Artikkelit

Perusopetus palaa lähiopetukseen 14.5. alkaen – töihin palaaminen

Hallitus on päättänyt 29. huhtikuuta purkaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajoitteet terveysviranomaisten arvion pohjalta. Takaisin lähiopetukseen siirrytään 14. toukokuuta alkaen. Tämän jälkeen opetusta ei enää voida järjestää etäopetuksena. Muiden koulutusasteiden osalta hallitus tekee päätöksiä 3.5. Päätös perustui epidemiologisen arvioon, jonka mukaan valmiuslain varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevan soveltamisasetuksen jatkamiselle ei ole enää perusteita. Tämä johtuu siitä, että…

Hallitus on päättänyt varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajoitteiden purkamisesta

Hallitus päätti neuvottelussaan 29. huhtikuuta purkaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rajoitteet terveysviranomaisten arvion pohjalta. Takaisin lähiopetukseen siirrytään 14. toukokuuta alkaen hallitusti ja turvallisuudesta huolehtien. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat laatineet ohjeet järjestelyihin, joita noudattaen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen voidaan palata. Hallitus käsittelee toisen asteen ja korkeakoulutuksen rajoituksia myöhemmin Lue opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote…

Yleinen taloudellinen tilanne julkisen talouden suunnitelman valossa ja koronan jälkeinen tilanne opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla

Koulutuspanostuksista on syytä pitää kiinni myös taantuman aikana. Osaamistason nosto ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttävät riittävää perusrahoitusta kaikilla koulutusasteilla. Lue koko lausunto

Osaamistason nosto ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttävät riittävää perusrahoitusta kaikilla koulutusasteilla

Koulutuspanostuksista on syytä pitää kiinni myös taantuman aikana. Osaamistason nosto ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttävät riittävää perusrahoitusta kaikilla koulutusasteilla.  Perusrahoituksen pysyvät korotukset ovat keino varmistaa kaikkien koulutuksen järjestäjien toimintaedellytykset. Esimerkiksi tarpeelliset indeksikorotukset turvaavat vain tämän päivän toimintaa, eivätkä ole investointi uuteen. Hallituskauden merkittävin rakenneuudistus on oppivelvollisuusiän nosto 18 vuoteen. Hallituksen esitysluonnoksen on tarkoitus lähteä lausunnoille lähiaikoina. – Pidämme valmistelu- ja lausuntoaikaa kohtuuttomana koulutuksen järjestäjien näkökulmasta….

Oulun ammattikorkeakoulussa vastuullisuus on strateginen valinta

Oulun ammattikorkeakoulu on kulkenut pitkän tien ympäristöasioissa. Oamkiin perustettiin ympäristötiimi ammattikorkeakoulun toiminnan käynnistyessä 1990-luvulla. Tämän jälkeen Oamk kehitti ympäristötoimintaansa tunnettujen ympäristöjärjestelmien, ISO14001 ja Green Office, avulla. Tänä päivänä kestävän kehityksen periaatteiden suunnitelmallinen noudattaminen on kiinteä osa Oamkin toimintatapaa. Uudessa strategiassa vastuullisuus on keskeinen toimintaa ohjaava arvo. – Olemme toistaiseksi tarkastelleet kestävän kehityksen ohjelmaamme kolmen vuoden…

Digiloikkaajan päiväkirja

Maanantai Pääsiäinen. Tänään ei tarvitse olla koneella, mutta osa päivästäni kuluu sen parissa silti. On paljon tehtävää ja selvitettävää – harrastusmielessä. Kirjoitan futisblogiani ja laskeskelen sitä varten tilastoja. Ensimmäisen kerran olen myös innostunut e-kirjoista! Miksi ihmeessä enää vaivaudun odottamaan kirjani toimitusta, kun kerran voin lukea sen heti? Hintakin on halvempi. Naapurin kanssa pihalla jutellessa huomaan,…

Korkeakoulut: TKI-toiminta ja laadukas koulutus auttavat Suomea toipumaan koronakriisistä

Tutkimuksella ja koulutuksella on keskeinen rooli koronakriisistä irtautumisessa ja kriisin jälkihoidossa. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta, jatkuva oppiminen ja korkeakoulutus tuleekin nähdä Suomen vetureina kohti uutta nousua. Tämän vuoksi on tärkeää, että hallitus kriisin jälkihoidossa edistää määrätietoisesti Suomen säilymistä korkean osaamisen yhteiskuntana, toteavat Arene, Unifi ja Sivista. Suomi tarvitsee kriisin jälkeen työkaluja, joilla voidaan parantaa työllisyyttä,…

Kansainvälinen osaaja Kamilla: opintojen kautta suomalaiseen työelämään lupabyrokratian läpi

Suomalainen koulutus houkuttelee maahamme uusia osaajia. Vuonna 2019 ulkomaalaiset suorittivat Suomessa yhteensä noin 4200 korkeakoulututkintoa. Työperäisen maahanmuuton rinnalla voidaan puhua koulutusperäisestä maahanmuutosta. Merkittävä osa Suomessa tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista lähtee kuitenkin muualle töihin. Syinä ovat muun muassa työpaikan löytämisen vaikeus, kielimuuri ja oleskelulupakäytäntöjen byrokratia. Samaan aikaan Suomen väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä jatkaa vähentymistä. Se tarkoittaa…

Haemme työmarkkinalakimiestä tai -asiantuntijaa

Sivistystyönantajat on sivistys-, opetus- ja tutkimusalan työnantajaliitto. Jäseninä on yli 330 organisaatiota kaikilta koulutusasteilta peruskouluista yliopistoihin sekä muita koulutus- ja sivistysalan toimijoita. Jäsenten palveluksessa työskentelee yli 56 000 opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon ammattilaista. Sivistystyönantajat on Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsen. Etsimme palvelukseemme työmarkkinalakimiestä tai -asiantuntijaa vahvistamaan työmarkkinavastuualuettamme. Tehtävänkuvaan kuuluvat jäsenorganisaatioiden työsuhdeneuvonta ja kouluttaminen työoikeudellisissa asioissa, työehtosopimusneuvotteluihin…

TKI-tiekartta antaa paljon lupauksia, mutta tärkein jää puuttumaan

Tänään 23.4. julkaistu kansallinen TKI-tiekartta tiivistää hyvin Suomen TKI-järjestelmän strategiset kehittämiskohteet: Osaaminen, uusi kumppanuusmalli sekä innovatiivinen julkinen sektori. – Tiekartta uhkaa kuitenkin jäädä torsoksi, mikäli sen toteuttamiseen ei löydy rahoitusta, sanoo Sivistystyönantajien johtaja Laura Rissanen. – Tavoitteena on, että 4 % Suomen bkt:sta käytettäisiin tki-toimintaan, kun osuus on tällä hetkellä 2,7 %. Suurimman osan uudesta…