Lausunnot

Sivistystyönantajat lausui eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta. Hallituksen esitys liittyy hallitusohjelman kirjaukseen kolmiportaisen tuen mallin kehittämisestä.

Sivista katsoo, että esitysluonnos selkiyttäisi toteutuessaan lapsen tuen järjestämiseen liittyvää kirjavuutta yleisesti myös yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa.  

Varhaiskasvatuslaki edellyttää palvelun tuottajaa, kunnallista tai yksityistä, toimimaan aina kaikessa lapsen etu huomioiden. Jottei lapsen etu jää taloudellisten realiteettien alle, työnjaon selkiyttäminen kuntien ja yksityisten toimijoiden välillä on tarpeen. Tämä toimii myös laatukriteerinä tuen toteuttamisessa.

Hallituksen esityksessä tuen järjestämistä on arvioitu paljolti kunnan näkökulmasta. Lausuntokierroksen jälkeen esitystä täsmennettiin yksityisten palveluntuottajien osalta sääntelyä siten, että palveluntuottajan sijaintikunta tekisi hallintopäätöksen erityisestä tuesta palveluntuottajan pyynnöstä, ellei kunnan järjestämisvastuu olisi todennettavissa.

Lausuntopalautteen johdosta varhaiskasvatuksen järjestämispaikka nostettiin yhdeksi erityisen tuen yhteydessä päätettäväksi asiaksi, ja näin muutoksenhaun alaiseksi asiaksi. Tätä pidämme hyvänä.

Kokonaisuudessaan hallituksen esitys on tavoitteiltaan ja lähtökohdiltaan perusteltu ja lapsen oikeuksia vahvistava. Uudistus on tarpeellinen, tärkeä ja odotettu. Samalla on todettava, että varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuus on jo nyt monin paikoin todella vaikeaa ja uudet tavoitteet vaikeuttanevat osaavien ammattilaisten saatavuutta edelleen. Sivista korostaakin, että resurssien ja henkilöstön riittävyyttä on seurattava tarkkaan.

Lue koko lausunto.

Lisätietoja:
Laura Rissanen, johtaja, p. 041 540 4505

Sivistystyönantajat antoi kirjallisen lausunnon eduskunnan sivistysvaliokunnalle ammatillisen koulutuksen tilauskoulutusta koskevista lakimuutosesityksistä. Sivista kannattaa koulutusviennin lainsäädännöllisten esteiden purkamista. Tilauskoulutuksen viennin avaaminen kaikille ammatillisen koulutuksen järjestäjille on hyvä uudistus. Vientiin liittyvän luvituksen on oltava nopeaa ja sujuvaa ja käsittelyprosessien viiveettömiä. Lain toimeenpanoa on seurattava. Jos lupajärjestelyprosessi ei tue koulutusviennin tarpeita, on ongelmiin puututtava.

Lue koko lausunto.

Lisätietoja:
Heikki Holopainen, johtava elinkeinopoliittinen asiantuntija, p. 0400 639 331

Sivista oli kuultavana eduskunnan sivistysvaliokunnassa hallituksen esityksestä tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA-koulutus) rahoituksesta. TUVA-koulutus on kiinteä osa oppivelvollisuuden laajentamista ja sen käyttöönotossa on otettava huomioon kaikki koulutuksen järjestäjät tasapuolisesti.

Sivistan lausunnossa todetaan, että koulutuksen tarkoituksesta johtuen on olettavaa, että koulutukseen osallistuu keskimääräisesti huomattavasti muun toisen asteen koulutusta enemmän tuen tarpeessa olevia opiskelijoita. Rahoituksen riittävyyttä on seurattava herkästi tältä osin. Hallituksen esitykseen on lausuntokierroksen jälkeen lisätty rahoituksen riittävyyden vaikutusarviointia. Sivista korostaa, että koulutuksen järjestäjien palautetta tästä on kuunneltava valiokuntakäsittelyn yhteydessä tarkkaan.

