Uutiset

Suomalaiset arvostavat koulutusta ja opettajia. Luottamus koulutusjärjestelmään on korkealla. Arvostus näkyy myös palkkauksessa. Kansallisten ja kansainvälisten tarkastelujen perusteella suomalaisten opettajien palkkataso on erittäin hyvä. Julkisessa keskustelussa on tuotu esille, että opettajat olisivat palkkakuopassa. Samalla on otettu esille, että suomalaisten opettajien palkkataso olisi osoitus siitä, että opettajia ei arvosteta. Todellisuus opettajien palkkatason osalta on aivan toinen…

Ammattikorkeakoulu- ja yliopistolakeihin on valmisteilla pitkään kaivattu ja tervetullut muutos, joka helpottaa korkeakoulujen opetusyhteistyötä. Uudistuksen myötä korkeakouluilla on nykyistä parempi mahdollisuus pohtia, kuinka opetus järjestetään mahdollisimman hyvin ja laadukkaasti. Yhteistyön avaamisella korkeakoulut voivat vahvistaa omia erityispiirteitään ja tarjota parhaita puoliaan toistensa käyttöön. Kun korkeakoululla on tietyllä alalla erityistä sisällöllistä ja pedagogista osaamista, on järkevää, että…

Koulutuksen toimiala työllistää reilut 170 000 henkilöä. Tämä vastaa yli 7 prosenttia työllisistä. Sivistystyönantajien edustamissa 287 yksityisessä oppilaitoksessa työskenteli vuonna 2016 yhteensä noin 19 000 henkilöä. Vuoden 2015 palkkatiedusteluun vastasi kaikkiaan 243 oppilaitosta, joiden palveluksessa työskenteli opetusalalla yhteensä reilut 12 000 henkilöä syyskuussa 2016. Näistä 54 prosenttia kuului opetushenkilöstöön ja vastaavasti 46 prosenttia hallinto- ja…

Sivistystyönantajien työmarkkinalakimies Tari Aho osallistui EU-tasoiseen työhyvinvointia kehittävän hankkeen ohjausryhmään. Hankkeen tuloksena laadittiin yhdessä käytännön ohjeet opetusalan ammattijärjestöille ja työnantajille siitä, miten voidaan ehkäistä ja torjua psykososiaalisia riskejä opetusalalla. Hankkeen aikana tutustuttiin myös kahteen jäsenorganisaatioomme: Suomalaiseen yhteiskouluun ja Kulosaaren yhteiskouluun. Lisäksi hankkeessa selvitettiin, miten voidaan edistää työmarkkinaosapuolten yhteisiä Euroopan laajuisia, kansallisia, alueellisia ja paikallisia aloitteita…

Hallitus on puoliväliriihessä päättänyt panostaa koulutukseen ja tutkimukseen 300 miljoonaa euroa. Sivistystyönantajat pitää tehtyä ratkaisua oikeansuuntaisena. Rohkeutta olisi toki saanut olla enemmänkin. Suomen talous- ja työllisyyskehityksen oltua heikkoa lähes kymmenen vuotta julkisen talouden tasapainottamiseksi on jouduttu tekemään etenkin menoleikkauksia. Leikkauksia on tehty varsin juustohöylämäisesti, mutta panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen on leikattu hieman siivuaan paksummin. Koulutuksen…

Koulutuksen toimiala työllistää reilut 170 000 henkilöä. Tämä vastaa yli 7 prosenttia työllisistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimivissa Suomen 14 yliopistossa työskenteli syyskuussa 2016 kaikkiaan yli 30 000 henkilöä. Henkilöstöstä reilut 60 prosenttia kuului opetus- ja tutkimushenkilöstöön ja reilu kolmasosa muuhun henkilöstöön. Harjoittelukoulujen opetushenkilöstöön kuului noin 800 henkilöä. Edellisvuoteen verrattuna yliopistojen henkilöstömäärä laski molemmissa ryhmissä,…

Valtioneuvosto on tänään 24.4.17 antanut esityksen uudeksi laiksi ammatillisesta koulutuksesta. Uudistuksen tavoitteena on asiakaslähtöinen ja osaamisperustainen ammatillinen koulutus. – Yhteen lakiin ja järjestämislupaan siirtyminen on tervetullut uudistus. Lakikokonaisuus mahdollistaa työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin vastaamisen nykyistä joustavammin ja selkeyttää myös hallinnollisia prosesseja, toteaa toimitusjohtaja Teemu Hassinen. – On kuitenkin tärkeä varmistaa, että oppilaitoksille annetaan käytännössäkin mahdollisuus…

Maailma muuttuu, työelämä muuttuu, opettajuus muuttuu – tästä ollaan yleisesti samaa mieltä. Muutokset eivät ole irrallisia toisistaan. Voidaan kysyä missä määrin mukaudumme maailman muutoksiin tai toisaalta, miten voimme muuttaa maailmaa opetus- ja tutkimusalan kehityksellä? Meidän kaikkien on helppo painottaa muutoksen tärkeyttä, mutta entä kun muutos koskettaa meitä itseämme tai tahoa jonka etua ajamme? Mitä jos…

Julkisuudessa on esitetty vaatimuksia koulutusalan sääntelyn lisäämiseksi. Vaatimukset liittyvät ryhmäkokoon, lähiopetuksen määrään tai henkilöstön tehtävien kirjaamiseen lakiin. Normien lisäykset eivät sovi kehittyvään yksilölähtöiseen koulutukseen ja muuttuvaan opettajuuteen. Suomen tärkein pääoma on osaaminen. Jotta onnistuisimme opetuksessa ja koulutuksessa, tarvitsemme siihen maailman parhaat opettajat. Sen lisäksi oppilaitoksilla tulee olla mahdollisuuksia tehdä asioita eri tavoin. Tarvitsemme rohkean kokeilukulttuurin…

Tiedote 20.3.2017 Suomen yliopistot UNIFI ry:n koordinoimassa hankkeessa arvioidaan suomalaisten yliopistojen taloudellisia vaikutuksia. Arvioinnin tavoitteena on luoda kuva siitä, mikä on suomalaisten yliopistojen yhteiskunnalle tuottama arvonlisä. Käytettävä aineisto koostuu muun muassa yliopistojen taloutta, tutkimustulosten kaupallistamista sekä opiskelijoita ja valmistuneita koskevista tiedoista. Arvioinnin toteuttaa skotlantilainen BiGGAR Economics Ltd., joka on tehnyt vastaavia arviointeja aiemmin Iso-Britanniassa ja…