Yhteistyö ja luottamus puhuttivat eurooppalaisen koulutusjohtamisen tapahtumaviikolla
Miten eri puolilla Eurooppaa kehitetään kouluista oppimisen yhteisöjä? Tähän teemaan pureuduttiin helmikuussa ensimmäistä kertaa järjestetyssä ELNE-verkoston eurooppalaisen koulutusjohtamisen tapahtumasarjassa.
European Educational Leadership Week -webinaariviikon järjesti viime vuonna perustettu ELNE-verkosto (Educational Leadership Network Europe), joka on Euroopan laajuinen kehittämishanke. Verkoston tavoitteena on vahvistaa yhteistyöhön perustuvaa koulutusalan johtajuutta.
Avauspäivän päättäneessä keskustelussa puitiin yhteistyöhön perustuvaa johtajuutta. Keskusteluun osallistui Sivistysala Sivistan toimitusjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta:
– Hyvä yhteistyöhön perustuva kulttuuri edellyttää dialogisuutta ja johtajuutta. Ne eivät ole ristiriidassa akateemisen vapauden periaatteiden kanssa, vaan niiden avulla mahdollistetaan monenlaista tekemistä korkeakouluissa, Niinistö-Sivuranta pohdiskeli paneelikeskustelussa.
Sivista osallistui ELNE-verkoston jäsenenä webinaariviikon toteutukseen ehdottamalla ohjelmaan hyviä esimerkkejä innovatiivisesta kehittämistyöstä. Sivistan jäsenistä toiminnastaan olivat viikon aikana kertomassa Ammattiopisto Luovi, Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulu, Perho Liiketalousopisto ja Helsingin yhteislyseo.
Yhteistyötä yritysten ja kollegoiden kanssa
Luovissa on haluttu avata aiempaa laajemmin oppimisympäristöjä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA) opiskelijoille. Rehtori Seija Karvonen kertoi, miten aktiiviset toimet ovat tuottaneet tulosta työharjoittelupaikkojen tunnistamisessa. Luovin opettajat ja ohjaajat ovat esimerkiksi menneet työpaikoille muutamaksi päiväksi havainnoimaan, mitkä työtehtävät voisivat sopia Luovin opiskelijoille.
– Kysyttäessä yritykset eivät välttämättä tunnista näitä työtehtäviä. Toimintatapa vaatii paljon halukkuutta yhteistyöhön, sekä oppilaitosten ja yritysten vuoropuhelua. Arvojen kohtaaminen on olennaista, Karvonen kertoo.
Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulussa on puolestaan kehitetty tiimiopettajuutta. Opettaja Ulla Saastamoinen toimii opettajana 80:lle viidesluokkalaiselle yhdessä neljän muun opettajan kanssa.
– Kaikilla meillä on omat vahvuutemme, joita voimme työssämme hyödyntää. Kollegojen tuki ja osaamisen jakaminen antavat mahdollisuuden kehittää osaamista työpäivien aikana. Suunnittelemme, opetamme ja arvioimme yhdessä, Saastamoinen sanoo.
Saastamoisen mukaan toimintatavan kehittäminen on jatkuvaa: epäonnistumisista opitaan, mutta paljon onnistumisiakin on saavutettu. Olennaista on, että päätöksentekijät ja koulun johto mahdollistavat erilaiset toimintatavat.
Luovia oppimisympäristöjä
Perho Liiketalousopiston viljelytoiminnan asiantuntija Heidi Hovi-Sippola ja koulutusteknologian kehittämispäällikkö Jarmo Heimala esittelivät varsin ainutlaatuista Green City Farm -oppimisympäristöään ja pellon ympärille rakennettuja yhteistyömalleja sidosryhmien ja alueen asukkaiden kanssa.
– Yhteinen tahtotila on keskeistä, kun rakennamme kestävää yhteisöä. Kumppaneidemme kanssa tehdyissä sopimuksissa esimerkiksi viitataan Agenda 2030:n tavoitteisiin. Yhteistyö ja vierailut farmilla tarjoavat mahdollisuuden molemminpuoliseen oppimiseen, perholaiset kertoivat.
Myös Helsingin yhteislyseon skeittilinjalaisilla on epätyypillinen oppimisympäristö, sillä osa heidän lukio-opinnoistaan tapahtuu koulun lähellä sijaitsevassa Suomen suurimmassa skeittihallissa. Linjan vetäjä Onni Saltevo kertoi, että skeittauskulttuurin yhteisöllisyys näkyy siinä, miten linjan opiskelijat kohtaavat myös muita lukion opiskelijoita.
– Skeittilinja on vahvistanut opiskelijoiden motivaatiota. Ehkä kouluun ei ole huvittanut mennä – mutta kun luvassa on skeittitunti iltapäivällä, kouluun mennäänkin koko päiväksi, Saltevo kertoi esimerkkinä.
Koulutusteknologialla keskeinen asema opetuksen haasteisiin vastaamisessa
Webinaariviikon loppupuolella Teknologiateollisuden osaamispolitiikan johtaja Leena Pöntynen jakoi suomalaista ajattelua koulutuksen kehittämisestä EdTech companies and formal education -keskustelussa. Hänen mukaansa eri maissa teknologian hyödyntämisen haasteet liittyvät samoihin osa-alueisiin: laitteisiin, verkkoyhteyksiin, opettajien osaamiseen ja tämän kaiken johtamiseen.
– Koulutusteknologialla on keskeinen rooli opettajien tukemisessa ja opetuksen laadun parantamisessa kaikkialla Euroopassa. Sen avulla voidaan voimaannuttaa opettajia, parantaa oppilaiden oppimiskokemuksia sekä edistää digitaalista lukutaitoa, Pöntynen toi esiin keskustelussa.
Webinaariviikko teki näkyväksi, miten samanlaisten haasteiden kanssa eri puolilla Eurooppaa toimitaan. Viikko saakin jatkoa ensi vuonna. Helmikuun keskustelut ovat katsottavissa täällä.