Hallitusohjelma julki: Koulutuksessa askelia eteenpäin

Tänään julkaistussa Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa suunnitellaan suomalaiseen yhteiskuntaan isoja uudistuksia ja myös mittavia säästötoimia. Kumpikaan näistä ei isossa kuvassa osu koulutukseen, vaikka moni asia meneekin eteenpäin. Monet Sivistystyönantajien tavoitteet toteutuvat hallitusohjelmassa.

Suomalainen sivistyssektori on odottanut henkeään pidätellen, pitävätkö tällä kertaa vaalien alla annetut lupaukset koulutuksen jättämisestä säästöjen ulkopuolelle. Tänään julkistetun hallitusohjelman valossa näyttää siltä, että pääsääntöisesti näin on – ja hyvä niin. Suomi menee eteenpäin vain osaavien ja luovien ihmisten työllä. Leikkaaminen koulutuksesta on leikkaamista tulevaisuudesta.

Kun pohtii mittaluokkaa, uudelta hallitukselta on merkittävä arvovalinta, että koulutukseen ei tehdä suuria säästötoimia, sillä hallituksen säästölista on massiivinen. Kun itse asiassa tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden (TKI) rahoitusta kasvatetaan ja peruskouluunkin tehdään lisäpanostuksia, mieleen nousee toivo: lopultakin koulutuksen, sivistyksen ja tutkimuksen merkitys ei ole jäämässä juhlapuheeksi.

Lunastetaanko lupaukset? Hallituksen työ vasta alkaa. Vaikka Säätytalolla on ohjelmaa laadittu viikkokausia, teot ratkaisevat.

Sivistysalaa on kovasti puhuttanut koulutusta koskevien indeksikorotusten kohtalo säästölistoilla. Alan indeksit näyttävät nyt toteutuvan täysimääräisesti. Tämä tarkoittaa, että määrärahat nousevat kustannustason mukana. Koska inflaatio jyllää ja kustannusten nousu on nyt aiempaa nopeampaa, täysimääräisillä indeksikorotuksilla on erittäin suuri merkitys.

Sivistan moni tavoite toteutui – varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen

Varhaiskasvatusala saa lupauksen yksityisiä päiväkoteja koskevasta palvelusetelilainsäädännöstä, jota toimijat kovasti odottavat. Yksityisen päiväkodin saa jatkossa perustaa ilmoituksella, edellisen hallituksen edellyttämä luvan hakeminen jää toistaiseksi historiaan. Valitettavasti lupausta kaksivuotisesta esiopetuksesta ei hallitusohjelmaan tullut, vaan 2025 päättyvän kokeilun tuloksia vielä odotetaan. Varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä lisätään.

Hallitus kiinnittää huomiota peruskoulun uudistamiseen, ja perusopetuksen vahvistamiseen saadaan 200 miljoonaa euroa. Yksityismuotoiset peruskoulut saavat vuosien odotuksen jälkeen täysimääräisen rahoituksen. Tähän asti näiltä kouluilta, jotka esimerkiksi Helsingissä vastaavat 13 000 lapsen ja nuoren perusopetuksesta, on perusteettomasti leikattu kuusi prosenttia rahoituksesta – se loppuu nyt.

Sivistan tavoitteiden mukaista on etäopetuksen hyödyntämisen mahdollistaminen, mitä hallitus lupaa arvioida. Myös maahanmuuttajien S2-opetuksen toimivuutta arvioidaan.

Lukiota kehitetään laaja-alaisen sivistyksen paikkana. Nuoret, jotka opiskelevat englanninkielisessä lukiossa, voivat suorittaa ylioppilastutkinnon myös englannin kielellä. Pienten lukioiden lisä uudistetaan.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusta uudistetaan. Hallitusohjelman tekstit vaikuttavat Sivistan jäsenten ja yhteistyökumppanien linjojen suuntaisilta, mutta toimeenpanossa jää vielä paljon yksityiskohtia kuntoon laitettavaksi. Lupaus ylläpitäjäneutraalisuudesta tarkoittaa, että yksityisiä oppilaitoksia kohdellaan samoin kuin kunnallisia.

Ammatillisiin oppilaitoksiin ohjautuu oppivelvollisuuden laajentamisen myötä paljon nuoria, jotka eivät pärjää ilman tukea. Hallitus mahdollistaa oppivelvollisuuden suorittamisen myös nuorten työpajatoiminnassa. Tämä on erinomainen korjausliike.

Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö uudistetaan. Miten? Emme tiedä vielä, mutta jatkamme vaikuttamistyötä yhdessä jäsentemme kanssa.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat hallitusohjelmassa esillä kummankin omaa luonnetta ja ydintehtävää kunnioittavaan sävyyn. Erityisen odotettu lupaus on, että hallitus kohdentaa uutta TKI-rahoitusta myös yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehtävään perus- ja soveltavaan tutkimukseen. Perusrahoitukseen tulevan lisäpanostuksen lisäksi rahoitusta kohdentuu korkeakouluille myös Suomen Akatemian ja Business Finlandin kautta.

Poikkeuksia säännöstä

Säästöiltä siis pääsääntöisesti vältytään. Pari poikkeusta joukossa kuitenkin on. Kansalaisopistojen, kansanopistojen, opintokeskusten, kesäyliopistojen ja muun vapaan sivistystyön osalta määrärahoja leikataan 25 miljoonalla eurolla. Leikkaushaluja osattiin ennakoida jo toukokuussa, ja järjestöjen sinnikkään vaikuttamistyön avulla säästöt onkin saatu aiemmin pelättyä merkittävästi pienemmiksi.

Valtio subventoi jatkossa avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opintoja vähemmän. Sama koskee EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevia opiskelijoita, jotka maksavat lukuvuosimaksuja. Kummatkin joutuvat maksamaan opinnoistaan enemmän, ja julkista rahoitusta pienennetään vastaavasti.

Kuntien valtionosuuksia tulee koskemaan yhden prosentin ”indeksijarru” vuosina 2024–2027. Se vähentää kuntien peruskouluihin käytettävää rahoitusta.

Suomi on asettanut itselleen tavoitteeksi jo vuosia sitten nostaa koulutustasoaan. Laajasti jaettu tavoite on, että puolet nuorisoikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon. Hallitusohjelmassa tavoite tunnustetaan ja korkeakoulupaikkojen lisäämiseen sitoudutaan, mutta tarkemmat keinot jäävät vielä puuttumaan – samoin rahat. Hallitusohjelman liitteessä on varattu 400 miljoonaa euroa ”elinkeinopoliittisiin toimiin”. Kun osaavan työvoiman pula on elinkeinoelämän huoli numero yksi, on selvää, että tästä potista on rahaa löydyttävä myös korkeakoulupaikkoihin.

 

Lisätietoja: johtaja Heikki Kuutti Uusitalo, puh. 050 302 8246