Heikki Kuutti Uusitalo: Koulutustaso ylös ja nuorten väylät auki korkeakoulutukseen: Korkeakoulujen tulisi voida periä maksuja toisen tutkinnon suorittamisesta
Sivistystyönantajat (Sivista) julkisti tänään vaalitavoitteet eduskuntavaaleihin 2023. Ehdotukseen sisältyy ajatus, että korkeakouluilla tulisi olla oikeus periä maksuja toisesta samantasoisesta korkeakoulututkinnosta.
Tunnustan: Minulla on huono omatunto. Haluaisin pyytää anteeksi joltakulta tuntemattomalta, joka haki oikeustieteelliseen tiedekuntaan vuonna 2015.
Kahdeksan vuotta sitten aloin suorittaa avoimessa yliopistossa oikeustieteellisiä opintoja. Jossain kohtaa avoimen tarjonta alkoi näyttää rajoittuneelta – ja lisäksi siitä piti maksaa. Hain siis opiskelupaikkaa tiedekunnassa.
Valintakoepäivänä olin valmistautunut ja rentoutunut. 35-vuotiaana maisterina en stressannut liikaa valintakokeesta. Kun sain paperit eteeni, myhäilin tyytyväisenä: olin arvannut kysymykset hyvin ennalta.
Katsoin ympärilleni nuoria, jotka hiki valuen puristivat lyijykyniään, ja mielessäni häivähti: joltakulta teistä minä vien paikan.
Näin kävi. Pääsin oikeustieteelliseen. Hyvin pian tämän jälkeen työtilanteeni kuitenkin muuttui yllättäen. Uusi työ vei kaiken ajan. Hylkäsin vähin äänin oikeustieteen opinnot. En käyttänyt sitä ilmaista korkeakoulupaikkaa, jonka vein nuorelta – ehkä muuttaen hänen koko elämänsä suunnan.
***
En ole poikkeus. Suomen korkeakouluissa vuonna 2020 aloittaneista opiskelijoista yli 11 prosenttia oli jo suorittanut aiemmin samantasoisen tutkinnon. Tämä tarkoittaa noin 7000 opiskelupaikkaa. Lukuja voi tutkia opetushallinnon Vipunen-tilastopalvelussa.
Kaikki toisen tutkinnon suorittajat eivät jätä opintojaan kesken niin kuin minä tein, mutta on perusteltua olettaa, että monilla heistä ei ole aikomustakaan suorittaa koko tutkintoa vaan kenties vain osia niistä. Muuta väylää korkeakoulutukseen ei ole tai avoimen opinnoista ei haluta maksaa.
Miksi asiassa on ongelma?
Kolmesta syystä. Ensinnäkin aikuiset tukkivat nuorten koulutusväyliä. Toiseksi tämän seurauksena Suomen koulutustaso ei nouse, kun samat henkilöt suorittavat useita tutkintoja. Kolmanneksi jatkuvan oppimisen markkinoilta katoaa mielekkyys, kun huomio keskittyy lakisääteisesti maksuttomaan tutkinto-opiskeluun.
***
Nykyisellään kaikki tutkintokoulutus on yliopisto- ja ammattikorkeakoululaissa säädetty maksuttomaksi. Lainsäädäntö ei tunnista eroja ensimmäistä tutkintoaan suorittavan nuoren, uutta ammattia opiskelevan aikuisen tai vain tiettyjä kursseja opiskelemaan tähtäävän välillä – kaikki ovat maksuttoman tutkintokoulutuksen piirissä. Tähän pitää saada muutos.
Suomessa laajasti hyväksytty tavoite on, että 50 prosenttia nuorista ikäluokista suorittaisi korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Asetettu tavoite ei tule toteutumaan aikataulussa. 2000-luvulla korkeakoulutusaste on noussut OECD-maissa keskimäärin 21 prosenttiyksikköä ja on nyt 48 prosenttia. Suomen koulutusaste on noussut samana aikana vain yhdellä prosenttiyksiköllä ja on nyt 40 %. Jäämme siis selvästi keskitason alapuolelle, Chilen ja Turkin tasolle.
Suomessa tutkinto-opiskelijaksi hakeutuminen on usein ainut vaihtoehto uuden osaamisen hankkimiseksi, vaikka uusi tutkinto ei edes olisi paras ratkaisu, huomauttaa OECD. Kaiken kukkuraksi uudesta tutkinnosta ei ole pääsääntöisesti taloudellista hyötyä suorittajalleen tai kansantaloudelle, raportoi Etla.
Maksuton rajoittamaton tutkintokoulutus heikentää jatkuvan oppimisen markkinoita Suomessa, sillä sekä kysyntä- että tarjontapuolella huomio kiinnittyy (maksuttomaan) tutkintokoulutukseen. Maksuton tutkinto-opiskelu ei myöskään edistä koulutuksen suuntaamista työelämän tarpeiden mukaisesti, arvioi valtioneuvoston tilaama selvitys.