Sivista korostaa, että on tärkeä kohdella yhdenvertaisesti kaikkia koulutuksen järjestäjiä, riippumatta järjestämismuodosta. Uuden koulutusmuodon saavutettavuus turvataan vain, jos rahoitus on riittävää ja kannustaa kaikkia koulutuksen järjestäjiä toteuttamaan TUVA-koulutusta laadukkaasti. TUVA-koulutuksen käynnistymistä ja koulutuspaikkojen riittävyyttä on seurattava tiiviisti ja oltava valmius lisätä rahoitusta nopeastikin tarpeen mukaan.

Lue koko lausunto.

Lisätietoja: johtaja Laura Rissanen, 041 5404505

Sivistystyönantajat oli kuultavana valtion talousarvioesityksestä 2022 eduskunnan sivistysvaliokunnasssa 19.10.2022. Kuulemisen teemana oli talousarvion lisäksi erityisesti korona-ajan aiheuttama oppimisen ja hyvinvoinnin vaje, kulttuuri ja liikunta, tiede ja tutkimus sekä osaamisen ja työvoiman tarpeen kohtaanto-ongelma.

 Sivistan lausunnossa korostetaan, että koko koulutusketjun pitkäjänteisten ja ennakoitavien resurssien turvaaminen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja tutkimukseen on välttämätöntä, kun lähdetään rakentamaan uutta kasvua. Jo ennen koronakriisiä talouden kasvua vaikeutti osaajapula, jonka haasteellisuuden ennakoitiin jatkuvan. Tilanne ei ole muuttunut. Kasvua tukevat investoinnit on toteutettava viipymättä.

Kahdella edellisellä hallituskaudella koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta leikattiin pysyvästi lähes 1,5 miljardia euroa. Siten koulutuksen kunnianpalautuksessa on vielä tehtävää.  Pohjoismaiselle tasolle pääseminen edellyttäisi noin 2 miljardin nousua rahoituksessa, kuten Sivista on mm. lausunnossaan koulutuspoliittisesta selonteosta valiokunnalle esittänyt.

Kaiken kaikkiaan koko koulutusketjun rahoituksen osalta on keskeistä pitkäjänteinen ja ennakoitava rahoitus. Ilman riittävää perusrahoitusta emme saavuta asetettuja koulutuspoliittisia tavoitteita. Osaamistason nosto ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttävät perusrahoituksen korotusta kaikilla koulutusasteilla.  Perusrahoituksen pysyvät korotukset ovat keino varmistaa kaikkien koulutuksen järjestäjien toimintaedellytykset. Esimerkiksi tarpeelliset indeksikorotukset turvaavat vain tämän päivän toimintaa, eivätkä ole investointi uuteen.

Sivista korostaa erityisesti sitä, että oppivelvollisuuden laajentamisen kustannusten seurannan on oltava lisäksi nopeaa ja lisäbudjetissa on lisättävä rahoitusta oletettuja suurempien kustannusten kattamiseen. Tiede-, TKI-rahoituksen sekä korkeakoulutettujen määrän noston ja ammatillisen koulutuksen kestävän rahoituksen osalta vaaditaan pysyviä ratkaisuja. Tulevaisuuden kannalta ratkaisevia investointeja ei kyetä tekemään vuosittain vaihtelevaan rahoitukseen pohjautuen.

Lue koko lausunto.

Lisätietoja: johtaja Laura Rissanen, 041 540 4505

Sivistystyönantajat oli kuultavana keskiviikkona 13.10.2021 eduskunnan sivistys- ja tiedejaostossa. Kuulemisen aiheena oli valtion talousarvioesitys 2021 ja siinä erityisesti koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rahoituksen tilanne ja kehitysnäkymät, ml. EU:n elpymisrahaston varojen hyödyntäminen. Sekä lisäksi korkeakoulujen aloituspaikkojen riittävyys.

Sivistan kirjallisessa lausunnossa korostetaan pysyvän tasokorotuksen merkitystä niin korkeakoulujen aloituspaikkojen osalta kuin TKI-toiminnan rahoittamisessa. Talousarvioesityksen pohjalta näyttää siltä, että Suomi on vaarassa pudota tieteen kiihtyvässä globaalissa kilpailussa. TKI-toimintaa ei voi myöskään tarkastella irrallaan perustutkimuksen ja korkeakoulutuksen rahoituksesta. Innovaatioiden takana on aina ihminen, siksi samaan aikaan kun pohditaan TKI-rahoitusta, on pidettävä kiinni korkeakoulutuksen laadusta ja osaajien saatavuudesta.

