Kasvun tielle osaamista vahvistamalla

Viesti siitä, että osaamiseen kannattaa investoida aina, oli selvästi kuultu, kun Marinin hallitus teki tiistaina päätöksiä vuoden neljännestä lisätalousarviosta. Ennätyssuureen, peräti 5,5 miljardin pakettiin, sisältyy lukuisia toimenpiteitä koko koulutuskentän tukemisesta. Tätä viestiä olemme yhdessä Sivistan jäsenten kanssa koronapandemian kestäessä vieneet niin päättäjien kuin muiden sidosryhmien pöytiin.

Isoin potti kohdistuu korkeakouluille. Aloituspaikkoja lisätään peräti 4800, mitä varten osoitetaan 124 miljoonaa kertaluontoista rahoitusta. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut olivat esittäneet valmiuden lisätä sisäänottoa 3400 opiskelijan verran, joten hallitus antoi jopa enemmän kuin odotettu. Näin iso opiskelijamäärien nousu edellyttää korkeakouluilta isoa työtä, mutta siitä selvitään varmasti. Olennaista on varmistaa, että koulutuksen korkeasta laadusta ei tingitä.

Hallitus lupaa myös kaikille koulutusasteille varhaiskasvatuksesta alkaen tukea kevään poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseksi. Tuki todella on tarpeen. Erilaisia tukitoimia päästään toteuttamaan nyt heti, jotta nyt syntyneet oppimiserot saadaan kurottua mahdollisimman pian umpeen.

Perusopetuksessa koronatuen suuruus on 70 miljoonaa euroa, lukioissa 17 miljoonaa ja ammatillisessa koulutuksessa 30 miljoonaa. Vielä on epäselvää, miten tuki jaetaan. Sivistan viesti on ollut, että ”hankehumppaa” ei saisi lisätä. Jo nyt etenkin ammatillisen koulutuksen järjestäjillä kuluu kohtuuttomasti aikaa erilaisten rahoitushankkeiden hakuun ja raportointiin. Nyt on löydettävä yksinkertainen malli ja kohdistettava se kaikille koulutuksen järjestäjille.

Erityisen ilahduttavaa oli, että hallituksen tuore tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tiekartta sai lihaa luiden ympärille. Uutta kumppanuusmallia rahoitetaan Business Finlandin ja Suomen Akatemian kautta, lisäksi Akatemialle osoitetaan uuteen lippulaivahakuun 25 miljoonan euron valtuutta. Myös tutkimusinfrastruktuureja vahvistetaan. TKI-rahoituksen osalta Suomi on jäänyt jälkeen keskeisistä kilpailijamaista viimeisen kymmenen vuoden aikana, onkin hyvä, että kurssia nyt käännetään. Innovaatioiden tukeminen vahvistaa kilpailukykyä ja tuo uutta kasvua, jota koronalaskun maksaminen edellyttää.

Lisätalousarvioon mahtuu paljon muutakin toimia, joilla vahvistetaan tavoitetta osaamisen päivittämisestä ja jatkuvan oppimisen kehittämisestä. Korona-aika kannattaa käyttää kouluttautumiseen.  Avoin korkeakoulutus saa tukea, työllisyyden kuntakokeilujen rahoitusta kasvatetaan ja työikäisten nopeavaikutteisiin osaamisen kehittämistoimiin ja jatkuva oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden suunnitteluun ehdotetaan lisärahoitusta.

Kokonaisuudessaan voi todeta, että ymmärrys siitä, että Suomi nousee vain koulutusta ja tutkimusta vahvistamalla on jaettu laajasti yhteiskunnassa. Koulutuksen järjestäjien viestit on kuultu.