Blogi
Joustavuutta ja ennakoitavuutta opiskelijavalintoihin
Opiskelijavalinnat ovat keskusteluttaneet runsaasti tänä keväänä. Näkemysten kirjo on ollut laaja, mutta yhteistä se, että opiskelijavalintoihin kaivataan muutoksia. Suomen opiskelijavalintajärjestelmä on mutkikas ja johtaa helposti useisiin välivuosiin ennen opiskelemaan pääsemistä. Kansallisen ylioppilastutkinnon päälle osallistutaan alakohtaisiin valintakokeisiin, joihin valmistautumiseen menee runsaasti aikaa ja energiaa. Ja pettymyksiä tulee: kaikille ei riitä paikkoja, ei ainakaan suosituilla aloilla. Haku-…
Mikä yhdistää museon ja koulutuksen?
Ateneumista poistuessani tunsin riemastuttavaa ylpeyttä näkemästäni. Tosin en ensimmäistä kertaa, sillä Ateneumissa on ollut useita elämyksellisiä näyttelyitä. Mieleeni tulevat välittömästi Tuomo Sepon kokoelma, Modigliani, Japanomania, Cartier-Bresson. Listaa voisi jatkaa. Viimeksi kävin pitkästä aikaa katsomassa museon kokoelmanäyttelyä, joka sisältää Suomen taidehistorian merkkiteoksia. Useat niistä ovat minulle tuttuja, mutta tapasin myös monia ensimmäisen kerran. Teokset on ripustettu…
Työ tekijäänsä opettaa – mutta entä, kun työ muuttuu?
Työelämä muuttuu huimaa vauhtia ja keskustelua käydään aktiiviesti siitä, miten koulutus tulisi järjestää niin, että se mahdollisimman hyvin vastaisi työelämän tarpeita. On selvää, että sekä opetuksen että opetusmenetelmien on muututtava ketterästi, jotta varmistamme yritysten kilpailukyvyn kannalta tärkeiden osaamisten kehittämisen myös tulevaisuudessa. Myös yrityksiltä odotetaan kouluttajan roolia, mutta oppimista voi tapahtua vain työpaikoilla vain rajatusti. Mikäli…
Opettajien työtä arvostetaan ja se näkyy myös palkoissa
Opettajat tekevät tärkeää ja arvokasta työtä. Suomessa luottamus koulutusjärjestelmään on korkealla. Suomalaiset arvostavat koulutusta ja opettajia. Opettajuus on muuttunut yhteiskunnan mukana ja muutos tulee jatkumaan edelleen voimakkaana. Opettajakeskeisestä oppimisesta on siirrytty oppilaskeskeiseen oppimiseen. Tämä vaikuttaa merkittävällä tavalla opettajan työhön ja haastaa myös opettajia muuttamaan toimintatapojaan. Opettajuuteen liittyvät muutokset ovat nostaneet julkisessa keskustelussa esille myös opettajien…
Tekes uudistaa tutkimusrahoituspalvelujaan
Tekesin tutkimusrahoituksen ympärillä on tapahtunut paljon. Tutkimukselle asetetut vaatimukset, painopisteet ja tarpeet ovat muuttuneet ajassa. Asiakaskunta on laajentunut. Yliopistot ovat nostaneet soveltavaan tutkimukseen liittyviä tavoitteitaan, tutkimus on tänään voimakkaasti kansainvälistyvää ja ammattikorkeakoulut ovat tulleet mukaan kilpailemaan käytettävissä olevista myöntövaltuuksista. Eräs ja ehkä tärkein tavoite uuden yliopistolain voimaansaattamisessa oli elinkeinoelämän ja yliopistotutkimuksen yhteistyön lisääminen. Tekesin tehtävä…
Myös ammattikorkeakoulut voivat nyt kerätä rahaa
1.4.2017 tuli voimaan lainmuutos, joka antaa ammattikorkeakouluille mahdollisuuden kerätä rahaa lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseen ja pääomiensa kartuttamiseksi. Yliopistoilla sama oikeus on ollut jo joitain vuosia. Rahankeräys on luvanvaraista ja lupa voidaan myöntää yleishyödyllistä toimintaa harjoittavalle yhteisölle tai säätiölle yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseksi. Ammattikorkeakoulun tai yliopiston voisi ajatella täyttävän yleishyödyllisyyden ehdon, mutta muutama vuosi takaperin poliisihallitus otti tarkasteluun…
Muutoksella kohti unelmien yliopistoa
Hallituksen tehdessä visiotyötä korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta vuodelle 2030, voi hetkeksi pysähtyä katsomaan yhden yliopistomme kehityssuuntaa. Helsingin yliopistolla on jo usean vuoden edennyt laaja ”Iso pyörä” – koulutusuudistus. Tavoitteina uudistukselle ovat muun muassa tutkintojen työelämärelevanttiuden lisääminen, osaamisperustaisuus, opiskelijoiden sujuva liikkuvuus tieteenalojen välillä ja kansainvälistyminen. Opiskelijana ja tulevana pedagogina näen uudistuksen tavoitteet toivottuina. Pidän tärkeänä, että jokaisen…
Yliopistojen taloudelliset vaikutukset puntariin
Sivistystyönantajat selvityttää yhdessä Unifin, EK:n, Akavan ja Suomen ylioppilaskuntien liiton kanssa yliopistojen taloudellisia vaikutuksia. Selvityksen tekevä skotlantilainen BiGGAR Economics on aiemmin tehnyt vastaavan arvioinnin muun muassa Skotlannin yliopistoista sekä Iso-Britannian johtavien yliopistojen ryhmittymästä, Russell Groupista. Koulutuksella on suomalaisessa yhteiskunnassa perinteisesti ollut arvostettu asema ja hyvä niin. Koulutuksella on vahvoja sivistyksellisiä, taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia….
Innovaatioita syntyy verstaan lattialla
Nykyisellä osaamisella ja toimintamallilla niin suomalainen yhteiskunta kuin sen yksittäiset yritykset ja yhteisöt saavat aikaan niiden nykyiset tulokset; kilpailuasemassa, asiakastyytyväisyydessä tai erilaisissa taloudellisissa indikaattoreissa. Mikäli tavoittelemme nykyistä parempia tuloksia, osaamisia, toimintaprosesseja, tuotteita ja palveluita on meidän uudistettava kunkin alan yleistä kehitystä askel nopeammin. Monella toimialalla merkittävät alaa uudistavat innovaatiot syntyvät korkeakoulujen vastuulla olevan tutkimuksen tai…
Koulutuksen tarve on kasvussa – ei laskussa
Valtiovarainministeriö ja muut ministeriöt käyvät tällä viikolla kahdenkeskisiä neuvotteluja julkisen talouden suunnitelmasta pohjustaen samalla huhtikuun puoliväliriiheä. Kuten on ollut esillä mm. välikysymyksen myötä, viimeisimmät hallitukset ovat leikanneet merkittävästi koulutuksen rahoitusta. Rahoituksen kustannusvaikutuksista puhdistettu volyymi on tippumassa vuosien 2010–2011 tasosta 1–1,5 mrd. euroa vuosikymmenen loppuun mennessä. Vaikka valtion talouden leikkauksia on tehty varsin juustohöylämäisesti, koulutuksesta on…
- « Edellinen
- 1
- …
- 18
- 19
- 20
- 21
- 22
- 23
- Seuraava »