Harri Hietala: Ministeriöiden tulevaisuuskatsauksen tilannekuva seuraavalle hallituskaudelle
Suomessa on 12 ministeriötä. Kukin ministeriö hoitaa toimialallaan asioiden valmistelua, toimeenpanoa ja hallinnon toimintaa. Monet asiat koskevat kuitenkin useita ministeriöitä. Niinpä tarvitaan ministeriöiden välistä tiivistä yhteistyöstä. Ministeriöiden tulevaisuuskatsaukset koottiinkin ensimmäistä kertaa yhdeksi julkaisuksi viime syksynä.
Ministeriöiden työtä ohjaa pitkälti hallitusohjelma, joka on hallituspuolueiden hyväksymä toimintasuunnitelma tärkeimmistä tehtäväalueista kaudella. Uuteen hallituskauteen, ja samalla hallitusohjelmaan, valmistaudutaan monilla tahoilla – kuten Sivistassa. Myös ministeriöt valmistautuvat tukemaan uutta hallitusta tärkeimpien tehtäväalueiden valinnassa. Tulevaisuuskatsaustyön tavoite on juuri tuottaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hallitusneuvottelujen pohjaksi tilanne- ja kehitysarvioita yhteiskunnasta ja poliittista päätöksentekoa edellyttävistä kysymyksistä.
Ministeriöiden yhteinen tilannekuva
Vakaa kansainvälinen toimintaympäristö ja demokratia on haastettu. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on laittanut koetukselle sääntöpohjaiset järjestelmät ja monenkeskisen yhteistyön. Turvallisuusympäristön epävakaus syvenee hyvin todennäköisesti. Demokratia haurastuu ja oikeusvaltio taantuu. EU:n yhtenäisyyteen ja toimijuuteen kohdistuu sisäisiä ja ulkoisia haasteita.
Ilmastonmuutos, luontokato ja vihreän siirtymän vaikutukset kietoutuvat yhteen. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin uhka. Luontokato heikentää elämän perusedellytyksiä. Ympäristön tilassa isoja haasteita, mutta osin on myös edistystä. Luonnonvarojen kysynnän kasvu edellyttää resurssiviisaita toimia.
Julkisen talouden kestävyys ja talouskasvun edellytykset vaativat aktiivista rakentamista. Globaalit isot rakenteelliset muutokset mullistavat talouden horisonttia. Suomessa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kestävyys kaipaa ratkaisuja – rakenteellisia uudistuksia ja kasvua. Talouskasvun lähde pitkällä aikavälillä on tuottavuus. Tuottavuus ja talouskasvu vaativat puolestaan osaavia tekijöitä.
Neljäs teollinen vallankumous haastaa kaiken. Digitaalinen ja vihreä siirtymä toimivat muutoksen ajureina. Kestävää kasvua luova toimintaympäristö saavutetaan toimintatavoilla, rakenteilla ja sääntelyllä. Kyberympäristön, informaatioympäristön ja avaruuden merkitys korostuu. Laadukas tutkimus, kehittäminen, innovaatiot ja kyvykkyydet ovat tulevaisuuden ratkaisijoita.
Tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunta on haasteiden edessä. Väestön ja maahanmuuton kehitys on keskeisiä Suomen haasteita. Suomen sisäisesti haastetta lisää alueellinen eriytyminen. Osaltaan tämäkin luo omia haasteita ihmisten väliselle tasa-arvoisuuskehitykselle. Ihmisten arki on muutoksessa. Osaamisen ja sivistyksen merkitys korostuu tässä ympäristössä.
Sivistysalaan valtavat odotukset
Yllä tiivistetty ministeriöiden tilannekuva asettaa isoja odotuksia sivistysalaan suoraan ja välillisesti. Tulevaisuuskatsauksessa onkin yhteisen tilannekuvan perään koottu kunkin ministeriön näkökulmasta keskeisiä tehtäväalueita seuraavaa hallituskautta ajatellen. Opetus- ja kulttuuriministeriön on varmasti ollut helppo koota tilannekuvaan sopivia ratkaisun avaimia – kuitenkin samalla tiedostaen haasteet ja rajoitteet, joita seuraavien vuosien aikana kohdataan. Osaamisen, sivistyksen ja tutkimuksen roolia korostaa, että nämä teemat nousevat esiin myös muiden ministeriöiden osuuksissa.
