TKI-tiekartta antaa paljon lupauksia, mutta tärkein jää puuttumaan
Tänään 23.4. julkaistu kansallinen TKI-tiekartta tiivistää hyvin Suomen TKI-järjestelmän strategiset kehittämiskohteet: Osaaminen, uusi kumppanuusmalli sekä innovatiivinen julkinen sektori.
– Tiekartta uhkaa kuitenkin jäädä torsoksi, mikäli sen toteuttamiseen ei löydy rahoitusta, sanoo Sivistystyönantajien johtaja Laura Rissanen.
– Tavoitteena on, että 4 % Suomen bkt:sta käytettäisiin tki-toimintaan, kun osuus on tällä hetkellä 2,7 %. Suurimman osan uudesta rahoituksesta pitäisi tulla yritysten tki-toiminnasta niin kotimaasta kuin ulkomailta, mutta myös julkista rahoitusta pitää kasvattaa merkittävästi. Päätökset tästä rahoituksesta uupuvat, Rissanen jatkaa.
Julkista rahoitusta on suunnattava siten, että se tukee myös yksityisen rahoituksen kasvua. Tämä tarkoittaa monipuolisen, korkeatasoisen ja yhteistyökyvykkään tki-järjestelmän tukemista. Tarvitaan maailman kärkitason tutkimusta ja tutkimusympäristöjä, ketterää yhteiskehittämistä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja työelämän välillä, kykyä ottaa riskejä ja kykyä ottaa koko yrityskenttä ja yhteiskunnan eri osa-alueet mukaan tki-toiminnan piiriin.
– Korkeatasoista tutkimusta ja tutkimusympäristöjä voidaan tukea takaamalla korkeakoulujen riittävä TKI-rahoitus niin suorassa budjettirahoituksessa, infrastruktuurirahoituksella kuin kansallisella kilpaillulla tutkimusrahoituksella, Sivistan johtava asiantuntija Heikki Holopainen muistuttaa.
Tiekartassa todetaan, että valtion tki-investointeja tarkastellaan valtion menokehyksen puitteissa ja niistä päätetään julkisen talouden suunnitelma- ja talousarvioprosesseissa.
– Huhtikuun kehysriihessä ei tki-toimintaan kohdistettu uusia investointeja. Katseet kohdistuvatkin nyt toukokuun lisätalousarvioon ja elokuun kehysriiheen. Niissä on näytettävä, että, tiekartan kanssa ollaan tosissaan, Holopainen vaatii.
Lisätietoja:
Heikki Holopainen, p. 0400639331
Johtava elinkeinopoliittinen asiantuntija, Sivista
Johtaja Laura Rissanen, p. 0415404505
Johtaja, Sivista