Tiedotteet

Opettajarekisteri jättäisi työn ja kustannukset koulutuksen järjestäjille

Opettajatiedonkeruuta koskevan selvityshankkeen ohjausryhmässä olleiden koulutuksen järjestäjien ja työnantajien edustajat pitävät hyvänä, että opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämä kolmihenkinen selvitysryhmä on saanut selvityksensä opettajatiedonkeruusta ja mahdollisesta opettajarekisteristä valmiiksi. Näin keskustelun on mahdollista siirtyä faktapohjalle. Selvitys purkaa ansiokkaasti opettajatiedonkeruuseen ja mahdolliseen opettajarekisteriin liittyviä ennakkokäsityksiä. Keskitetty rekisteri ei toisi yhtään lisää opettajia, eikä tukisi oppilaiden tai opiskelijoiden oppimista….

Parlamentaarisen TKI-työryhmän esittämät keinot rahoituksen nostamiseksi otettava käyttöön nopeasti

Parlamentaarisessa TKI-työryhmässä edustetut kaikki eduskuntapuolueet sitoutuvat tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Tänään loppuraporttinsa julkistanut työryhmä esittää loppuraportissaan, että julkisen t&k-rahoituksen tason ja pitkäjänteisyyden lisäämiseksi säädetään erityinen t&k -rahoituslaki. Rahoituslaki määrittäisi vuotuisen valtion T&K-menojen tason tavalla, joka johtaa julkisen sektorin T&K-rahoituksen tavoitetason saavuttamiseen vuoteen 2030 mennessä. – Loppuraportti on…

Sivistystyönantajat: Sitoumus koulutuksen rahoitustason nostosta pohjoismaiselle tasolle jäi puuttumaan koulutuspoliittisesta selonteosta  

Sivistystyönantajat kiittää eduskunnan sivistysvaliokuntaa perusteellisesta mietinnöstä ja osuvista kannanotoista koskien valtioneuvoston koulutuspoliittista selontekoa.   -Valiokunta on tehnyt perusteellista työtä ja monia lausunnoissa ja asiantuntijakuulemisissa nostettuja huomioita on nostettu esille. Tärkein kuitenkin puuttuu, sillä valiokunta ei ota kantaa koulutusrahoituksen tasoon, Sivistystyönantajien johtaja Laura Rissanen sanoo. Sivistystyönantajat esitti useiden muiden lausunnonantajien tavoin, että selontekoon kirjattaisiin, että julkinen panostus koulutukseen nostetaan muiden Pohjoismaiden tasolle vuoteen…

Tampereen yliopiston rehtori Mari Walls on valittu Sivistystyönantajien puheenjohtajaksi

Sivistystyönantajat ry:n syyskokous on 10.11.2021 valinnut Tampereen yliopiston rehtori Mari Wallsin Sivistystyönantajien hallituksen puheenjohtajaksi. Hallituksen jäseniksi valittiin rehtori Lauri Halla Kulosaaren yhteiskoulusta, rehtori Kaarlo Hildén Taideyliopistosta, toimitusjohtaja, rehtori Kari Juntunen Taitotalosta, rehtori, toimitusjohtaja Juha Järvinen Turun musiikinopetus Oy:sta, toimitusjohtaja, rehtori Riitta Konkola Metropolia Ammattikorkeakoulusta, rehtori Tapio Korjus Kuortaneen Urheiluopistosta, rehtori Jari Kuusisto Vaasan yliopistosta, toimitusjohtaja Marja…

Koulutus- ja tutkimusala toipuu koronasta pikkuhiljaa

Sivistystyönantajien koulutus- ja tutkimus alan toimialakatsaus ja barometri vuodelta 2021 osoittaa, että koronaviruksen aiheuttamat toimintaympäristön ja toiminnan muutokset ovat heikentäneet alan toimintaedellytyksiä pääsääntöisesti kuten ala on ennakoinut. Toimijoiden näkymät seuraavalle 12 kuukaudelle ovat kuitenkin vuodentakaista ja toteutunutta valoisampia. Sivistan barometri ja toimialakatsaus toteutettiin nyt kolmatta kertaa. Korona heikentänyt tilannetta edelleen – tulevaan suhtaudutaan positiivisesti Koulutuksen…

