Uutiset

Kysyimme työelämän muutoksesta ja osaamisesta: Pron Jorma Malinen: uusien asioiden oppimista ja omaksumista tarvitaan entistä enemmän

Puhumme paljon työelämän muutoksesta ja siitä, mitä se vaatii osaamisen uudistamiselta. Halusimme tietää, mitä mieltä yhteistyökumppanimme ovat näistä ajankohtaisista teemoista. Haastatteluvuorossa on ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen. Mikä on mielestäsi merkittävin työelämän muutos? – Uusi teknologia. Digitalisaatio, tekoäly, automaatio ja koneoppiminen. Työelämän muutos ja lisäarvo syntyy siitä, että ihminen tekee työtä yhdessä uuden teknologian kanssa.…

OECD vaatii Suomelta vahvempia toimia syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseksi

Suomen on helpotettava siirtymistä toiselta asteelta korkeakoulutukseen ja panostettava toisen asteen keskeyttämismäärien vähentämiseen, toteaa OECD 7.5.2019 julkaistussa nuorten palveluihin keskittyvässä maaraportissaan. OECD on erityisen huolissaan heikommassa asemassa olevien, niin sanottujen NEET-nuorien, passiivisuudesta työnhaussa ja opiskeluissa. Korkeakoulutukseen hakeutumiseen ehdotetaan uudistuksia OECD suosittelee Suomelle toimia esimerkiksi välivuosien vähentämiseksi toisen asteen ja korkeakoulutuksen välissä. Suomen pääsykoejärjestelmä on tiettävästi…

Koulutusjärjestelmän tulee huomioida yksilölliset erot entistä paremmin

Toimialat, työelämä ja osaaminen muuttuvat. Ihmisillä tulee olla kykyä jatkuvaan muutokseen ja uuden oppimiseen. Tämä tarkoittaa väistämättä sekä positiivista asennoitumista uuden opettelua kohtaa että yksilöllisyyden huomioimista ja mahdollisuuksia oppia joustavasti. Miten voimme tukea ja ohjata ihmisiä jatkuvan oppimisen tiellä ja miten koulutuksessa huomioimme samalla jatkuvasti muuttuvat osaamistarpeet? Sivistystyönantajat ehdottaa, että henkilökohtaisia opinpolkuja pitää kehittää kaikilla…

Suomalaisen koulutuksen vahvuutena yhteistyö sekä yhteiskunnan tarpeisiin vastaaminen – huolena eriarvoistumiskehitys

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisi 12.4.2019 tiivistelmäjulkaisun ”Kannatteleeko koulutus”, jossa kootaan yhteen arviointikeskuksen tuottamia arviointeja ja nostetaan esille suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksia ja kehityskohtia. Julkaisusta selviää, että suomalainen koulutus tekee entistä monipuolisempaa yhteistyötä eri tasoilla. Yhteistyö on avautunut entistä enemmän myös perinteisten koulutusinstituutioiden ulkopuolelle, esimerkiksi yrityksiin sekä julkisen sektorin toimijoihin. Toimijoiden välinen yhteistyö sekä yhteisölliset toimintatavat…

Rinne kysyi, puolueet vastasivat. Mikä yllätti, vai yllättikö mikään?

Kuten Sivistystyönantajat on aiemmin esittänyt (Jussi-Pekka Roden blogi 29.4), on hallitustunnustelija Rinteen kysymyksistä vedettävissä se johtopäätös, että koulutuspolitiikka on tulevan hallituksen yksi keskeinen painopiste. Kysymykset antoivat viitteitä siitä, että koulutus- ja innovaatiopolitiikka nähdään vahvemmin investointina tulevaisuuteen, ei pelkkänä julkisen talouden menoeränä. Ja hyvä niin, tätä me Sivistassakin olemme systemaattisesti viestineet. Kävimme läpi viiden isomman puolueen…

Koulutusperäisen maahanmuuton esteet tulee poistaa

Suomi elää ja kasvaa osaamisella ja osaavasta työvoimasta. Osaavan työvoiman tarpeeseen vastataan työperäisen maahanmuuton rinnalla myös koulutusperäisellä maahanmuutolla. Koulutusperäinen maahanmuutto on osaavan työvoiman saatavuuden varmistamisen merkittävä tekijä ja parantaa myös huoltosuhdetta ja työllisyysastetta. Kaikki koulutusperäisen maahanmuuton esteet on poistettava. Nämä koskevat mm. opiskelun aikaisten ja jälkeisten lupien kestoa sekä lupaprosessien jäykkyyksiä. EK on tänään julkaissut…

Sivistystyönantajien viestit tuleville EU-päättäjille – koulutus ja tutkimus EU:n menestyksen ytimessä

EU on ollut menestystarina suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistämisessä ja laatutason nostamisessa. Lähes 300 000 suomalaista on ollut opiskeluvaihdossa, opettajavaihdossa tai harjoittelussa EU-rahoituksen turvin. EU on myös merkittävä tutkimuksen rahoittaja. Vuonna 2017 korkeakoulujen tutkimusrahoituksesta 7,5 %, eli 117 miljoonaa euroa, saatiin EU:sta. EU:n hyvää toimintaa eurooppalaisen koulutus- ja tutkimusyhteistyössä on pidettävä yllä ja rahoitusta suunnattava…

EU-vaalit: Rahoituksen painopiste tukemaan osaamista ja uudistumista

EU:lla on ollut suuri rooli suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymisessä. EU:n koulutusohjelmat ovat mahdollistaneet ulkomailla opiskelujakson jo noin 300000 suomalaiselle ja tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitusohjelmat ovat, nostaneet tutkimuksen laatua, avanneet uusia verkostoja ja tehneet kansainvälisyydestä tutkimuksessa arkipäivää. Erasmus+ on Euroopan Unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma ja siitä rahoitetaan näiden alojen yhteistyötä Euroopassa. Ohjelmasta on myönnetty…

Korkeakouluihin ja oppilaitoksiin asennetaan hälytysvalot varoittamaan opintojen keskeyttämisestä

Opiskelutekniikan keskus SCS on keksinyt teknisen ratkaisun, jonka uskotaan estävän opintojen keskeyttämistä. Korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten rehtoreiden työhuoneisiin esitetään asennettavaksi hälytysvalot, mikäli opiskelijapalautekyselyt antavat hälyttävää tietoa opiskelijoiden opintojen etenemisestä ja heidän saaman ohjauksen passivoitumisesta. Opintojen keskeyttäminen on ollut vuosikymmeniä tutkimusten ja kehittämistoimien kohteena. Keskeyttämisten syitä ei kuitenkaan ole loppuun asti selvitettyä tai ehkäistyä. Yhteistä opintojen…

Yliopistojen henkilöstön määrä ja ansiot nousivat vuonna 2018

Koulutuksen toimiala työllistää 184 000 henkilöä. Tämä vastaa 7,5 prosenttia työllisistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla nykyisin toimivissa Suomen 13 yliopistossa työskenteli syyskuussa 2018 kaikkiaan yli 30 000 henkilöä. Henkilöstöstä reilut 60 prosenttia kuului opetus- ja tutkimushenkilöstöön ja reilu kolmasosa muuhun henkilöstöön. Harjoittelukoulujen opetushenkilöstöön kuului noin 780 henkilöä. Yliopistojen henkilöstö kasvoi kaikissa henkilöstöryhmissä. Niin opetus- ja…