Vuoden 2022 budjetissa ei juuri ole uusia kohdennuksia TKI-toimintaan. Sivista korostaakin, että odotukset parlamentaarisen TKI-työryhmän työhön ovat korkealla. Lausunnossa nostetaan esiin erityisesti kolme kokonaisuutta:

• Korkeakoulujen tutkintomäärien merkittävä kasvattaminen ei onnistu ilman pysyvää lisärahoitusta.
• Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan 4 %:n BKT-tavoite edellyttää pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman laatimista sekä konkreettisia lisärahoituspäätöksiä jo tämän hallituskauden aikana. 
• Rahapelituottojen kompensoinnista on tehtävä pysyvä päätös mahdollisimman nopeasti.

Lue koko lausunto.

Lisätietoja: johtaja Laura Rissanen, p. 041 540 4505

Sivista otti kantaa ehdotuksesta liittyen perusopetuksen jälkeisten koulutusten haku- ja valintaperusteisiin. Sivista piti esitystä yhteishaun uudistamisesta tarkoituksenmukaisena. Oppivelvollisuuden laajentumisen myötä yhteishaun merkitys korostuu oppivelvollisten valinnoissa entisestään. Sivista korosti lisäksi, että jatkuvan haun merkityksen tulee olla vähintään yhtä tärkeää, silloin kun valintoja tehdään.

Lue koko lausunto täältä.

Lisätietoja:
Jussi-Pekka Rode, elinkeinopoliittinen asiantuntija, 040 1686 836

Sivista lausui ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen muuttamisesta. Sivista katsoi lausunnossaan, että reformin toteutuminen on edelleen kesken, eikä kaikkia reformin elementtejä ole vielä pantu toimeen. Ammatillisen koulutukseen on kohdistunut poikkeuksellisen paljon muutoksia. Lisäksi koronakriisi on merkittävästi vaikeuttanut oppilaitosten arkea. Sivista toteaakin, että tuen lisäksi koulutuksen järjestäjät kaipaavat nyt ensisijaisesti työrauhaa.

 Lue koko lausunto täältä.

Lisätietoja:
Jussi-Pekka Rode, elinkeinopoliittinen asiantuntija, 040 1686 836

Sivista otti kantaa oppilas- ja opiskeluhuoltolain muutoksiin. Sivista huomauttaa, että eri alueilla on jo vakiintuneet yhteistyön rakenteet kuntien ja eri opetuksen ja koulutuksen järjestäjien välillä. Näin ollen olemassa olevia rakenteita ei tule romuttaa. Sivista katsoo myös, että kaikilla koulutuksen järjestäjillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa opiskeluhuollon suunnitteluun.

Lue koko lausunto täältä.

Lisätietoja:
Jussi-Pekka Rode, elinkeinopoliittinen asiantuntija, 040 1686 836

Sivista pitää oleskeluluvan pidentämistä koko tutkinnon tai opintojen suorittamisen keston ajalle erittäin kannatettavana. Lupien pidennys olisi laajennettava koskemaan myös esimerkiksi tohtoriksi kouluttautuvia. Oleskeluluvan tyypin muutos jatkuvaksi on myös kannatettavaa, mutta samalla on huolehdittava siitä, että muutos ei estä lukuvuosimaksujen perimistä kolmansien maiden opiskelijoilta.

Lue koko lausunto

Lisätietoja: Heikki Holopainen, p. 0400 639331

Sivista lausui hallituksen esityksestä valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain muuttamisesta. Sivista kannattaa esitystä. Sivista pitää perusteltuna oppijanumeron käytön laajentamisesta myös muillekin opetushenkilöstöön kuuluville henkilöille. Näin ollen erillistä rekisteriä tai henkilötunnusta ei tarvitse käyttää.

Koko lausunto

Lisätietoja:
Jussi-Pekka Rode, elinkeinopoliittinen asiantuntija, p. 040 1686 836