» Kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajuusselvitys 2020

Kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajuusselvitys 2020

Opetushallitus, Sivistystyönantajat ja Kuntaliitto ovat keränneet johtajilta ja esimiehiltä varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa, korkeakouluissa ja sivistystoimessa näkemyksiä johtamisesta muuttuvassa toimintaympäristössä. Samalla koottiin näkemyksiä esimiesidentiteetistä, muutoksen johtamisesta, esimiesuran mahdollisuuksista, etätyön johtamisesta ja tukitarpeista johtamisosaamisen kehittämisessä.

Saimme vastaukset 1 600 kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajalta ja esimieheltä. Käytössämme on ainutlaatuinen ja monipuolinen aineisto, josta on varmasti apua esimies- ja johtamisosaamisen kehittämisessä alalla.

Vastaajien taustatietoja

Vastaajista neljännes oli yliopistoista, viidennes peruskouluista ja lukioista sekä 15 prosenttia sekä varhaiskasvatuksesta että ammatillisesta koulutuksesta. Vajaat 10 prosenttia toimi kuntien sivistystoimessa, ammattikorkeakouluissa sekä vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa.

Lähes kaksi kolmasosaa vastanneista oli naisia. Yleissivistävässä sukupuolijakauma on tasainen, kun taas varhaiskasvatuksessa erittäin naisvaltainen. Samoin lähes kaksi kolmasosaa vastanneista oli 50 vuotta täyttäneitä. Valtaosalla vastaajista on useampia johtamiskoulutuksia suoritettuna korkean pohjakoulutuksen lisäksi.

Vastaajista 56 prosenttia on toiminut esimiesasemassa vähintään 10 vuotta. Vähintään 3 vuotta mutta alle 10 vuotta toimineita oli 29 prosenttia vastaajista. Alle 3 vuotta esimiestehtävissä on toiminut 15 prosenttia vastaajista. Kokeneempia esimiehiä löytyy kunnista sekä varhaiskasvatuksesta ja yleissivistävästä koulutuksesta. Nuorempia ja vähemmän kokemusta omaavia on puolestaan korkeakouluissa, joissa toisaalta on myös useampi esimiesporras ja näin paljon esimiestehtäviä.

Neljänneksellä vastaajista on suoria alaisia yli 30 henkilöä. Reilulla neljänneksellä suoria alaisia on 16–30 henkilöä. Vastaajista 17 prosentilla alaisia on 11–15 sekä viidenneksellä 6–10 henkilöä. Paljon suoria alaisia on erityisesti varhaiskasvatuksessa ja yleissivistävässä koulutuksessa sekä etenkin keskijohdolla.

Esimies- ja johtajaurat

Kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan esimiehistä ja johtajista 60 prosentilla on esimiesasemaan päätymisessä ollut mukana sattumaa. Vastaajista 7 prosenttia katsoo päätymisensä esimiesasemaan olleen täysin sattumaa. Toisaalta 40 prosenttia on suunnitellusti hakeutunut esimiesuralle.

Neljännes esimiehistä ja johtajista haluaisi vaativampiin johtamistehtäviin. Reilu puolet on tyytyväisiä nykyiseen tehtävään ja haluavat kehittyä siinä. Vajaa viidennes haluaisi ennemmin toimia asiantuntijaroolissa – etenkin yliopistoissa.

Johtajista ja esimiehistä 40 prosenttia näkee mahdollisuudet edetä omassa organisaatiossa vähintään kohtuullisina. Toisaalta samoin 40 prosenttia pitää mahdollisuuksia etenemiseen omassa organisaatiossa heikkoina. Vastaajista 20 prosentilla ei ole korkeampia tehtäviä tarjolla organisaatiossa.

Kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajista ja esimiehistä 70 prosenttia uskoisi pärjäävänsä johtotehtävissä hyvin tai erinomaisesti muilla aloilla. Lisäksi lähes neljännes arvioisi pärjäävänsä kohtuullisesti.

