Päätöksiä kestävistä työllisyystoimista ja uuden kasvun tukemisesta tarvitaan

Valtiovarainministeri Vanhasen johdolla valmisteltu esitys vuoden 2021 talousarvioksi julkaistiin juuri. Vanhanen itse korosti niin neuvotteluiden alla kuin julkistusinfossa sitä, että kukaan ei vielä tiedä, miten koronavirus lopulta vaikuttaa Suomen ja maailman talouteen.

”Koronan torjunta on myös talouspolitiikkaa”, todettiin eilisen infon alkuun. Siksi lopulta olikin hämmentävää, miten vähän uutta valtiovarainministeriön esitys sisältää. Esitys on myös laadittu optimisesti lähes normaalin talouskasvun odotukselle. Kaikki hankalat päätökset lykätään syyskuun puolivälin budjettiriiheen, jossa luvataan vahvistaa julkisen talouden kestävyystiekartta, mukaan lukien uusi työllisyystavoite. Edes VM:n omia ehdotuksia työllisyystoimiksi ei vielä kerrottu.

Keskiviikon esityksen positiivinen viesti uuden kasvun kannalta on se, että yrityksille myönnetään 50 %:n ylimääräinen verovähennys korkeakoulujen ja tutkimuslaisten kanssa yhteistyössä tehtyjen tutkimus- ja innovaatiohankkeiden menoista. Tästä kiitos! Keväällä valmistunut TKI-tiekartta on odottanut lihaa luiden ympärille ja verokannustin on oiva väline tähän.

Päätös siitä, miten Veikkauksen tuottojen lasku kompensoidaan edunsaajille jää niin ikään budjettiriiheen. Yksin tieteen osuus veikkausvoittovaroista on 105 miljoonaa euroa, uuden kasvun turvaamisen edellytys on, että taso pysyy samana. Tuottojen väheneminen ei jää tähän vuoteen, siksikin on tärkeä saada kestävä ratkaisu.

Talouden epävarmuus heijastuu koko yhteiskuntaan

Talousarvioprosessin aikana on myös tarkoitus käydä keskustelua kuntatalouden tulevaisuudesta sekä kuntien tehtävistä ja velvoitteista. Samaan aikaan ensi vuoden talousarvioehdotukseen sisältyy niin oppivelvollisuusiän nosto kuin hoitajamitoitus. Vanhasen esityksessä ei muuteta hallitusohjelmaa, mutta eikö juuri taloudellinen tilanne antaisi tälle perusteen? Nyt jos koskaan olisi aika painaa jarrua tai ainakin ottaa aikalisä uusien velvoitteiden suhteen.

Syyslukukausi käynnistyy hyvin epävarmassa ilmapiirissä. Kevään poikkeusolojen vaikutusten korjaamiseen on myönnetty kaikille koulutusasteille tukea, mistä kiitos. Koronan toisen aallon vaikutukset ovat helposti moninkertaiset, jos kouluissa ei ole aikaa keskittyä oppimiserojen paikkaamiseen.

Monessa perheessä mietitään, uskaltaako lapsia ilmoittaa harrastuksiin ja maksaa korkeita maksuja, jos pian on edessä siirtyminen kevään lailla etäopetukseen. Voin rehellisesti sanoa, että ainakaan meillä ei 8-vuotiasta saanut motivoitua etäpianotunneille eikä 6-vuotiasta omaehtoisiin koristreeneihin. Monella taiteen perusopetuksen järjestäjällä onkin vakava paikka; miten turvata toiminnan jatko?

Politiikan syksy käynnistyykin vielä varsin sakean sumun peitossa. Talouden epävarmuus heijastuu koko yhteiskuntaan. Päätöksiä kestävistä työllisyystoimista ja uuden kasvun tukemisesta tarvitaan kaikkialla. Odotukset budjettiriihen suhteen ovat korkealla. Koulutusjärjestelmä odottaa varmuutta riittävästä perusrahoituksesta kaikilla koulutusasteilla – kestävää kasvua rakennetaan aina parhaiten tukevalle jalustalle.