Puoliväliriihen koulutus- ja tutkimuspanostuksissa oikea suunta

Hallitus on puoliväliriihessä päättänyt panostaa koulutukseen ja tutkimukseen 300 miljoonaa euroa. Sivistystyönantajat pitää tehtyä ratkaisua oikeansuuntaisena. Rohkeutta olisi toki saanut olla enemmänkin.

Suomen talous- ja työllisyyskehityksen oltua heikkoa lähes kymmenen vuotta julkisen talouden tasapainottamiseksi on jouduttu tekemään etenkin menoleikkauksia. Leikkauksia on tehty varsin juustohöylämäisesti, mutta panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen on leikattu hieman siivuaan paksummin.

Koulutuksen ja tutkimuksen rahoituksen kustannusvaikutuksista puhdistettu volyymi on putoamassa vuosikymmenen alun tasosta lähes 2 mrd. euroa kymmenessä vuodessa. Aiemmin, mm. 1990-luvun laman syvimmässä vaiheessa, lähdettiin tietoisesti ja onnistuneesti panostamaan koulutukseen ja tutkimukseen sekä innovaatiotoimintaan kasvun tukemiseksi.

– Olemme pyrkineet rohkaisemaan hallitusta valintoihin. Jotta maamme pääsisi nauttimaan maailman talouden imusta, juustohöylän sijaan tarvitaan rohkeita ratkaisuja kasvua tukeviksi panostuksiksi, toteaa Sivistystyönantajien toimitusjohtaja Teemu Hassinen.

Hallituksen puoliväliriihessä suunta on onneksi kääntynyt. Koulutukseen ja tutkimukseen panostetaan pääomittamisen kautta 200 miljoonaa euroa. Lisäksi varsinaisia julkisia menolisäyksiä tehdään reilulla 100 miljoonalla eurolla koulutukseen ja tutkimukseen liittyen.

– Olisimme toki toivoneet rohkeutta suurempiin panostuksiin, mutta nyt tehty ratkaisu on hyvä. Se antaa selvän viestin hallituksen kurssin muutoksesta. Hallituskautta on vielä puolet jäljellä ja uusiakin ratkaisuja ehtii vielä tehdä, kannustaa toimitusjohtaja Hassinen.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Teemu Hassinen, 050 562 7004
Ekonomisti Harri Hietala, 0500 789 906