Koulutusala koronakriisissä – ei välittömiä taloudellisia vaikutuksia vai onko sittenkin?

Vuodenvaihteen jälkeen kirjoitin ”Koulutuksessa synkästä vuosikymmenestä haastavaan?”  – jonka viestin merkitys ei ole ainakaan vähentynyt. Mutta enpä arvannut, kuinka pian ensimmäiset haasteet tulisivat eteen.

Moni ala on törmännyt taloudellisesti seinään, jollaista ei ole aiemmin koettu. Tämä on tavallista voimakkaammin saanut mm. työnantajat ja työntekijät puhaltamaan yhteiseen hiileen. On sovittu esimerkiksi nopeammista lomautusmenettelyistä ja toisaalta paremmasta palkansaajan turvasta lomautuksissa. On nähty, että vähänkään pidemmällä aikavälillä tässä ovat voittajia molemmat – ja yhteiskunta – kun vähennetään irtisanomisia, pitkittyvää työttömyyttä ja konkursseja.

Onko koulutus tästä jotenkin poikkeava toimiala? Nopeasti ajateltuna tältä saattaisi tuntua. Toisin kuin monella asiakaspalvelualalla koulutuksessa on kyetty siirtymään etäpalveluun todella joustavasti ja nopeasti. Kiitos osaavan, joustavan ja motivoituneen henkilöstön! Julkiset budjetoidut tulot tulevat koulutuksen järjestäjille koronasta huolimatta.

Useissa koulutusmuodoissa yksityisellä rahoituksella on merkittävä rooli

Tämä ensimmäinen nopea ajatus ei kuitenkaan pidä pelkästään paikkaansa. Toki koulutuksen perusrahoitus/valtionosuudet ja julkiset avustukset tulevat ennakoidusti. Näissä vaikutukset näkyvät vasta viiveellä, jos ja kun julkista rahoitusta joudutaan sopeuttamaan eikä poikkeustilannetta oteta huomioon rahoitusperusteita (esim. opintosuoritukset/tutkinnot) tarkasteltaessa parin-kolmen vuoden päästä. Useassa koulutusmuodossa kuitenkin asiakasmaksuilla, tilauskoulutuksella, ulkopuolisilla projekteilla ja tki-hankkeilla on merkittävä rooli.

Kesäyliopistoissa ja urheiluopistoissa esimerkiksi muu kuin julkinen suora rahoitus on 50-60 prosenttia tuloista – opintokeskuksissa tätäkin enemmän. Musiikki- ja taideoppilaitoksissa sekä ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa ”markkinaehtoisen” rahoituksen osuus on 40-50 prosenttia. Kansanopistoissa 40 prosentin luokkaa. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissakin yrityskytkeytyneen projekti-, tutkimus- ja innovaatiorahoituksen osuus on 15 prosentin luokkaa.

Musiikkioppilaitoksissa ja kansanopistoissa kurssimaksujen tulo on pääsääntöisesti pysähtynyt ja jo saatujakin on palautettu. Useissa urheiluopistoissa toiminta on käytännössä ajettu täysin alas. Kesäyliopistoissa arvioidaan, että 60 prosenttia kevään ja kesän koulutuksista peruuntuu. Ammatillisessa koulutuksessa yrityksille tehtävä koulutus- ja projektitoiminta on vähentynyt merkittävästi yritysten toiminnan hidastumisen/pysähtymisen myötä.

Yleissivistävässä perusopetuksessakin on omat rajoitteensa: esimerkiksi aikuisten perusopetuksessa (usein maahanmuuttajia) toiminta tyssää usein siihen, ettei opiskelijoilla ole digitaalisia välineitä. Koulutusvientiorganisaatioissa myynti on laskenut 35-80 prosenttia. Monien muiden sivistys- ja kulttuuritoimijoiden ovet ja samalla kaikki maksullinen toiminta on suljettu.

Ja niissäkin, joissa tutkintokoulutuksen ja julkisen rahoituksen rooli on iso, työtä ei kaikille ole, koska koulutusalalla opetuksen ja tutkimuksen rinnalla 40 prosenttia henkilöstöstä työskentelee erilaisissa hallinto-, tukipalvelu- ja asiantuntijatehtävissä ja esimerkiksi toimitilat on nyt suljettu eristysaikana.

Koulutusorganisaatioista neljäsosa on joutunut lomauttamaan ja puolet arvioi lomauttavansa lähiaikoina

Elinkeinoelämän keskusliiton kyselystä selviää, että laajemmassa kuvassa yksityisellä opetusalalla, ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa ja yliopistoissa organisaatioista kaksi viidesosaa arvioi koronatilanteen heikentävän toimintaansa ja taloudellista tilannettaan jonkin verran, reilu kolmasosa melko paljon ja vajaa neljäsosa erittäin paljon.

Koulutusorganisaatioista neljäsosa on jo lomauttanut, puolet arvioi todennäköisesti lomauttavansa lähiviikkoina ja neljäosalla lomautuksia ei ole vielä suunnitelmissa. Muutamassa organisaatioissa harkitaan jo irtisanomisiakin. Vertailun vuoksi Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyssä yrityksistä 37 prosenttia ilmoitti jo lomauttaneensa, 24 prosenttia arvioi lomauttavansa lähiviikkoina ja 39 prosentilla ei ollut lomautuksia suunnitelmissa. Siten koulutusalan tilanne näyttää jopa kriittisemmältä lomautusten suhteen lähitulevaisuudessa.

Koulutusala ei selviä muita helpommalla koronkriisistä

Valitettavasti tilanne ei siis ole se, että koulutusala selviäisi muita helpommalla koronakriisistä. Päinvastoin. Ensimmäisessä vaiheessa kriisi iskee toimintaan ja talouteen yksityisen ja markkinaehtoisen koulutuksen kautta ja jälkimmäisessä vaiheessa (lähes) varmasti julkisen rahoituksen kautta niin koulutus- kuin tutkimus- ja tki-toimintaan. Pelätään myös, että lomautusten ja työttömyyden myötä kurssimaksujen lasku jatkuu pidemmälläkin aikavälillä.

Jälkimmäisten vaikutuksen toivoisi kaikkien kannalta jäävän realisoitumatta, sillä osaamisella, tutkimuksella ja tki-toiminnalla aiemmistakin taantumista ja jopa lamoista on noustu vauhdilla. Tämän pitäisi olla selvää pelkästään kokemukseenkin perustuen.