Uutiset

Yliopistojen työmarkkinavaliokunta aloittaa toimintansa 1.8.2019

Suomen yliopistojen työnantajayhdistyksen ylimääräinen yhdistyksen kokous on eilen 23.5.2019 kokouksessaan päättänyt Suomen yliopistojen työnantajayhdistyksen purkamisesta. Sen toiminta lakkaa 31.7.2019. Sivistystyönantajissa yliopistojen osalta työmarkkinatoiminnan valmisteluelimenä tulee 1.8.2019 alkaen toimimaan yliopistojen työmarkkinavaliokunta. Sivistystyönantajat on pyytänyt yliopistoilta ehdotuksia edustajista yliopistojen työmarkkinavaliokuntaan. Sivistystyönantajien hallitus nimeää valiokunnan jäsenet kokouksessaan 13. 6.2019. Lisätietoja: Työmarkkinajohtaja Anne Somer p. 050 345 2134  

Kysyimme eurovaaliehdokkailta osaamisesta – näin he vastasivat

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry ja Sivistystyönantajat kutsuivat eurovaaliehdokkaita mukaan virtuaaliseen vaalipaneeliin kertomaan näkemyksiään osaamisesta, koulutuksesta ja tutkimuksesta. Kysely lähetettiin kahdeksan suurimman puolueen edustajille (1 ehdokas / puolue) ja vastauksia saatiin yhteensä neljä. Lue, miten keskustan Elsi Katainen, kokoomuksen Henna Virkkunen, kristillisdemokraattien Sari Essayah ja RKP:n Nils Torvalds vastasivat kysymyksiimme! Mikä on…

Yksityisen opetusalan henkilöstön ansiot nousivat yli 2,5 prosenttia vuonna 2018

Koulutuksen toimiala työllistää reilut 180 000 henkilöä. Tämä vastaa reilua 7,5 prosenttia työllisistä. Sivistystyönantajien edustamissa reilussa 280 yksityisessä oppilaitoksessa työskenteli vuonna 2018 yhteensä noin 19 000 henkilöä. Vuoden 2018 palkkatiedusteluun vastasi kaikkiaan 240 oppilaitosta, joiden palveluksessa työskenteli opetusalalla yhteensä vajaat 13 000 kuukausipalkkaista henkilöä syyskuussa 2018. Näistä 53 prosenttia kuului opetushenkilöstöön ja vastaavasti 47 prosenttia…

Rahoitus kuntoon niin yliopistot selviävät lisätehtävistä

Yliopistot eivät selviä niiden harteille kaavailluista uusista mittavista tehtävistä ilman merkittävää rahoituslisäystä, viestittävät Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, Sivistystyönantajat, Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto Säätytalon hallitusneuvotteluihin. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa linjataan, että puolet 25-34 -vuotiasta suorittaisi korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Nyt tämä osuus on 42 prosenttia. Jatkuvan oppimisen merkitystä korostetaan lähes kaikkien puolueiden vaaliohjelmissa. – Osaamistason nostaminen…

18 järjestöä muistuttaa koulutuksesta hallitusneuvottelijoita: Nyt kirjoitetaan Suomen tulevaisuuden otsikot

Neljän seuraavan vuoden aikana määritellään maamme tulevaisuuden suunta. Siksi kasvatuksesta, koulutuksesta, tieteestä ja tutkimuksesta ei voi nyt tinkiä, vaan niihin on investoitava vahvasti. Kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan sekä elinkeinoelämän järjestöt muistuttavat tänään hallitusneuvottelijoita laadukkaan koulutusinvestointien tärkeydestä. Yhteisen viestin mukaan hallitusneuvottelujen linjaukset ratkaisevat sen, millaisia uutisia koulutuksesta kirjoitetaan vuonna 2023. – Halusimme laajalla joukolla yhteisesti muistuttaa…

