Tohtorit työelämässä: uusi työ ja koti Lapissa
Oulun yliopistosta tohtoriksi valmistunut iranilainen Sepideh Kiani löysi tiensä suomalaiseen työelämää tuen ja kannustuksen avulla, mutta monilla kansainvälisillä osaajilla on vaikeuksia työllistyä esimerkiksi kielivaatimusten vuoksi. Tohtorit työelämässä -sarjassa haastattelemme Suomessa opiskelleita kansainvälisiä tohtoreita, joiden urapolku on vienyt yliopistomaailmasta yksityiselle sektorille.
Maahanmuuttajien työllistyminen Suomessa on puhututtanut laajalti viime aikoina. Suomen kielen oppiminen vaatii vaivannäköä, ja jotkut saattavat kokea kielitaitovaatimukset liian raskaiksi ja maahanmuuttomenettelyt rasittaviksi. Yritykset palkkaavat kuitenkin enemmän kansainvälisiä osaajia kuin koskaan.
Vuonna 2022 muut kuin Suomen kansalaiset suorittivat lähes 30 prosenttia tohtorintutkinnoista, kertoo Sivistan syksyllä 2023 julkaistu Tohtorit työelämässä -selvitys. Määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kahdentoista vuoden aikana. Esimerkiksi vuonna 2022 tekniikan alan opetus- ja tutkimushenkilöstöstä 44 prosentilla oli kansainvälinen tausta.
Lisäksi tohtorintutkinnon suorittaneet työllistyvät yhä useammin yksityiselle sektorille. Suurin osa tästä kasvusta tapahtuu tekniikan tohtorin tutkinnon suorittaneiden ammattilaisten parissa. Yksi heistä on Sepideh Kiani, joka työskentelee vesienhoidon asiantuntijana metallialan yritys Bolidenilla Sodankylässä.
Iranista pohjoiseen
Ennen Suomeen muuttoa Kiani työskenteli rakennustekniikan insinöörinä Iranissa. Oltuaan neljä vuotta alalla Kiani alkoi kaipaamaan muutosta niin elämäänsä kuin uraansa.
– Halusin olla vapaa ja saada uusia kokemuksia. Iranissa islamilaisen hallituksen tiukat säännöt riistävät ihmisiltä heidän perusoikeutensa. Erityisesti naisena eläminen Iranissa on vaikeaa; minusta tuntui, että jokainen päivä oli ainaista taistelua. Siksi päätös lähteä oli lopulta helppo, hän kuvailee.
Niinpä Kiani alkoi etsiä uusia mahdollisuuksia Iranin ulkopuolelta.
– Koska en ole EU:n kansalainen, koulutuksen kustannuksilla oli merkittävä rooli päätöksenteossani. Etsin maita, joissa oli ilmainen ja laadukas koulutus, ja Suomi tuli vastaan. Silloin lukukausimaksuja ei vielä ollut, hän toteaa.
Tuolloin Kiani tiesi Suomesta vain Nokian, mutta pian hän oppi, että Suomessa monet elämänlaatuun liittyvät asiat ovat hyvällä tolalla. Lukemansa perusteella Kiani päätti hakea useisiin yliopistoihin ympäri Suomen.
– Hakuprosessi oli todella helppo ja suoraviivainen, kuten Suomi! Minut hyväksyttiin muutamaan yliopistoon, ja valitsin lopulta Oulun yliopiston sen korkean ranking-sijoituksen vuoksi. Lisäksi tuolloin uskoin, että pohjoisessa voisin kokea jollain tapaa aidomman Suomen.
Vuonna 2015 Kiani muutti Ouluun ja aloitti ympäristötekniikan maisteriopinnot. Kiani koki yliopiston ilmapiirin erittäin ystävälliseksi ja avoimeksi – ympäristö oli myös todella kansainvälinen ja opiskelijoille oli suunnattu paljon erilaisia aktiviteetteja.
– Ouluun tuleminen oli yksi elämäni parhaimmista päätöksistä. Minulla on monia hienoja muistoja yliopistoajoilta.
Sepideh Kianin mukaan jotkut häneen ystävistään ovat joutuneet ottamaan vastaan esimerkiksi siivoustöitä maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Kiani kokee olevansa onnekas, sillä hän löysi tulevan työpaikkansa tohtorintutkinnon aikana. Kuva: Sepideh Kiani
Maahanmuuttajien työllistämistä pitäisi helpottaa
Kiani kokee, että oleskelulupien hakemisen ja Suomeen asettumisen suhteen kaikki on sujunut hänen kannaltaan hyvin. Tohtoriohjelmaan pääseminenkin oli lopulta helppoa.
– Vesi-, energia- ja ympäristötekniikan yksikön väki kannusti opiskelijoita aloittamaan uran tutkimuksen parissa. Tohtorintutkintoni alkoi LUKE:n projektilla, ja myöhemmin jatkoin tutkimusta Boliden Kevitsalla Sodankylässä. Projektissa tutkin passiivisen käsittelyn soveltamista kaivosjätevesiin, Kiani kertoo.
Kiani uskoo, että tohtorintutkinto on monelle suomalaisessa yliopistossa opiskelevalle maahanmuuttajalle luonteva valinta, sillä ympäristö on erittäin avoin kansainvälisille osaajille ja muun työn löytäminen maisterin tutkinnon jälkeen voi olla haasteellista.
– Tyypillisesti kieli on se isoin ongelma, kun maahanmuuttajat koittavat löytää työtä yliopiston ulkopuolelta. Bolidenilla minun on luettava asiakirjoja suomeksi, mikä sujuu minulta hyvin. Mutta osa ystävistäni ei ole löytäneet töitä kielitaidon takia. Olen tosin huomannut, että viime vuosina maahanmuuttajia on palkattu herkemmin kuin aikaisemmin, hän arvioi.
Ennen kuin Kiani sai työpaikan Bolidenilta, hän muistaa saaneensa valmennusta TEKin Daniel Valtakarilta, joka auttoi siirtymässä akateemisesta maailmasta yksityiselle sektorille.
– Ensin sain paljon hylkäyksiä, mikä johtui pitkälti puutteellisesta suomen kielen taidosta. Ymmärsin syyt hylkäysten taustalla, sillä työtehtäviin olisi kuulunut paljon vuorovaikutusta suomalaisten asiakkaiden kanssa. Daniel TEKistä auttoi ansioluetteloni kanssa ja antoi muutenkin hyviä vinkkejä, mistä oli todella paljon apua.
Kiani kokee, että Suomi on antanut hänelle paljon palveluiden, mahdollisuuksien, tuen ja rakkauden suhteen: Kiani ja hänen suomalainen kihlattunsa ovat olleet yhdessä neljä vuotta.
– Suomi avasi minulle ovia tulevaisuuteeni työ- ja yksityiselämässä. Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä onnekkaita. Siksi olen sitä mieltä, että maahanmuuttajien työllistämisestä pitäisi tehdä helpompaa, ei vaikeampaa, hän painottaa.
Pääkuva: Sepideh Kiani