Blogi

Myös ammattikorkeakoulut voivat nyt kerätä rahaa

1.4.2017 tuli voimaan lainmuutos, joka antaa ammattikorkeakouluille mahdollisuuden kerätä rahaa lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseen ja pääomiensa kartuttamiseksi. Yliopistoilla sama oikeus on ollut jo joitain vuosia. Rahankeräys on luvanvaraista ja lupa voidaan myöntää yleishyödyllistä toimintaa harjoittavalle yhteisölle tai säätiölle yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseksi. Ammattikorkeakoulun tai yliopiston voisi ajatella täyttävän yleishyödyllisyyden ehdon, mutta muutama vuosi takaperin poliisihallitus otti tarkasteluun…

Muutoksella kohti unelmien yliopistoa

Hallituksen tehdessä visiotyötä korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta vuodelle 2030, voi hetkeksi pysähtyä katsomaan yhden yliopistomme kehityssuuntaa. Helsingin yliopistolla on jo usean vuoden edennyt laaja ”Iso pyörä” – koulutusuudistus. Tavoitteina uudistukselle ovat muun muassa tutkintojen työelämärelevanttiuden lisääminen, osaamisperustaisuus, opiskelijoiden sujuva liikkuvuus tieteenalojen välillä ja kansainvälistyminen. Opiskelijana ja tulevana pedagogina näen uudistuksen tavoitteet toivottuina. Pidän tärkeänä, että jokaisen…

Yliopistojen taloudelliset vaikutukset puntariin

Sivistystyönantajat selvityttää yhdessä Unifin, EK:n, Akavan ja Suomen ylioppilaskuntien liiton kanssa yliopistojen taloudellisia vaikutuksia. Selvityksen tekevä skotlantilainen BiGGAR Economics on aiemmin tehnyt vastaavan arvioinnin muun muassa Skotlannin yliopistoista sekä Iso-Britannian johtavien yliopistojen ryhmittymästä, Russell Groupista. Koulutuksella on suomalaisessa yhteiskunnassa perinteisesti ollut arvostettu asema ja hyvä niin. Koulutuksella on vahvoja sivistyksellisiä, taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä vaikutuksia….

Innovaatioita syntyy verstaan lattialla

Nykyisellä osaamisella ja toimintamallilla niin suomalainen yhteiskunta kuin sen yksittäiset yritykset ja yhteisöt saavat aikaan niiden nykyiset tulokset; kilpailuasemassa, asiakastyytyväisyydessä tai erilaisissa taloudellisissa indikaattoreissa. Mikäli tavoittelemme nykyistä parempia tuloksia, osaamisia, toimintaprosesseja, tuotteita ja palveluita on meidän uudistettava kunkin alan yleistä kehitystä askel nopeammin. Monella toimialalla merkittävät alaa uudistavat innovaatiot syntyvät korkeakoulujen vastuulla olevan tutkimuksen tai…

Koulutuksen tarve on kasvussa – ei laskussa

Valtiovarainministeriö ja muut ministeriöt käyvät tällä viikolla kahdenkeskisiä neuvotteluja julkisen talouden suunnitelmasta pohjustaen samalla huhtikuun puoliväliriiheä. Kuten on ollut esillä mm. välikysymyksen myötä, viimeisimmät hallitukset ovat leikanneet merkittävästi koulutuksen rahoitusta. Rahoituksen kustannusvaikutuksista puhdistettu volyymi on tippumassa vuosien 2010–2011 tasosta 1–1,5 mrd. euroa vuosikymmenen loppuun mennessä. Vaikka valtion talouden leikkauksia on tehty varsin juustohöylämäisesti, koulutuksesta on…

Erityisesti työelämään

Ammatillisen erityisopetuksen tehtävänä on tarjota opiskelumahdollisuus sellaisille nuorille ja aikuisille, jotka tarvitsevat erityistä, vaativaa tukea opintojensa suorittamisessa sekä työelämävalmiuksien oppimisessa. Ammattiin oppimisen rinnalla elämänhallintaan liittyvät ja kasvatukselliset asiat ovat usein etenkin opintojen alussa hyvin tärkeässä roolissa. Tätä merkityksellistä tehtävää toteuttavat ammatilliset erityisoppilaitokset. Erityisen tuen tarve ei tarkoita sitä, etteikö opiskelijasta voisi tulla ammattitaitoinen työntekijä ja…

Luottaako valtiovalta koulutuksen järjestäjiin? – kannattaisi!

Ammatillisen koulutuksen reformi kehittää suomalaista ammatillista koulutusta ja työelämää. Tämä on varmasti yhteinen tavoite valtiovallalle, koulutuksen järjestäjille ja yksittäisille opettajillekin. Myös työ- ja elinkeinoelämä ovat tämän tärkeän asian takana. Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa kokonaisuutta ja ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Reformin yhteydessä uudistettavan rahoitusmallin on osaltaan tarkoitus terävöittää tätä ohjaamista. Hyvä näin, tavoitteiden tulee olla selkeät ja…

Ammatillisen koulutuksen reformista, opiskelijan arvioinnista ja laadusta

Ammatillisen koulutuksen meneillään oleva mullistus on herättänyt monipuolista keskustelua opettajan roolista oppimisen siirtyessä aikaisempaa enemmän työpaikoille. Samaan aikaan on kuitenkin turvattava opiskelijoiden oikeus laadukkaaseen koulutukseen riippumatta siitä, minkä oppilaitoksen hän valitsee. Loppuvuodesta lausuntokierroksella ollut lakiluonnos määrittelee opiskelijan opintojen henkilökohtaistamisen ja osaamisen arvioinnin koulutuksen järjestäjän vastuulle. Kyseessä on tärkeä periaate, sillä lainsäädännöllä ei tule puuttua koulutuksen…

Korkeakoulujen yhteistyötä ei kannata ehdoin tahdoin estää

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on luonnosteilla lakimuutos, joka helpottaisi korkeakoulujen opetusyhteistyötä. Ei kuulosta kovin kummalliselta. Tätä tehdään jo, eikö niin? Eihän kellään ole resursseja kattaa kaikkia suuntauksia ja sisältöjä edes yhdellä koulutusalalla, saati sitten monenlaista osaamista yhdistävissä ohjelmissa. Yhteistyöllä tämäkin hoituu. Korkeakoulujen opetusyhteistyö on kuitenkin harvinaista, sillä laki laittaa sille esteen. Korkeakoulun on aina järjestettävä toiselta…

Murroksen keskellä katse tulevaisuuteen

Kirjoitan tätä blogia samalla kun Yhdysvaltojen uusi presidentti Donald Trump vannoo virkavalaansa. Tuskin on epäselvää, että elämme uudenlaista aikaa. Megatrendit todellakin myllertävät. Juuri nyt ryske on ehkä poikkeuksellisenkin kovaäänistä. Mielessäni käy, mihin maailma ympärillämme on menossa? Suomessakin eletään odottavissa tunnelmissa. Uskon edelleen, että Suomen tulevaisuus perustuu vahvasti osaamiseen. Osaamisen tulee vastata muuttuvan toimintaympäristön haasteita. Itsestään…