OKM onkin otsikoinut osuutensa tavoitteellisesti ja merkitystä korostavasti: Sivistykselle vahva perusta. Sivistystaso uuteen nousuun. Sivistyksellä kestävään kasvuun. Sivistyksellä osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Sivistyksellä hyvinvointia. Näiden otsikoiden alla on keskeisiä politiikkatavoitteita ja keinoja.
Perustaitoja vahvistetaan kaikessa koulutuksessa. Erityistoimia suunnataan aikuisille, joilla on heikot perustaidot. Turvataan monipuoliset digitaaliset taidot koko väestölle. Kielten opiskelua laajennetaan ja monipuolistetaan. Koulutustaso käännetään nousuun.
Nostetaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Nostetaan toisen asteen tutkinnon suorittavien nuorten osuutta. Korkeakoulutusta laajennetaan, jotta 50 % nuorista on korkeasti koulutettuja 2030-luvun alussa.
Vahvistetaan osaamisperusteista maahanmuuttoa. Aikuisille suuntautuvaa tutkintokoulutusta suunnataan koulutustasoa nostavaan koulutukseen.
Tutkimus- ja kehittämismenojen nostaminen 4 %:iin BKT:sta on tärkeää tuottavuus- ja talouskasvun nopeuttamiselle.
Vahvistetaan taiteellisen toiminnan edellytyksiä ja nostetaan kulttuurisektorin budjetti prosenttiin valtion talousarvion menoista. Velvoitetaan av-sisältöjen välittäjät osallistumaan kotimaisen tuotannon rahoitukseen. Vahvistetaan demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta kaikessa koulutuksessa ja laajennetaan osallistavia, kansanvaltaisia toimintatapoja laajennetaan koko sivistyskentällä.
Varmistetaan varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen jatkumo ja toteutetaan niiden lainsäädännön kokonaisuudistus. Käynnistetään toisen asteen koulutuksen järjestäjärakenteen ja rahoituksen rakenteellinen uudistamisohjelma.
Turvataan sivistyspalvelujen järjestämisen edellytykset ja laajennetaan sivistyspalvelujen tarveperusteista rahoitusta, joka huomioi alueiden ja väestöryhmien erot palvelutarpeessa ja siihen vastaamisen kustannuksissa. Uudistetaan laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta. Toteutetaan opintotuen kokonaisuudistus.
Lisätään vakiintuneiden kulttuurialan toimijoiden ja vapaan kentän yhteistyötä. Toteutetaan e-kirjasto. Toimeenpannaan vuoteen 2030 ulottuva kulttuuriperintöstrategia. Kehitetään taiteen perusopetuksen rakenteita, lainsäädäntöä ja rahoitusta.
Vahvistetaan kasvatuksen ja koulutuksen tukea hyvinvoinnille, edistetään sitouttavaa koulu- ja oppilaitosyhteisöä, koulu- ja oppilaitosnuorisotyötä sekä yhteisöllistä oppilashuoltoa. Edistetään liikuntaa ja liikkumista koko elämänkulussa Liikkuvat-kokonaisuudella. Toteutetaan nuorten hyvinvointia edistävä valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma.
Nyt on puolueiden vuoro tuoda ratkaisunsa esiin äänestäjille
Siinäpä on ratkaisuja, mutta ilmaiseksi mikään ei tule. Toisaalta tiedetään julkisen talouden haasteet. Näkemykseni mukaan ministeriöiden tulevaisuuskatsaus on hyvin osunut keskeisiin haasteisiin, joihin seuraavan hallituksen tulee tarttua. Toivottavasti nämä teemat näkyvät alkuvuoden vaalikeskustelussa. Ja toivottavasti ratkaisujen ohella äänestäjille tuodaan esille, millä resursseilla nämä ratkaisut toteutetaan. Realiteetti on, että ilman tiukkoja priorisointipäätöksiä mitään todella uudistavaa ja ratkaisevaa ei tapahdu. Jos alussa kuvatun tilannekuvan jakaa, sivistysala on saajatoimiala seuraavalla hallituskaudella joidenkin muiden toimialojen kokiessa mm. julkisten resurssien supistumisia.
Lue lisää tulevaisuuskatsauksen herättämistä pohdinnoista sivistalaisten ja yhteistyökumppaneiden blogeista:
Anni Siltanen ja Heikki Holopainen: Työelämä vaatii koulutus- ja osaamistason nostoa
Harri Hietala
Kirjoittaja on Sivistan pääekonomisti