Korkeakoulujen aloituspaikoista 7000 menee toista tutkintoa suorittaville – toisesta samantasoisesta tutkinnosta pitäisi voida periä maksu
Korkeakoulujen tulisi voida periä maksu toisen samantasoisen tutkinnon suorittamisesta, esittää Sivistystyönantajat (Sivista).
Sivistan ETLA:lta tilaaman selvityksen mukaan korkeakoulutuksessa 7000 aloituspaikkaa vuodessa kohdistuu henkilöille, joilla on ennestään suoritettuna vähintään yksi samantasoinen tutkinto.
– 7000 aloituspaikkaa on iso luku. Esimerkiksi uusia ylioppilaita valmistuu lukiosta vuodessa noin 30 000, ja heistä vain 10 000 pääsee jatkamaan opintojaan samana vuonna, vaikka melkein kaikki hakevat koulutukseen, sanoo Sivistan toimitusjohtaja Teemu Hassinen.
Sivistan mukaan julkisin varoin kustannetut korkeakoulupaikat tulisi suunnata ensisijaisesti niille, joilla ei ole vielä yhtäkään korkeakoulututkintoa.
– Suomella on laajasti hyväksytty tavoite, että puolten nuorista pitää saada korkeakoulututkinto. Luku on nyt 40 prosenttia, joka jää OECD-maissa alakanttiin. Koulutustasomme ei nouse sillä, että samat henkilöt suorittavat useita tutkintoja ja vievät näin paikkoja niiltä, joilla ei ole yhtään tutkintoa, sanoo Sivistan elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Heikki Kuutti Uusitalo.
Etlan tutkimuksen mukaan toisen samantasoisen korkeakoulututkinnon suorittamisesta ei pääsääntöisesti ole hyötyä palkkakehityksen tai työllisyyden näkökulmasta. Useimmat toisen samantasoisen tutkinnon opiskelleet ovat hyvätuloisia työssäkäyviä.
– Kokonaan uuden korkeakoulututkinnon suorittamisen alusta alkaen pitäisi olla poikkeus. Se ei saisi olla jatkuvan oppimisen väylä. Kotimaisten ja kansainvälisten arvioiden mukaan Suomeen ei ole syntynyt toimivia ratkaisuja korkeakoulutettujen osaamisen täydentämiselle, kun huomio kiinnittyy aina kaikille maksuttomaan tutkinto-opiskeluun, Uusitalo jatkaa.
Sivistan vaalitavoitteiden mukaan toisen samantasoisen tutkinnon suorittamisesta pitäisi voida periä maksua, jos korkeakoulu niin päättää. Ehdotus ei koske jatko-opiskelua. Aloilla, joissa on merkittävä yhteiskunnallinen tarve, korkeakoulu voisi sopia maksuttomasta tutkintotarjonnasta opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Työttömille pitäisi voida myöntää palveluseteli koulutukseen, jos siitä on hyötyä työllistymisen kannalta. Yksityishenkilön tulisi voida vähentää kaikki maksamansa koulutuskulut verotuksessa, ehdottaa Sivista.
Selvitys: ETLA-Raportit-Reports-133
Lisätietoja:
Heikki Kuutti Uusitalo, johtaja, p. 050 302 8246
Teemu Hassinen, toimitusjohtaja p. 050 562 7004