Sivista lausui perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun asetuksen sekä perusopetusasetuksen muuttamisesta
Opetus- ja kulttuuriministeriölle
Asia: Perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun asetuksen sekä perusopetusasetuksen muuttaminen
Viite: VN/33230/2023
1. Yleistä
Sivistysala ry:n tavoitteena on, että Suomi on parhaiten koulutettujen ihmisten hyvinvoiva, avoin ja vetovoimainen maa, jossa osaamisella ja luovuudella tehdään parempaa maailmaa.
Yleisesti Sivista pitää perusopetuksen vuosiviikkotuntien lisäystä kannatettavana. Oppimistulosten heikkenevä trendi sekä toimintaympäristön muutokset edellyttävät perusopetuksen syvällistä kehittämistä. Osaamisen perustan kuntoon laittaminen on luontevaa aloittaa vahvistamalla kaikessa koulutyöskentelyssä olennaisten perustaitojen oppimisen edellytyksiä.
Sivista katsoo, että on kuitenkin varottava sellaista käsitystä, jossa juuri vuosiviikkotuntien määrä on ratkaiseva tekijä oppimistulosten tasossa. Laskevista oppimistuloksista huolimatta Suomi on pärjännyt hyvin kansainvälisessä vertailussa siitäkin huolimatta, että esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan opetuksen osuus on ollut alaluokilla eurooppalaisen keskiarvon alapuolella, ja koulupäivät muutenkin lyhyempiä.
2. Kuinka hyvin tuntilisäykset esitetyssä muodossa vastaavat luku-, kirjoitus- ja laskutaidon tarpeeseen?
Sivista pitää tuntilisäyksiä äidinkieleen ja kirjallisuuteen sekä matematiikkaan lähtökohtaisesti perusteltuina – kyse ei ole pelkästään näiden oppiaineiden osaamistason vahvistamisesta, vaan ne heijastuvat myös edellytyksiin vahvistaa osaamista muissa oppiaineissa. Kääntäen on huomattava, että myös muut oppiaineet tukevat luku-, kirjoitus- ja laskutaidon vahvistamista – perusopetus tulisikin nähdä kokonaisuutena yksittäisten oppiaineiden tarkastelun sijaan.
Sivista pitää erittäin kannatettavana sitä, että lisäykset tehdään tässä kohtaa laajentamatta opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä keskeisiä sisältöjä ja tavoitteita.
3. Onko tuntilisäysten kohdentaminen eri vuosiluokille esitetyssä muodossa tarkoituksen mukainen
Sivista katsoo, että tuntilisäysten kohdentaminen olisi ollut tarkoituksenmukaista jättää hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti paikallisesti päätettäväksi. Näin päätöksenteossa huomioitaisiin myös alueellinen oppimistulosten kehitys, jolloin kohdentaminen voitaisiin tehdä mahdollisimman vaikuttavasti. Sivista tiedostaa, että toteutus voi olla teknisesti haastava nykyisen tuntijakoasetuksen puitteissa, mutta kuitenkin tehtävissä esimerkiksi alaviitteitä hyödyntämällä.
Sivista pitää kuitenkin hyvänä, että kohdennus on tehty vuosiluokille 1-6, jolloin vuosiviikkotuntien lisäyksillä on parhaat edellytykset vahvistaa osaamisen perustaa, ennen kuin opetussuunnitelman perusteissa asetetut tavoitteet ovat karanneet liian kauas. Tämä on myös käytännöllistä perusopetuksen oppilaiden koulupäivien pituuden kannalta.
Sivista ei ota kantaa tarkempaan kohdentamiseen. Toteamme kuitenkin, että kahden vuosiviikkotunnin lisäys äidinkieleen ja kirjallisuuteen tilanteessa, jossa oppilaiden taitotaso on jo nyt varsin eriytynyt lisää tarvetta opetuksen eriyttämiseen. Koulutyön pitää olla motivoivaa myös niille oppilaille, joilla on jo kouluun tultaessa verrattain hyvä lukutaito.
4. Muita huomioita esityksestä
Sivista kiinnittää huomiota siihen, että taloudellisten vaikutusten laskentaperusteet (palkkakustannukset) on avattu muistiossa varsin suppeasti, eikä niiden kattavuutta ole näin ollen mahdollista arvioida täsmällisesti. Sivista katsoo, että esitetty kokonaiskustannus 20 600 000 euroa on kuitenkin oikeansuuntainen. Tätä on tarpeen seurata lisäyksiä toimeenpantaessa.
Pysyvät lisäkustannukset esitetään korvattavaksi osana kuntien peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain 5 §:n mukaista kuntien peruspalveluiden valtionosuutta. Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa ei ole erikseen kuvattu yksityisten opetuksen järjestäjien asemaa. Mikäli kustannukset korvataan peruspalveluiden valtionosuuden osana, laajenevasta tehtävästä aiheutuvat kustannukset alkavat näkyä kotikuntakorvauksen laskentaperusteissa viiveellä. Sivista pitää välttämättömänä, että kustannukset korvataan opetuksen järjestäjille suoraan korottamalla kotikuntakorvauksen perusosaa vuodesta 2025 alkaen. Monet yksityiset opetuksen järjestäjät toimivat kuntatalouteen verraten varsin pienellä budjetilla. Tähän peilaten vuosiviikkotuntien lisäyksestä aiheutuvat kustannukset voidaan arvioida merkittäviksi.
Uusien tehtävien hoitamisen edellytyksiä etupainotteisesti korvaukseen nähden heikentää oleellisesti myös yksityisten peruskoulujen ns. kotikuntakorvauksen porrastus, josta luopumista olisi syytä ryhtyä valmistelemaan välittömästi hallitusohjelman mukaisesti.
Lopuksi Sivista kiinnittää huomiota tuntijakoasetuksen 10 §:n antamaan mahdollisuuteen poiketa tuntijakoasetuksen 6 §:n mukaisesta tuntijaosta. Muistiossa todetaan ettei vuosiviikkotuntien lisäys muuta opetuksen järjestäjän mahdollisuutta poiketa tuntijaosta sen mukaan kuin opetuksen järjestämisluvassa määrätään. Sivista pitää tämän mahdollisuuden säilyttämistä keskeisenä jatkossakin, jotta voidaan turvata sekä oppilaiden kohtuullinen työmäärä että syvällisempi erityisen koulutustehtävän toteuttaminen.
Helsingissä 15.3.2024
Sivistysala ry
Heikki Kuutti Uusitalo, johtaja, politiikka ja vaikuttaminen
Lisätietoja: Annakaisa Tikkinen, johtava asiantuntija, politiikka ja vaikuttaminen, annakaisa.tikkinen@sivista.fi, puh. +358403566082
Sivistysala tekee sinnikästä työtä koulutuksen, osaamisen ja luovuuden puolesta. Sivista edustaa 400:aa yksityistä sivistysalan työnantajaa. Jäsentemme palveluksessa on 69 000 alan ammattilaista. Olemme Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsen.