Heikki Kuutti Uusitalo: Tutkimukseen ja innovaatioihin historiallinen panostus – vapaa sivistystyö jäi jalkoihin 

Suomen uusi hallitus päätti ensimmäisen budjettiriihensä tänään ja kertoi julki talousarvioesityksen ydinkohdat. Hallituksen ohjelma on koulutustoimijoiden näkökulmasta lupaava. ”Me panostamme tulevaisuuteen, osaamiseen ja innovaatioihin”, sanoi pääministeri Petteri Orpo tiedotustilaisuuden aluksi. Toteutuvatko lupaukset nyt budjetissa? Sivistan elinkeinopolitiikan johtaja Heikki Kuutti Uusitalo arvioi. 

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus (TKI) on ollut suuren mielenkiinnon kohteena, sillä leikkausten keskellä ainoat menojen isot lisäykset liittyvät siihen. Talousarvioesityksessä tutkimukseen ja innovaatioihin tuleekin todella jättimäinen potti! Määrärahat kasvavat 280 miljoonalla eurolla ensi vuonna. 

Hallitus tekee historiallisen panostuksen tutkimusosaajien saatavuuteen. Tohtorikoulutuksen uudistamiseen ja tohtorien määrän lisäämiseen panostetaan hallituskaudella 262 miljoonaa euroa. Rahoitus luo erinomaiset edellytykset vaikuttavalle TKI-toiminnalle tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Tämä on merkittävä panostus suomalaiseen korkeaan osaamiseen, ja tästä kohdennuksesta on hallitusta ja tiedeministeri Multalaa syytä kiittää.  

Tutkijakoulutuksen lisäksi Suomen Akatemian rahoittamaan huippututkimukseen kohdennetaan 55 miljoonaa euroa ensi vuonna. Se on erinomainen lisäys, jota täydentää se, että myös 92 miljoonan innovaatiorahoituksen lisäykset Business Finlandin kautta koituvat isolta osalta korkeakoulujen hyödyksi.  

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan vahvistamiseen sen sijaan ei näytä hallitukselta löytyvän rahoitusta. Tähän täytyy löytää ratkaisuja. Ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli erityisesti PK-yritysten kumppaneina, ja ne tekevät soveltavaa tutkimusta sekä tuovat uuteen tietoon perustuvia ratkaisuja alueen työnantajien käyttöön. 

*** 

Sivista on viestittänyt hallitukselle johdonmukaisesti tarvetta perua vapaaseen sivistystyöhön kohdistuvat leikkaukset. Kansanopistoja, kansalaisopistoja, kesäyliopistoja, opintokeskuksia ja liikunnan koulutuskeskuksia koskevat säästöt jäävät voimaan. Vapaa sivistystyö jäi nyt jalkoihin.  

Viestejämme kuultiin budjettiriihessä vain hyvin pieneltä osalta: kesäyliopistojen määrärahoja leikataan nyt vain miljoonalla, ei kahdella. Tiukimpaan tilanteeseen joutuvat opintokeskukset, joihin kohdentuva noin 7 miljoonan euron leikkaus vaarantaa järjestöjen vapaaehtoisten koulutuksen ja heikentää kansalaisyhteiskunnan toimintaa. 

*** 

Peruskoulun oppimistulosten heikkeneminen on herättänyt viime vuosina paljon huolta. Hallitusohjelmassa yhtenä ratkaisuna on päätetty vahvistaa perustaitoja lisäämällä perusopetukseen 2–3 vuosiviikkotuntia laajentamatta opetussuunnitelmaa. Opetustuntien lisäyksiä ei kuitenkaan kerrottu olevan mukana hallituksen talousarvioesityksessä.  

Tuntien sijaan lisämäärärahat kerrottiin kohdistettavan esi- ja perusopetuksen tasa-arvorahoitukseen. Rahat jaetaan selkeiden laskennallisten kriteerien pohjalta haastavimmilla alueilla toimiville peruskouluille. Sekin on hyvä ja tutkimustiedon tukema keino. Ihmettelemme silti, mitä ihmettä opetustuntien lisäämisen kanssa on jääty odottelemaan – loppuvuoden PISA-tuloksiako? 

Jokainen peruskoulu ansaitsee 100 prosentin rahoituksen. Tällä hetkellä yksityismuotoisilta peruskouluilta leikataan rahoista kuusi prosenttia. On harmillista, että hallitus ei vieläkään kertonut, milloin hallitusohjelmassa luvattu korjaus tehdään. Esimerkiksi Helsingissä 13 000 lasta ja nuorta opiskelee yksityisen järjestäjän peruskoulussa, jonka rahoitus on syyttä suotta kunnan koulua pienempi.  

*** 

Suomi on asettanut itselleen tavoitteeksi jo vuosia sitten nostaa koulutustasoaan. Hallitus kohdentaa nyt 41 miljoonaa euroa korkeakoulujen aloituspaikkoihin 4 vuoden aikana. Tavoitteena on, että puolet nuorisoikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon vuonna 2030. Päätös on hyvä ja suunta on oikea. Asian merkityksestä kertoo se, että hallitus on löytänyt tavoitteeseen lisärahat, joita ei vielä kesäkuun hallitusohjelmassa ollut. Valitettavasti nyt tehdyillä lisäyksillä ei 50 prosentin tavoitteeseen vielä päästä, sillä edellisen hallituksen päättämät rahoituslisäykset päättyvät samanaikaisesti.  

Tämän kirjoituksen näkemykset perustuvat valtioneuvoston viestintään tänään 19.9. Hallituksen esitys valtion talousarvioksi ensi vuodelle julkistetaan kokonaisuudessaan 9.10.