Nuorille leveämpi väylä korkeakouluun – nyt 7000 paikkaa menee henkilöille, joilla on jo tutkinto

7000 opiskelupaikkaa korkeakouluissa joka vuosi menee henkilöille, joilla on jo aiempi samantasoinen tutkinto. Luku on pysäyttävä, kun otetaan huomioon, että uusia ylioppilaita pääsee korkeakouluihin vain noin 10 000. Korkeakoulujen pitäisi saada periä maksua henkilöiltä, jotka tulevat opiskelemaan toista samantasoista tutkintoa, esimerkiksi toista maisterin tutkintoa. Tuore selvitys tukee ehdotusta, kirjoittaa Sivistystyönantajien johtaja Heikki Kuutti Uusitalo.

”Suomen koulutustaso on jäänyt Chilen ja Turkin väliin.” Viime kuukauden ajan olemme saaneet lukea näitä sanoja Suomen sijoittumisesta koulutusvertailuissa.

Teen heti selväksi: tuossa sijoittumisessa ei ole kysymys peruskoululaisten oppimistuloksista eli PISA-tuloksistamme, jotka ovat laskusta huolimatta edelleen maailman kärkimaiden joukossa.
Luvussa on kysymys siitä, mikä osuus nuorista aikuisista (25–34-vuotiaista) on suorittanut korkeakoulututkinnon. Suomen osuus on pysynyt 40 prosentin tienoilla koko 2000-luvun, nousua on ollut vain muutama prosenttiyksikkö. Kun me olemme pysyneet paikoillamme, muut maat ovat menneet ohi ja kovaa. Korkeakoulutuksen määrää on maailmalla lisätty valtavasti. Meidän hyvä lukumme parinkymmenen vuoden takaa on nyt heikko suoritus.

Työelämä vaatii enemmän korkeakoulutettuja. Suomessakin on asetettu tavoite, että vuoteen 2030 mennessä puolet nuorista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Jo nyt tiedämme, että tavoite ei tule toteutumaan aikataulussa. Puhutaan, että isoilla koulutuspaikkojen lisäyksillä ja vastaavilla korkeakoulurahoituksen lisäyksillä voitaisiin puhua vuodesta 2035.

7000 opiskelupaikkaa menee henkilöille, joilla on jo tutkinto

Koulutustason nostamiseksi pitäisi kääntää yksi kivi heti. 7000 korkeakoulun aloituspaikkaa joka vuosi menee henkilöille, joilla on jo ainakin yksi samantasoinen korkeakoulututkinto. Tieto käy ilmi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan selvityksestä, jonka Sivistystyönantajat tilasi.

Luku on pysäyttävä, kun vertaamme sitä esimerkiksi siihen, että uusia ylioppilaita valmistuu lukiosta vuodessa 30 000. Heistä vain 10 000 pääsee opiskelemaan samana vuonna, vaikka lähes jokainen hakee paikkaa.

Etlan selvitys kertoo, että toista tutkintoa opiskelemaan menevät ovat keskimäärin hyvätuloisia työssäkäyviä ihmisiä. Selvitys kertoo myös, että tilastollisesti toisen tutkinnon suorittamisesta ei ole hyötyä tulojen kehityksen tai työllisyyden näkökulmasta.

Ennestään tiedämme, että korkeakoulutuksesta yksilölle koko elämän aikana syntyvä hyöty on noin puoli miljoonaa euroa. Aikuisten opiskelun osalta kansantalouden kokonaishyöty alkaa miinusmerkillä, kun koulutuksen kustannukset ja koulutuksessa käytetty työaika vähennetään tulokehityksestä, kertoo aiempi Etlan selvitys.

Korkeakoulujen pitäisi voida periä maksuja toisesta samantasoisesta tutkinnosta

Sivistystyönantajat ehdottaa, että korkeakouluille tulisi antaa mahdollisuus periä maksu toisen samantasoisen tutkinnon suorittamisesta, esimerkiksi toisen maisterintutkinnosta tai toisesta AMK-tutkinnosta. Ehdotuksemme ei koske jatko-opiskelua, esimerkiksi maisterin jatkamista tohtoriksi.