Sivistystyönantajat: Laaja-alaisuus ja perustutkimus TKI-politiikan ytimessä

Sivistystyönantajat pitää hyvinä parlamentaarisen TKI-ryhmän julkaisemia periaatteita Suomen TKI-järjestelmän kehittämiseksi. On keskeistä tarkastella TKI-politiikkaa laaja-alaisesti. – On aivan olennaista muistaa, että Suomen koulutusjärjestelmä on rakennettu korkeatasoisen tutkimuksen ja tutkitun tiedon perustalle. Ilman perustutkimusta ja siihen perustuvaa osaamista, ei synny uusia innovaatioita. Onkin hyvä, että parlamentaarisen ryhmän linjauksissa tämä tunnustetaan, johtaja Laura Rissanen sanoo. Sivista on…

Järjestöt esittävät ratkaisuja Suomen tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotyön aukkokohtiin

Suomi pärjää vain, jos tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintamme kaikki osa-alueet ovat kunnossa. Huomiota ja rahoitusta tarvitsevat niin tuloksellinen käytännönläheinen kehittäminen, uuden tiedon tuottaminen, tiedon soveltaminen kuin kaupallistaminenkin. Tukea työhönsä tarvitsevat yritykset, julkisorganisaatiot ja kolmas sektori. Näin toteavat kahdeksan järjestöä avoimessa kirjeessään parlamentaariselle ryhmälle, joka on asetettu selvittämään keinoja, joilla sitoudutaan julkisen sektorin tutkimus-, kehittämis- ja…

Sivistystyönantajat: Tiedeleikkausten peruminen askel oikeaan suuntaan, osaavan työvoiman saatavuus edellyttää uusia toimenpiteitä

Sivistystyönantajat kiittää Marinin hallitusta siitä, että tiederahoitusta uhanneet leikkaukset peruttiin ensi vuodelta budjettiriihen yhteydessä. – Myös tutkimusyhteistyökannustin on tervetullut. Suomen kestävä kasvu edellyttää edelleen lisäpäätöksiä, jotta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitus saadaan riittävälle kasvu-uralle. Viimeksi tänään valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta totesi, että neljän prosentin t&k-intensiteetin saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatisi kuuden prosenttiyksikön vuosittaista kasvua t&k-menoissa…

Talouskasvu tarvitsee tekijänsä – ammattiosaajien saatavuus tulee varmistaa

Hallitus neuvottelee vuoden 2022 valtion taloudesta 7.- 8.9. budjettiriihessä. Oppivelvollisuuden laajentuminen, työikäisen väestön jatkuva oppiminen sekä yritysten lisääntyvät kehittämistarpeet edellyttävät merkittäviä lisäpanostuksia ammatilliseen koulutukseen, toteavat Ammatillisen koulutuksen kehittämisyhdistys AMKE sekä Sivistystyönantajat. Suomen talous kehittyy myönteiseen suuntaan. Vallitsevasta koronatilanteesta huolimatta yhä useampi yritys kärsii osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvistä haasteista. – Pula osaavasta työvoimasta vaivaa nyt laajasti…

Määräaikainen rahoitus ei korvaa pitkäjänteisiä panostuksia tutkimukseen

Samaan aikaan kun Suomi tarvitsee 200 miljoonan vuosittaisen lisäyksen julkiseen TKI-rahoitukseen, hallitus suunnittelee massiivisia leikkauksia tieteen rahoituksesta. Esitetyt laskelmat merkitsevät yli 100 miljoonan euron leikkausta Suomen Akatemian vuosittaisista myöntövaltuuksista verrattuna edellisen hallituksen aikaiseen tasoon ja liki 200 miljoonan euron leikkausta vuoden 2020 tasoon verrattuna. Toteutuessaan tämä merkitsisi Suomen tieteen korvaamatonta alasajoa. Tuloksekasta, vaikuttavaa tutkimusta ei…