Osaaminen menestyy yhteistyöllä, luottamuksella ja muutosvalmiudella
Maailma muuttuu, työelämä muuttuu, opettajuus muuttuu – tästä ollaan yleisesti samaa mieltä. Muutokset eivät ole irrallisia toisistaan. Voidaan kysyä missä määrin mukaudumme maailman muutoksiin tai toisaalta, miten voimme muuttaa maailmaa opetus- ja tutkimusalan kehityksellä?
Meidän kaikkien on helppo painottaa muutoksen tärkeyttä, mutta entä kun muutos koskettaa meitä itseämme tai tahoa jonka etua ajamme? Mitä jos muutos vaatii aiempaa suurempaa luottamusta yhteistyökumppaneihimme? Olemmeko edelleen valmiit tekemään muutoksen, muuttamaan maailmaa?
Jos haluamme, että opetus- ja tutkimusala on vaikuttava osa yhteiskunnallista ja globaalia kehitystä, on meidän kyettävä muutokseen, ei vain hoettava sitä. Kykyä muuttua tarvitaan valtiovallan, työnantajan ja työntekijöiden tasolla. Uusiin toimintamalleihin täytyy pystyä myös niin työ- ja elinkeinoelämän kuin opiskelijoiden puolelta.
Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä maamme koulutustoimijat tarvitsevat valtiovallalta mahdollistavaa lainsäädäntöä ja vähemmän sääntelyä. Toive on oikeutettu jo hallitusohjelman perusteella. Maltillinen sääntely edellyttää luottamusta. Suomalainen koulutusjärjestelmä on osoittanut olevansa luottamuksen arvoinen. Kun on asetettu tavoitteet, annettu valtuudet ja resursseja, on aika osoittaa luottamusta sääntelyn sijaan. Tämä tarkoittaa autonomiaa oppilaitoksille ja korkeakouluille toteuttaa tärkeä tehtävänsä parhaalla tavalla.
Työnantajan ja työntekijöiden sekä heidän edunvalvojien tulee kyetä luottamaan toisiinsa. Muutosten taustalle on tärkeää saavuttaa riittävän yhtenäinen tilannekuva. Esimerkiksi erilaisten rakenteellisten muutosten taustalla on tarve tehdä pitkäjänteisiä ratkaisuja, joilla toiminnan laatu ja vaikuttavuus kyetään varmistamaan tulevaisuudessa. Useimmiten rakenteellisten ratkaisujen taustalla on myös tuloksellisuuden kehittäminen, mikä on tässä ajassa välttämätöntä opetus- ja tutkimusalan organisaatioille. Laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus koituvat lopulta kaikkien hyväksi.
Muuttuva työelämä haastaa kehittämään myös palkkaus- sekä työaikajärjestelmiä. Aivan vasta kuulin erään nuoren opettajan turhautuneena toteavan ”me kaikki saadaan sama palkka ja siihen ei pysty vaikuttamaan yhtään mitään ja jos onnistuu jossain, saa palkkioksi vain lisää tehtäviä”. No, tuskin tilanne aivan näin heikko on, mutta kyllä tuo toteamus jotain kuvaa. Alalla missä jakovaraa rahalliseen palkitsemiseen ei merkittävästi synny vuotuisesta tulojen kasvusta, vaaditaan palkkausjärjestelmiltä dynaamisuutta.
Palkkaus- ja työaikajärjestelmien tulee vastata muuttuviin työnteon tapoihin, muun muassa muuttuvaan opettajuuteen. Opettaminen ja opettajuus koostuvat useista toiminnoista missä kontaktiopetus on yksi osa. Tämän päivän opettajuus on monipuolista. Se on oppijoiden oppimisen ohjaamista ja tukemista mitä moninaisimmissa ympäristöissä. Opettaminen vaatii myös yhteistyötä työyhteisössä ja aktiivista verkottumista ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Palkkaus- ja työaikajärjestelmiä täytyy muuttaa rohkeasti. Ei liikaa aiempaan verraten, vaan tulevaisuutta varten rakentaen.
Koulutuksen järjestäjät ovat olemassa organisaatioille annetun tehtävän toteuttamista varten. Tässä asiakkaana tulee nähdä työelämä ja yhteiskunta. Opetusalan toimijoilta vaaditaan kaikilla koulutusasteilla yhä luovempia keinoja verkostoitua työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Samaan aikaan työ- ja elinkeinoelämän edustajilta tarvitaan rohkeutta ja halua toimia yhteistyössä opetusalan toimijoiden kanssa. Aktiivinen pitkiin kumppanuksiin perustuva yhteistyö on myös paras tapa työelämän edustajille vaikuttaa oikeanlaisen osaamisen syntymiseen.
Koulutuksen järjestäjien asiakkaina ovat myös opiskelijat. Opiskelijat täytyy nähdä yksilöinä ja löytää heidän kanssaan sujuvat väylät työelämään. Opiskelijat ovat oppilaitosyhteisön merkittävä voimavara ja muokkaaja, ei irrallinen kohde. Tulevaisuutta luodaan pitkälti juuri opiskelijoiden kautta. Paljon puhutaan uusien sukupolvien erilaisesta suhtautumisesta uraan ja työelämään. Tämä täytyy huomioida, mutta myös uusien sukupolvien tulee kyetä sopeutumaan työelämään, ei vain toisin päin.
Nyt rohkeasti yhteistyössä muuttamaan maailmaa. Ollaan samalla valmiita muuttumaan itsekin.
Kirjoitus on julkaistu Lännen median lehdissä 15.4.2017
Teemu Hassinen
Toimitusjohtaja
Sivistystyönantajat