Hyvä suomalainen koulutuspolitiikka on kokonaisvaltaista ja mahdollistavaa

Parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi suomalaiseen koulutuspolitiikkaan tarvitaan yhteistä selkeää suuntaa ja ennustettavaa toimintaympäristöä sekä mahdollisuuksia joustavuuteen. Äkilliset muutokset ja poukkoileva politiikka ei palvele opiskelijoita, työelämää eikä koulutusta tarjoavia oppilaitoksia. Sivistystyönantajat ehdottaa, että koulutuspolitiikkaan tulee tehdä pitkäjänteisesti yli hallituskausien, eikä tiukkaa normiohjausta tarvita. Korkeakouluille ja oppilaitoksille tulee antaa mahdollisuudet toimia riittävän autonomisesti. Eri koulutusasteiden väliset riippuvuudet…

Kysyimme työelämän muutoksesta ja osaamisesta: Pron Jorma Malinen: uusien asioiden oppimista ja omaksumista tarvitaan entistä enemmän

Puhumme paljon työelämän muutoksesta ja siitä, mitä se vaatii osaamisen uudistamiselta. Halusimme tietää, mitä mieltä yhteistyökumppanimme ovat näistä ajankohtaisista teemoista. Haastatteluvuorossa on ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen. Mikä on mielestäsi merkittävin työelämän muutos? – Uusi teknologia. Digitalisaatio, tekoäly, automaatio ja koneoppiminen. Työelämän muutos ja lisäarvo syntyy siitä, että ihminen tekee työtä yhdessä uuden teknologian kanssa.…

OECD vaatii Suomelta vahvempia toimia syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseksi

Suomen on helpotettava siirtymistä toiselta asteelta korkeakoulutukseen ja panostettava toisen asteen keskeyttämismäärien vähentämiseen, toteaa OECD 7.5.2019 julkaistussa nuorten palveluihin keskittyvässä maaraportissaan. OECD on erityisen huolissaan heikommassa asemassa olevien, niin sanottujen NEET-nuorien, passiivisuudesta työnhaussa ja opiskeluissa. Korkeakoulutukseen hakeutumiseen ehdotetaan uudistuksia OECD suosittelee Suomelle toimia esimerkiksi välivuosien vähentämiseksi toisen asteen ja korkeakoulutuksen välissä. Suomen pääsykoejärjestelmä on tiettävästi…

Koulutusjärjestelmän tulee huomioida yksilölliset erot entistä paremmin

Toimialat, työelämä ja osaaminen muuttuvat. Ihmisillä tulee olla kykyä jatkuvaan muutokseen ja uuden oppimiseen. Tämä tarkoittaa väistämättä sekä positiivista asennoitumista uuden opettelua kohtaa että yksilöllisyyden huomioimista ja mahdollisuuksia oppia joustavasti. Miten voimme tukea ja ohjata ihmisiä jatkuvan oppimisen tiellä ja miten koulutuksessa huomioimme samalla jatkuvasti muuttuvat osaamistarpeet? Sivistystyönantajat ehdottaa, että henkilökohtaisia opinpolkuja pitää kehittää kaikilla…

Suomalaisen koulutuksen vahvuutena yhteistyö sekä yhteiskunnan tarpeisiin vastaaminen – huolena eriarvoistumiskehitys

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisi 12.4.2019 tiivistelmäjulkaisun ”Kannatteleeko koulutus”, jossa kootaan yhteen arviointikeskuksen tuottamia arviointeja ja nostetaan esille suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksia ja kehityskohtia. Julkaisusta selviää, että suomalainen koulutus tekee entistä monipuolisempaa yhteistyötä eri tasoilla. Yhteistyö on avautunut entistä enemmän myös perinteisten koulutusinstituutioiden ulkopuolelle, esimerkiksi yrityksiin sekä julkisen sektorin toimijoihin. Toimijoiden välinen yhteistyö sekä yhteisölliset toimintatavat…