Harri Hietala: Koulutuksen rahoitus kasvaa nimellisesti, mutta laskee reaalisesti 

Orpon hallitus sai syyskuussa valmiiksi esityksensä valtion budjetiksi 2024, joka annettiin 9.10. Eduskunnalle. Esitys noudattelee varsin tarkasti hallitusohjelman kirjauksia. Varhaiskasvatus, koulutus ja tutkimus ovat välttyneet leikkauksilta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. 

Vapaan sivistystyön rahoitus laskee – vaikkakaan ei VM:n ehdotuksen tavoin

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rahoitus nousee ns. tasa-arvorahoituksen myötä, jota tulee 50 miljoonaa. Toisaalta kuntien valtionosuuksiin tulee leikkaantumista, koska indeksitarkistusta ei tehdä täysimääräisenä. Tämä tarkoittaa ainakin valtion rahoituksen laskua. Lukio- ja ammatillinen koulutus saavat kumpikin 5 miljoonaa oppimisen tuen vahvistamiseen. Oppivelvollisuuden laajenemisen myötä rahoitus nousee vielä aiemmilla päätöksillä noin 20 miljoonaa euroa. 

Taiteen perusopetuksen rahoitus säilyy entisellään. Menettäjä on vapaa sivistystyö, jonka rahoitus laskee vajaat 20 miljoonaa. Erityisesti opintokeskukset ja kesäyliopistot menettävät rahoitustaan, vaikkakaan eivät yhtä paljon kuin Valtiovarainministeriön esityksessä. Kummatkin leikkaukset puolitettiin budjettiriihessä VM:n säästötavoitteeseen verrattuna.  

Korkeakoulujen avoimen koulutuksen ja EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden maksujen vähimmäismääriä nostetaan, mutta näitä vastaavasti leikataan valtion rahoitusta 7 miljoonalla eurolla. Aloituspaikkojen lisäämiseen osoitetaan vajaat 12 miljoonaa euroa, joka suuntautuu lähes kokonaan ammattikorkeakouluille. Ammattikorkeakouluilta leikataan SOTE-harjoitteluihin osoitettu 12 miljoonan rahoitus pois. Yliopistojen tohtorikoulutuspilottia rahoitetaan määräaikaisella 40 miljoonan euron korotuksella. 

Korkeakoulujen rahoitus kuitenkin nousee TKI-rahoituksen kasvun myötä – suoraan reilut 50 miljoonaa euroa. Suomen Akatemian tutkimusrahoitus nousee 36 miljoonaa euroa ja Business Finlandin TKI-rahoitus 22 miljoonaa euroa. Valtion muu tutkimus- ja kehittämisrahoitus kasvaa 120 miljoonaa euroa.   

Koulutuksen kokonaisrahoituksessa nimellistä kasvua, mutta reaalista laskua

Vaikka onkin varsin hankalaa tarkasti laskea koulutuksen kokonaisrahoitusta budjettiesityksestä, koulutuksen valtion rahoituksen voi arvioida kasvavan kyllä nimellisesti ilman TKI-rahoitustakin, mutta laskevan reaalisesti johtuen edellisen hallituksen määräaikaisen rahoituksen päättymisestä. 

Ilman TKI-rahoituksen nousua koulutuksen pysyvä rahoitus säilyy suunnilleen entisellään päätösperäisesti Orpon hallituksen toimesta. Aloituspaikkoihin osoitetaan vajaat 15 miljoonaa rahoitusta. Lisäksi muuta määräaikaista rahoituksen nousua on reilut 40 miljoonaa euroa. Vuosittaiset indeksi- ja kustannustarkistukset nostavat koulutuksen nimellistä rahoitusta noin 250 miljoonaa euroa. Toisaalta Marinin hallituksen määräaikaisten rahoitusten päättyminen laskee rahoitusta noin 170 miljoonaa euroa, mutta edelleen jatkuvat rahoitukset oppivelvollisuuden laajentamiseen ja sitouttavaan kouluyhteisötyöhön nostavat määrärahoja 25 miljoonalla eurolla.

Lue myös Sivistan Heikki Kuutti Uusitalon analyysi budjettiriihestä (19.9.): Heikki Kuutti Uusitalo: Tutkimukseen ja innovaatioihin historiallinen panostus – vapaa sivistystyö jäi jalkoihin