***
Sivistystyönantajien ratkaisuehdotus on, että korkeakoulut saisivat itse päättää opintomaksuista samantasoisen tutkinnon aiemmin suorittaneilta. Ensimmäisen korkeakoulututkinnon suorittaminen olisi maksutonta aivan samaan tapaan kuin nyt. Samoin maksutonta olisi aiempien opintojen jatkaminen esimerkiksi YAMK-tutkinnossa, maisteriohjelmassa tai tieteellisessä jatkotutkinnossa.
Korkeakoulut itse päättäisivät maksujen suuruudesta eri aloilla ja tutkintotasoilla. Kaikilla aloilla maksut eivät olisi mielekkäitä tai tarkoituksenmukaisia. Maksut eivät koskisi ennen valmistumista alaa vaihtavia, vaan niitä, joilla on jo tutkinto.
Aloilla, joilla on merkittävä yhteiskunnallinen tarve (esim. sote-ala tai varhaiskasvatus), korkeakoulu voisi tehdä sopimuksen maksuttomasta tutkintotarjonnasta kaikille halukkaille opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Näin kannattaisi toimia erityisesti silloin, kun uudella alalla palkkatason nousu ei mahdollistaisi kustannuksia vastaavia opintomaksuja.
Korkeakoulujen omaan päätäntävaltaan kuuluisivat esimerkiksi stipendit tai henkilökohtaisin perustein myönnettävä maksuton opinto-oikeus.
***
Sivistystyönantajien ehdotuksen tarkoituksena on nostaa koulutustasoamme ja saada lisää mielekkäitä, oikein kohdistuvia opintomahdollisuuksia kaikille.
Oikeudenmukaisuuden nimissä samalla kertaa pitäisi laajentaa myös koulutuksen verovähennysoikeutta. Verotuksessa pitäisi voida vähentää maksut uuden ammatin opiskelusta ja tutkinnon suorittamisesta. Nyt vähennyskelpoisia henkilölle ovat vain nykyiseen työhön liittyvät koulutuskustannukset.
Työttömille pitäisi voida myöntää palveluseteli, joka voisi kattaa uuden tutkinnon suorittamisen silloin, kun TE-palvelut katsovat uudesta tutkinnosta olevan etua henkilön työllistymiselle.
Myös avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulun opintomaksujen hintakatosta tulisi luopua, mikä antaisi mahdollisuuden laajentaa tarjontaa. Nyt avointen opintojen tarjonta voi olla korkeakoululle tappiollista, sillä kursseista ei saa periä kustannuksia vastaavaa maksua. Myös avoimessa korkeakoulussa pitäisi voida suorittaa tutkinto.
Kun jatkamme yhdessä työtä, jossa suunnittelemme ja tuotteistamme tutkintoa pienemmät opintokokonaisuudet työelämän tarpeisiin vastaaviksi moduuleiksi, henkilölle syntyisi vähemmän painetta hakeutua suorittamaan uutta tutkintoa uuden osaamisen hakemiseksi. Tarjolla olisi uuden tutkinnon suorittamista mielekkäämpiä vaihtoehtoja – erityisesti työssäkäyvien ihmisten tarpeisiin suunniteltuja, työn ohessa opiskelun mahdollistavia, digitaalisia opintokokonaisuuksia. Tätä työtä tehdään jo nyt korkeakoulujen Digivisio-hankkeessa. Sitä pitää jatkaa ja rahoittaa.
***
Omasta mielestäni ehdotus toisen samantasoisen tutkinnon maksullisuudesta on oikeudenmukaisuuskysymys. Siinä on kysymys siitä, miten ohjaamme yhteiskunnan resurssit siihen, että mahdollisimman moni nuori, kyvykäs ja halukas saa mahdollisuuden opiskella korkeakoulussa.
Kun ensimmäinen tutkinto – AMK-tutkinto, maisterin paperit tai vaikka tohtorin tutkinto – on suoritettu, toisesta samantasoisesta paketista henkilö kantaisi enemmän henkilökohtaista vastuuta.
Tutkimusten ja selvitysten perusteella voi turvallisesti olettaa, että ehdotus maksullisista opinnoista nostaisi koulutuksen ja sivistyksen tasoa Suomessa. Sen pitäisi olla meille kaikille yhteinen tehtävä.
Tekstiä muokattu 14.10.2022: Korjattu aloittaneita opiskelijoita koskevan tilastotiedon vuodeksi 2020.
Heikki Kuutti Uusitalo
Kirjoittaja on Sivistan elinkeinopolitiikan johtaja.