Laura Riuttanen: Ilmastotekoja ei synny ilman osaavia tekijöitä

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt vuoden 2024 sivistyksen teemavuodeksi. Teema on tarpeen, sillä nykyinen elämänmenomme ei ole kestävällä pohjalla. Luonnonvarojen ylikulutus ja liiallinen rahan tavoittelu on sivistymätöntä. Sivistykseen kuuluu toisista ihmisistä, muista lajeista ja yhteisestä kodistamme maapallosta huolehtiminen. Tähän tarvitaan sydän, kädet ja pää. 

Jokainen meistä joutuu tavalla tai toisella elämään ilmastonmuutoksen kanssa. Siksi ilmasto- ja kestävyystaitoja tarvitaan kaikilla toimialoilla. Ilmastoyliopisto (Climate University) -verkostossa haluamme yhdessä 28 korkeakoulun kanssa olla kasvattamassa aktiivisia kestävyyden tekijöitä. Olemme tehneet 12 kaikille avointa verkkokurssia ilmasto- ja kestävyysaiheista, joiden tavoitteena on opettaa ja oppia maailman muuttamisen taitoja. Virtuaalinen yhteistyö mahdollistaa myös oppimisen yhdessä kansainvälisten, esimerkiksi ukrainalaisten ja afrikkalaisten, kumppanien kanssa. 

Ilmastonmuutoksen haasteiden ratkomiseen tarvitaan erikoisosaamista  

Suomi aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ripeä vihreä siirtymä ei kuitenkaan toteudu ilman merkittävää panostusta osaamiseen. Ilmasto-osaamista tarvitaan niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla ja järjestöissäkin. Tekoja ei synny ilman osaavia tekijöitä. 

Mielestäni jokaisen pitäisi osata ilmastonmuutoksen perusteet ja ymmärtää, mitä sen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tarvitaan. Monimutkaisiin haasteisiin ei kuitenkaan ole olemassa helppoja ratkaisuja ja syvällistä erikoisosaamista tarvitaan. 

Maaliskuussa 2024 alkoi uusi valtakunnallinen Ilmastoasiantuntijan erikoistumiskoulutus, jossa Helsingin yliopisto yhteistyössä Ilmatieteenlaitoksen, Ilmastoyliopisto-verkoston ja muiden kumppaneiden kanssa kouluttaa 42 asiantuntijaa rakentamaan ilmastotyötä kuntiin, kaupunkeihin, yrityksiin ja järjestöihin. Erikoistumiskoulutus on kaksivuotinen työn ohella suoritettava erikoisasiantuntijaksi pätevöittävä koulutus. Opintojen aikana opiskellaan niin tiedettä, toimintaa kuin juridiikkaakin. Opiskelijat tekevät lopputyön, jonka yksi tavoite on tukea työnantajan ilmastotyötä konkreettisesti. 

Vaikuttavuus syntyy yhteistyöstä  

Ilmastonmuutos ei missään nimessä ole vain luonnontieteiden kysymys, vaan se koskettaa kaikkia aloja. Siksi sen ratkaisemiseen tarvitaan yhteistyötä kaikenlaisten toimijoiden kesken. Tietomme ilmastonmuutoksesta ja esimerkiksi eri hillintäkeinojen vaikutuksista tarkentuvat koko ajan ja aktiivinen vuoropuhelu päättäjien kanssa on ensiarvoisen tärkeää.  

Ilmakehän ja ilmaston osaamiskeskus (ACCC) kokoontuu huhtikuussa viikoksi vaikuttavuusviikolle. Mukaan ovat tervetulleita kaikki puhtaasta ilmasta ja turvallisesta ilmastosta kiinnostuneet. Ohjelmassa on monenlaista keskustelua ilmastoteologiasta hiilensidontateknologioihin. Eri alojen toimijoiden kohtaaminen on välttämätöntä, jotta voimme yhteiskuntana kasvattaa ilmasto- ja kestävyysosaamistamme. 

Koska haasteet ovat niin suuria, jopa ihmisyyden perusteisiin meneviä, uskon itse tiede-taide-yhteistyön voimaan. Kestävyystransformaatio vaatii kokonaisvaltaista muutosta, johon ei päästä vain teknisillä ratkaisuilla. Tarvitsemme rohkeutta kuvitella uusia mahdollisia maailmoja, erilaisia tapoja toimia, sivistystä ja mielenmuutosta – tiedeperusteisesti. 

 

Muutosvoimat -blogisarjassa Sivistan asiantuntijat ja muut kirjoittajat käsittelevät yhteiskunnallisia ilmiöitä, niiden luomia haasteita ja mahdollisia ratkaisuja oman toimialansa ja työnsä näkökulmasta. 

 

Kuva: Veikko Somerpuro.