Esimiesidentiteetti kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalalla

Varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen esimiehet ja johtajat arvioivat oman esimiestyönsä kannalta tärkeimmiksi ominaisuuksiksi luotettavuuden, vastuullisuuden, yhteistyökyvyn, paineensietokyvyn ja organisointikyvyn. Keskimääräistä tärkeämpinä ominaisuuksina pidetään myös tunneälyä, kuuntelemista, sitoutuneisuutta, kiinnostus ihmisistä ja kykyä innostaa. Muita vähemmän tärkeäksi ominaisuudeksi nähdään varsinkin karismaattisuus.

Alalla johtajat ja esimiehet kokevat edistävänsä päivittäisessä työssään etenkin strategian mukaista toimintaa, toiminnan kehittämistä, oppilaiden ja opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä henkilöstön työhyvinvointia. Muuta vähemmän koetaan edistettävän päätöksentekoon liittyviä valmisteluja ja prosesseja, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä suhteita ja huoltaja- ja/tai sidosryhmäyhteistyötä. Toisaalta nämä eivät kosketa samalla tavalla kaikkia johtamisportaita ja koulutusmuotoja.

Esimiehet ja johtajat pitävät erityisen tärkeänä työhyvinvoinnin tukemista ja työyhteisön toimintakulttuuriin vaikuttamista. Tärkeänä pidetään myös mahdollisuutta vaikuttaa henkilöstöresurssien kohdentamiseen.

Koettu tärkeys ja mahdollisuus vaikuttaa ovat tasapainossa tavoitteiden asettamisessa ja tavoitteiden saavuttamisen arvioinnissa. Esimiehet ja johtajat kokevat, että mahdollisuudet vaikuttaa eivät vastaa asian tärkeyttä taloudellisten resurssien kohdentamisessa ja henkilöstöresurssien kohdentamisessa. Jossakin määrin myös henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseen ja psykologisen turvallisuuden luomiseen haluttaisiin mahdollisuuksia vaikuttaa enemmän suhteessa koettuun tärkeyteen.

Toimintaympäristön muutosintensiivisyys sekä tämän aiheuttajat ja vaikutukset

Kolme neljästä varhaiskasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan esimiehistä ja johtajista kokee toimintaympäristössä tapahtuneen paljon tai erittäin paljon muutoksissa viime vuosina. Muutoksia on aiheuttanut erityisesti digitalisaatio sekä opetussuunnitelmien ja tutkintojen uudistaminen, mutta myös oman organisaation sisältä on tullut muutostarpeita. Muutoksia ei koeta niinkään aiheutuneen ympäristöasioiden huomioimisesta ja ikäluokkien pienenemisestä.

Toimintaympäristön muutosten koetaan vaikuttaneen johtamisessa erityisesti viestinnän ja tiedottamisen merkityksen korostumiseen, henkilöstön motivoinnin ja tukemisen korostumiseen sekä työhyvinvointijohtamisen korostumiseen. Vähiten muutosten nähdään vaikuttaneen oman substanssiosaamisen merkitykseen johtamisessa.

Työelämän muutos ja henkilöstön tukeminen muutoksessa

Kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajien ja esimiesten mukaan työelämän muutos on nyt ja tulevaisuudessa etenkin teknologisen kehityksen haltuunottamista, työyhteisön toimintakulttuurin muutosta ja työn tekemisen tapojen muutosta. Ei koeta samoissa määrin olevan yrittäjämäisen toiminnan korostumista, työn aika- ja paikkasidonnaisuuden vähenemistä ja vanhojen työtapojen poisoppimista. Näistäkin etenkin kaksi jälkimmäistä arvioidaan kuitenkin suhteellisen merkittäviksi.

Johtajien ja esimiesten mukaan henkilöstön tukemisessa työelämän muutoksessa vain jonkin verran on merkitystä formaalilla koulutuksella. Kaikilla muilla annetuilla tukemisen tavoilla nähdäänkin sitten paljon merkitystä. Erityisesti muutoksessa voi tukea osallistamalla, yhteiskehittämällä ja vastuuttamalla. Muita annettuja tukemistapoja olivat tiedottaminen ja keskustelu, vertaistuki, selkeät työn kehittämisen tavoitteet, perusteleminen ja motivointi sekä työn ohessa oppimisen mahdollistaminen.

