» Uutishuone » Blogi » Koulutus ja tutkimus ovat suuressa roolissa muutokseen sopeutumisessa ja muutoksen tekijöinä

Koulutus ja tutkimus ovat suuressa roolissa muutokseen sopeutumisessa ja muutoksen tekijöinä

Digitalisaatio, globalisaatio ja jakamistalous. Tuttuja sanoja, joiden takana on monimutkaisia ilmiöitä. Muutosvoimia, jotka tuovat elämäämme paljon mahdollisuuksia ja myös uhkia. Niiden myötä työtehtäviä poistuu ja uusia tulee tilalle, kilpailu kiristyy, mutta avaa myös yksittäisille ihmisille enemmän valinnan mahdollisuuksia vaikkapa palveluissa.

Muutokseen sopeutumisessa ja muutoksen tekijöinä koulutus ja tutkimus ovat suuressa roolissa. Ne antavat yksilölle ja yhteiskunnalle selviytymiskeinoja.

Emme täysin pysty ennustamaan tai ennakoimaan, millaisessa maailmassa vaikkapa asentaja, lääkäri tai opettaja tekee työtään 30 vuoden kuluttua. Mutta voimme pitää huolen siitä, että koulutus- ja osaamistasomme pysyy korkealla, tietämys ajantasaisena ja mahdollisimman helposti päivitettävänä.

Millaiset muutosvoimat sitten maailmaamme koskettavat? Olemme strategiatyössämme tunnistaneet viisi muutosvoimaa, jotka liittyvät toimialaamme eli suomalaiseen koulutus- ja tutkimusjärjestelmään.

Ensinnäkin käynnissä on koulutuksen aseman, arvostuksen ja rakenteiden muutos. Tiedon määrä kasvaa ja sen saatavuus paranee, mutta toisaalta törmäämme yhä enemmän tiedon jälkeisen yhteiskunnan haasteisiin: arvostetaanko tietoa, vai ohjaako meitä yksittäinen kokemus tai tunne?

Toiseksi käynnissä on myös työelämän muutos. Työn tekemisen tavat ja työkulttuuri muuttuvat. Osaamista tulee päivittää läpi koko työelämän, elinikäinen oppiminen on tullut jäädäkseen.

Kolmantena muutosvoimana on digitalisaatio, joka tulee vastaan kaikilla toimialoilla, se mahdollistaa esimerkiksi tiedon jatkuvan ja laajan saatavuuden.

Neljänneksi koulutus- ja tutkimusjärjestelmää muuttaa julkisen talouden kehittyminen. Oleellisia kysymyksiä on esimerkiksi miten koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusrakenne muuttuu. Verrattuna moneen muuhun maahan, Suomessa julkisen rahoituksen osuus on selkeästi suurin.

Viidenneksi muutosvoimaksi tunnistimme kansainvälisyyden. Se näkyy yhteiskuntamme monella tasolla, olemme osa kansainvälistä verkostoa, riippuvaisia muusta maailmasta. Suomeen muutetaan ja meiltä muutetaan sekä työn että opiskelun perässä. Työyhteisöt, oppilaitokset ja koko maa kansainvälistyy.

On olemassa myös muutosvoimia, joita emme vielä edes tunnista. Sen tiedämme, että maailman ja työelämän muutokset vaativat uutta osaamista, osaamisen päivittämistä ja muuntamista kokonaan uusille aloille. Koulutusjärjestelmän tulee kyetä antamaan laajoille kansanjoukoille sellainen pohja, jolle voi elinikäisen oppimisen myötä rakentaa vuosikymmenten uran sellaiseen työelämään, jota emme osaa ennakoida.

Jaa

Seuraa