Sivistysalan norminpurku – kevennä vähän
Sivista esittää purettavaksi tai kevennettäväksi sivistysalan normeja, jotka kahlitsevat resursseja, eivätkä ota huomioon kentän monimuotoisuutta.
Orpon hallituksen ohjelmassa on asetettu tavoite vähintään 300:n yrityksiä ja kansalaisia haittaavan normin purkamisesta. Kun norminpurkua tehdään, sivistysalaa ei voi ohittaa.
Valtiovarainministeriö keräsi alkuvuodesta ehdotuksia kuntia koskevista normeista, joita purkamalla tai keventämällä toimijat saisivat enemmän vapautta toteuttaa tehtäväänsä parhaalla mahdollisella tavalla. Kuvaavaa on, että yli 600 tehdystä ehdotuksesta kolmasosa koski kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa.
– Suomessa on tuhansia erilaisia päiväkoteja, kouluja, oppilaitoksia, korkeakouluja ja muita sivistysalan toimijoita. Kun maailma näiden ympärillä muuttuu kiihtyvää vauhtia, on hyvä katsoa kokonaisuutta ja tunnistaa toimimattomat tai tarpeettomat aikojen saatossa syntyneet käytänteet, sanoo Sivistan toimitusjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta.
Mitä sivistysalaa koskevia normeja olisi hyvä tarkastella lähemmin ja keventää? Sivista on koonnut esimerkkejä erilaisiin suunnitelmiin, kelpoisuuksiin, koulutusvientiin sekä päiväkodin arjen sujuvoittamiseen liittyen. Ehdotuksia on kerätty ja käsitelty Sivistan jäsenistön kanssa.
– Ehdotuksemme eivät ole säästötoimenpiteitä. Norminpurun tarkoituksena on kohdentaa olemassa olevia resursseja fiksummin ja joustavoittaa sivistysalan toimijoiden arkea, Niinistö-Sivuranta painottaa.
Suunnitteluvelvoitteiden kevennyksellä resursseja kohtaamiseen
Päiväkodeilla ja kouluilla on mittavat suunnitteluvelvoitteet. Suunnitelmia tehdään sekä eri teemoista että henkilökohtaisesti oppijoille. Koko Suomessa voidaan arvioida olevan yli miljoona henkilökohtaista varhaiskasvatus- tai opiskelusuunnitelmaa.
– Keventämällä suunnitteluvelvoitteisiin liittyviä normeja voitaisiin vapauttaa opettajien ja kasvattajien aikaa siihen tärkeimpään, eli aitoon kohtaamiseen. Prosesseja tulisi yksinkertaistaa siten, että keskitytään opiskelijan tai lapsen kannalta olennaisiin tietoihin, Niinistö-Sivuranta sanoo.
Helpotusta osaajapulaan
Osaajapula on alkanut laajeta myös sivistysalalle, minkä vuoksi kelpoisuuksia on syytä tarkastella. Veto- ja pitovoiman vahvistamiseksi on varmistettava, että alalla on riittävästi urapolkuja ja etenemismahdollisuuksia. Samoin on tunnistettava niitä tekijöitä, jotka estävät osaavien henkilöiden saamista alalle. Sivista ehdottaa esimerkiksi kelpoisuuksiin liittyvien kielitaitovaatimusten keventämistä.
Koulutusviennin potentiaali käyttöön
Koulutusvienti on maailmanlaajuisesti kasvava ala. Suomalaisen koulutuksen laatu sekä kansainvälinen arvostus ja tunnettuus tarjoavat erinomaisen pohjan suomalaisen koulutusosaamisen viennille. Koulutusviennin kasvattamiseksi viennin lainsäädännöllisiä esteitä pitää kuitenkin poistaa.
– Esimerkiksi maahantuloon ja maahan asettautumiseen liittyviä hallinnollisia prosesseja olisi syytä sujuvoittaa. Lisäksi ammatillisen koulutuksen järjestäjille pitäisi antaa samat mahdollisuudet järjestää tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta kuin korkeakouluilla, Niinistö-Sivuranta sanoo.
Päiväkotien arki kaipaa sujuvoittamista
Varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet tähtäävät siihen, että jokainen lapsi saa hyvät eväät omannäköisensä elämän elämiseen. Varhaiskasvatuslain asettamat raamit ovat kuitenkin paikoitellen erittäin tiukat. Arjen sujuvuuden lisäämiseksi päiväkodeille tarvitaan lisää joustavuutta esimerkiksi ryhmien muodostamiseen.
Osa käytännöistä näyttäytyy arjessa jopa mielivaltaisena: tietyt pilkotut hedelmät oikeuttavat Ruokaviraston hallinnoimaan kouluhedelmätukeen, mutta jos samat hedelmät sekoitetaan salaatiksi, ne eivät enää olekaan tukikelpoisia.
Lue laajemmin sivistysalan norminpurusta täältä ja seuraa keskustelua somessa #KevennäVähän.