänteiseksi suunnitelmaksi. Suunnitelmassa linjataan, millä periaatteilla ja millaisiin tarpeisiin tutkimus- ja kehittämisrahoitusta pitäisi tulevien vuosien aikana suunnata. Sivista katsoo, että parlamentaarinen ryhmä on laatinut hyvän ja tasapainoisen suunnitelman. Se ottaa huomioon tärkeimmät TKI-rahoituksen tarpeet sekä tunnistaa koulutuksen ja tutkimus- ja innovaatiotoiminnan yhteyden. (lisää…)

Sivista lausui opetus- ja kulttuuriministeriölle luonnoksesta opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseksi ulkomailla järjestettävän yksityisen perusopetuksen maakohtaisten yksikköhintojen määräämisestä. Ehdotuksen mukaan maakohtainen yksikköhinta muodostettaisiin rahoituslain mukaan määräytyneen ulkomaan koulujen yksikköhinnan pohjalta ja sitä korotettaisiin tai alennettaisiin ulkoministeriön asetuksen (1048/2010) mukaisilla asemapaikkojen kalleuskertoimilla. Tavoitteena on saattaa ulkomaan koulujen rahoitus ajan tasalle ja määräytymään yhdenvertaisin ja läpinäkyvin periaattein. Sivista katsoo, että ehdotus täyttää tavoitteen periaatteiden yhdenvertaisuudesta ja läpinäkyvyydestä. Sivista katsoo kuitenkin, että kahden vuoden tarkasteluvälin sijaan kustannuksia tulisi tarkastella joka vuosi, jotta rahoituksen ajantasaisuus voidaan varmistaa. Sivista katsoo, että yksikköhintojen määräämisen ohella tulee tarkastella myös muita toimenpiteitä ulkomailla järjestettävän yksityisen opetuksen taloudellisen vakauden turvaamiseksi. (lisää…)

Sivista lausui opetus- ja kulttuuriministeriölle LUMA-ohjelman toimenpidesuunnitelmasta. Sivista pitää hyvänä, että kansallista LUMA-strategiaa konkretisoidaan toimenpidesuunnitelmalla. Ehdotettujen toimenpiteiden laaja kirjo kertoo siitä, että osaamistason nostamiseksi ei ole yhtä yksittäistä keinoa, vaan LUMA-osaamisen kehittämiseen voidaan – ja pitää – vaikuttaa monella rintamalla. Sivista katsoo kuitenkin, että toimenpiteissä on kirkastamisen ja tiivistämisen varaa – erityisesti niiltä osin, kun toimenpiteet eivät ole selkeästi yhteydessä nimenomaan LUMA-osaamisen kehittämiseen. (lisää…)