Ehdotus on osa Sivistan eduskuntavaalitavoitteita.

Kaikilla aloilla maksut eivät olisi mahdollisia tai mielekkäitä. Jos esimerkiksi jollain alalla on laaja yhteiskunnallinen tarve, korkeakoulu voisi sopia opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa maksuttomasta tarjonnasta. Työttömille tulisi voida antaa TE-palveluista opintoseteli, jos opinnoista olisi hyötyä työn saamiseksi.

Muutoksella jopa 7000 aloituspaikkaa vapautuisi niille, joilla ei ole vielä yhtään tutkintoa. Joka kolmannen sijaan uusista ylioppilaista edes joka toinen voisi päästä jatkamaan korkeakoulussa samana vuonna. Se olisi iso ponnistus koulutustason nostamiseksi. Koulutustaso ei nimittäin nouse sillä, että sama ihminen suorittaa useampia tutkintoja toisten jäädessä ilman.

Tarvitsemme parempaa jatkuvaa oppimista

Uuden oppimisella on varmasti hyviä vaikutuksia ihmiselle ja mahdollisesti myös tämän suoriutumiselle ja ehkä jaksamisellekin työelämässä. Työikäisille pitää ilman muuta olla vaihtoehtoja oppimiseen.

Toisen samantasoisen korkeakoulututkinnon suorittaminen ei saisi olla paras tai – mikä pahinta – ainoa vaihtoehto.

Haaveilen maailmasta, jossa toisen tutkinnon suorittaminen alusta alkaen olisi poikkeusratkaisu, sillä meillä olisi tarjolla niin hyviä vaihtoehtoja täydentää osaamistaan muilla keinoin.

Uskon, että muutoksen myötä meille syntyisi aitoja, toimivia ja työelämän tarpeista lähteviä osaamisen täydentämisen väyliä, joihin ihmiset voisivat usein hakeutua tutkinto-opiskelun asemasta. Nyt kotimaisten ja kansainvälisten selvitysten mukaan kaikille aina maksuton tutkintokoulutus syö kysynnän ja tarjonnankin jatkuvan oppimisen ratkaisuilta, esimerkiksi avoimen korkeakouluopetuksen tarjonnan laajentamiselta.

Mikä on oikeudenmukaisuuden näkökulma?

Isossa kuvassa Etlan selvitys siis kertoo siitä, että sen enempää yksilö kuin yhteiskuntakaan eivät yleensä hyödy siitä, että henkilöllä on useampi samantasoinen korkeakoulututkinto. Epäilemättä vastaväitteitä voi kuulua ja poikkeuksia aina on.

Tällöin tekee mieli esittää vastakysymys:

Jos juuri sinulle on ollut taloudellista tai ammatillista hyötyä toisesta tutkinnosta, eikö silloin olisi oikeudenmukaista, että olisit maksanut siitä osan itse? Nuorelle ylioppilaalle samasta tutkinnosta hyöty on puoli miljoonaa euroa – miten oikeutat sen, että paikka annettiin jo tutkinnon suorittaneelle?

Oikeus koulutukseen ja sivistykseen kuuluu kaikille. Koska korkeakoulutuksessa on kysymys niukkuushyödykkeestä – paikkoja korkeakouluissa on vähemmän kuin niihin haluavia –, yhteiskunnan on tehtävä priorisointia. Yhden henkilön aloituspaikka on nimittäin joltain toiselta pois. Näyttää siltä, että taloudellisen hyödyn sekä Suomen koulutustason näkökulmasta Sivistan ehdotus maksujen sallimisesta on entistä perustellumpi.

Lue lisää:
Sivista: ”Koulutustaso ylös ja nuorten väylät korkeakoulutukseen auki” (blogikirjoitus 9.10.2022)
Sivista: ”Sivistan vaalitavoitteet julki: korkeakouluille oikeus periä maksu toisesta tutkinnosta” (tiedote 9.10.2022)
Etlan selvitys

Lisätiedot:

johtaja Heikki Kuutti Uusitalo, heikki.kuutti.uusitalo@sivista.fi, puh. 050 302 8246