Kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajuusselvitys 2020 – ensimmäisiä tuloksia

Opetushallitus, Sivistystyönantajat ja Kuntaliitto ovat keränneet johtajalta ja esimieheltä varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa, korkeakouluissa ja sivistystoimessa näkemyksiä johtamisesta muuttuvassa toimintaympäristössä. Samalla koottiin näkemyksiä esimiesidentiteetistä, muutoksen johtamisesta, esimiesuran mahdollisuuksista, etätyön johtamisesta ja tukitarpeista johtamisosaamisen kehittämisessä.

Saimme vastaukset 1 600 kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajalta ja esimieheltä. Käytössämme on ainutlaatuinen ja monipuolinen aineisto, josta on varmasti apua esimies- ja johtamisosaamisen kehittämisessä alalla. Julkistamme tuloksia lisää parissa erässä loppuvuoden aikana. Haluamme yhdessä kiittää kaikkia vastaajia!

Vastaajien taustatietoja

Vastaajista neljännes oli yliopistoista, viidennes peruskouluista ja lukioista sekä 15 prosenttia sekä varhaiskasvatuksesta että ammatillisesta koulutuksesta. Vajaat 10 prosenttia toimi kuntien sivistystoimessa, ammattikorkeakouluissa sekä vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa.

Lähes kaksi kolmasosaa vastanneista oli naisia. Yleissivistävässä sukupuolijakauma on tasainen, kun taas varhaiskasvatuksessa erittäin naisvaltainen. Samoin lähes kaksi kolmasosaa vastanneista oli 50 vuotta täyttäneitä. Valtaosalla vastaajista on useampia johtamiskoulutuksia suoritettuna korkean pohjakoulutuksen lisäksi.

Vastaajista 56 prosenttia on toiminut esimiesasemassa vähintään 10 vuotta. Vähintään 3 vuotta mutta alle 10 vuotta toimineita oli 29 prosenttia vastaajista. Alle 3 vuotta esimiestehtävissä on toiminut 15 prosenttia vastaajista. Kokeneempia esimiehiä löytyy kunnista sekä varhaiskasvatuksesta ja yleissivistävästä koulutuksesta. Nuorempia ja vähemmän kokemusta omaavia on puolestaan korkeakouluissa, joissa toisaalta on myös useampi esimiesporras ja näin paljon esimiestehtäviä.

Neljänneksellä vastaajista on suoria alaisia yli 30 henkilöä. Reilulla neljänneksellä suoria alaisia on 16–30 henkilöä. Vastaajista 17prosentilla alaisia on 11–15 sekä viidenneksellä 6–10 henkilöä. Paljon suoria alaisia on erityisesti varhaiskasvatuksessa ja yleissivistävässä koulutuksessa sekä etenkin keskijohdolla.

Esimiesasemaan päätyminen

Kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan esimiehistä ja johtajista 60 prosentilla on esimiesasemaan päätymisessä ollut mukana sattumaa. Vastaajista 7 prosenttia katsoo päätymisensä esimiesasemaan olleen täysin sattumaa. Toisaalta 40 prosenttia on suunnitellusti hakeutunut esimiesuralle.

Suunnitelmallisuus korostuu sivistystoimessa työskentelevillä, kun taas sattuma yliopistoissa. Samoin suunnitelmallisuus korostuu ylemmässä johdossa, kun taas sattuma esimiesportaassa.

Myöhemmin analysoimme esimiesten ja johtamien näkemyksiä mahdollisuuksista ja haluista edetä johtajauralla omalla kuin muillakin aloilla. Samoin analysoimme esimiesten ja johtajien saamaa tukea ja kaipaama johtamisosaamisen kehittämistä.

Mihin haluaa ja pystyy vaikuttamaan?

Varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen esimiehet ja johtajat pitävät erityisen tärkeänä työhyvinvoinnin tukemista ja työyhteisön toimintakulttuuriin vaikuttamista. Tärkeänä pidettiin myös mahdollisuutta vaikuttaa henkilöstöresurssien kohdentamiseen.