Johtajien saama ja kaipaaman tuki

Alan johtajat ja esimiehet saavat tukea erityisesti muilta vastaavassa asemassa olevilta sekä henkilöstöltään. Myös omalta esimieheltä koetaan saatavan tukea. Sen sijaan päättäjiltä tukea ei koeta saatavan samoissa määrin. Jälkimmäinen ryhmä ei kosketa samalla lailla kaikkia johtaja- ja esimiesasemassa olevia toisaalta.

Johtajat ja esimiehet kokevat tarvitsevansa oman osaamisensa kehittämistä erityisesti muutoksen johtamisessa ja kriisijohtamisessa. Samoissa määrin kehittämistarpeita ei nähdä opetussuunnitelmien ja tutkintojen johtamisessa, pedagogisessa johtamisessa ja asioiden johtamisessa. Kaikki jälkimmäiset eivät kosketa samalla lailla kaikkia esimiehiä, ja osa on toisaalta jokapäiväistä arkea.

Esimiesten näkemykset etätyöstä koronatilanteessa ja tämän jälkeen

Keväällä 2020 etätyön määrä kasvoi nopeasti. Etätyöhön siirtymisen koetaan parantaneen erityisesti uusien tekniikoiden ja toimintatapojen hyödyntämistä. Samalla esimiesten ja johtajien luottamus henkilöstön tekemiseen on parantunut. Myös henkilöstön sairaspoissaolojen todetaan laskeneen. Toisaalta etätyön lisääntymisen koetaan heikentäneen henkilöstön työssäjaksamista ja työpaikan yhteisöllisyyttä.

Esimiehistä ja johtajista normaalioloissa neljännes ei tee etätyötä lainkaan. Enemmistö, reilu puolet, tekee alle neljänneksen työajasta etänä. Reilu 10 prosenttia tekee etätyötä noin puolet työajastaan ja vajaat 10 prosenttia enemmänkin.

Esimiehistä ja johtajista kahdella kolmasosalla alaisten on mahdollista työskennellä etänä vallitsevassa koronatilanteessa.

Niistä esimiehistä, joilla alaisia työskentelee etänä, noin neljännes arvioi korona-ajan jälkeen puolen henkilöstöstään työskentelevän etänä. Vajaa viidesosa tätä suuremmankin osuuden. Vain vajaa 10 prosenttia arvioi, että etätyö lakkaisi kokonaan.

Viidennes esimiehistä arvioi sopivaksi etätyön määräksi päivän verran tai vähemmänkin viikossa. Vastaajista 40 prosenttia näkee alaisten sopivaksi etätyömääräksi kaksi-kolme päivää viikossa. Reilu kolmasosa katsoo alaisten etätyöskentelyn enemmänkin riippuvan enemmän tehtävistä ja työtilanteesta.

       

 

Julkistukset:

Kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajuusselvitys 2020: ensimmäisiä tuloksia, 4.11.2020

Kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajuusselvitys 2020: esimiesidentiteetti, johtajaurat ja etätyö, 1.12.2020

Kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajuusselvitys 2020: toimintaympäristön muutokset, muutoksen johtaminen ja esimiesten kaipaama tuki, 15.12.2020

 

På svenska:

För en stor del av ledarna inom bildningsväsendet har ledarskapsuppdraget varit en slump, 4.11.2020

En majoritet av ledarna inom bildningsväsendet anser sig lämpliga för ledarskapsuppgifter även inom andra branscher, 1.12.2020

Ledarna inom bildningsväsendet får stöd i sitt arbete av andra chefskollegor och av personalen, 15.12.2020

 

Tuloksia:

Lomake

Muistio tuloksista

Ristiintaulukointeja:

Kaikki vastaajat

Vastaajat koulutusmuodoittain

Vastaajat järjestäjämuodoittain

Vastaajat esimiesaseman mukaan

Vastaajat sukupuolittain

Vastaajat iän mukaan

Vastaajat alaisten määrän mukaan

Vastaajat alaisten henkilöstöryhmän mukaan

Vastaajat esimiesasemassa toimimisajan mukaan