Koettu tärkeys ja mahdollisuus vaikuttaa ovat tasapainossa tavoitteiden asettamisessa ja tavoitteiden saavuttamisen arvioinnissa. Tosin tässäkin pientä epätasapainoa esimiesportaassa, jota on etenkin yliopistoissa.

Esimiehet ja johtajat kokivat, että mahdollisuudet vaikuttaa eivät vastaa asian tärkeyttä taloudellisten resurssien kohdentamisessa ja henkilöstöresurssien kohdentamisessa. Näin koettiin erityisesti esimiestasolla. Jossakin määrin myös henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseen ja psykologisen turvallisuuden luomiseen haluttaisiin mahdollisuuksia vaikuttaa enemmän suhteessa koettuun tärkeyteen.

Myöhemmin analysoimme esimiestyössä johtajien tärkeiksi kokemia ominaisuuksia varhaiskasvatus-, koulutus- ja tutkimusalla. Mielenkiintoista on myös selvittää, mitä esimies- ja johtamistyössä pyritään edistämään alalla.

Toimintaympäristön muutosintensiivisyys ja tämän aiheuttajat

Kolme neljästä varhaiskasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan esimiehistä ja johtajista kokee toimintaympäristössä tapahtuneen paljon tai erittäin paljon muutoksissa viime vuosina. Etenkin muutoksia koetaan tapahtuneen ammatillisessa koulutuksessa, mutta myös ammattikoreakouluissa muita enemmän.

Muutoksia on aiheuttanut erityisesti digitalisaatio sekä opetussuunnitelmien ja tutkintojen uudistaminen, mutta myös oman organisaation sisältä on tullut muutostarpeita. Digitalisaatio ja oman organisaation aloitteet korostuvat korkeakouluissa, kun taas tutkintojen uudistaminen ammatillisessa koulutuksessa. Muutoksia ei koeta niinkään aiheutuneen ympäristöasioiden huomioimisesta ja ikäluokkien pienenemisestä. Sivistystoimessa tosin näilläkin nähdään muita suurempaa merkitystä. Kaiken kaikkiaan muutosvoimien vaikutukset koetaan vaikuttavimpana ylimmässä johdossa.

Myöhemmin käsittelemme toimintaympäristön muutosten vaikutusta johtamiseen. Kysyimme myös työelämän muutoksesta ja parhaista tavoista tukea henkilöstöä muutoksessa.

Miten kasvaneen etätyön määrän koetaan vaikuttaneen?

Keväällä 2020 etätyön määrä kasvoi nopeasti. Etätyöhön siirtymisen koetaan parantaneen erityisesti uusien tekniikoiden ja toimintatapojen hyödyntämistä. Samalla esimiesten ja johtajien luottamus henkilöstön tekemiseen on parantunut. Myös henkilöstön sairaspoissaolojen todetaan laskeneen.

Toisaalta etätyön lisääntymisen koetaan heikentäneen henkilöstön työssäjaksamista ja työpaikan yhteisöllisyyttä. Nämä eivät näyttäydy samalla tavoin heikentyneinä varhaiskasvatuksessa, jossa toisaalta etätyökään ei ole samassa määrin yleistynyt. Yhteisöllisyyden koetaan heikentyneen etenkin korkeakouluissa, kun taas erityisesti yleissivistävässä koetaan henkilöstön työssäjaksamisen heikentyneen.

Etätyön yleistymisen myötä toiminnan kehittämisen ja oman esimiestyön hallinnan koetaan heikentyneen hieman yksityisellä puolella. Sen sijaan kunnissa oman esimiestyön hallinnan koetaan jopa hieman parantuneen.

Myöhemmin analysoimme esimiesten omaa etätyötä sekä esimiesten arvioita alaisten etätyömahdollisuuksista tulevaisuudessa.

Aineisto:
Johtajuuselvitys 2020 ensimmäiset kuvat

Lisätietoja:
Ekonomisti Harri Hietala, Sivista, p. 0500 789906, harri.hietala@sivista.fi
Opetusneuvos Pia Kola-Torvinen, Opetushallitus, p. 029 533 1525, pia.kola-torvinen@oph.fi
Kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki, Kuntaliitto p. 09 771 2053, irmeli.myllymaki@kuntaliitto.fi