Milka Kortet ja Jussi-Pekka Rode: Ammattiosaamisen laatu tehdään oppilaitoksen ja yrityksen yhteistyönä

Yhteiskunnan ja työelämän nopea muutosvauhti haastaa koko koulutusjärjestelmää. Aiemmin hankittu osaaminen vanhenee nopeasti, uudet työpaikat edellyttävät korkeampaa osaamista ja geneerisiin taitoihin sekä yleissivistyksen merkitys kasvaa. Tämä haastaa paitsi koulutuksen, myös työelämän. On mietittävä, milloin tarvitaan nopeaa ja ketterää osaamista ja milloin pidempi koulutus on tarpeen.

Ammattilaisia tarvitaan monipuolisiin työtehtäviin nyt ja tulevaisuudessa. Esimerkiksi Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastojen mukaan palvelualojen työllisistä noin 45 prosentilla on toisen asteen koulutustausta. On tärkeää huomata, että ammatillinen koulutus ei ole vain nuorisoikäluokkia varten vaan yhä useampi koulutettava on aikuinen, joka haluaa vaihtaa alaa, kouluttautua uuteen tehtävään tai syventää ammattiosaamistaan joko tutkintoon johtavan ammatti- ja erikoisammattikoulutuksen tai jonkin pienemmän osaamiskokonaisuuden avulla. Suomen väestörakenteella osaajapulaa ei ratkaista kuitenkaan ilman koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa.

Ammatillisen koulutuksen ydintehtävä kadoksissa?

Osaajapula ratkaistaan vain yhteistyössä työelämän kanssa. Oppilaitosten ja yritysten aidon yhteistyön esteenä on ollut eri toimijoiden käsitys työelämässä osaajatilannekuvasta ja tarvittavista toimista. Yrityksistä kuulee usein julistettavan, että ammattiin valmistuvien osaaminen ei vastaa työelämän tarpeita. Noin 43 prosenttia yrityksistä kokee vastavalmistuneiden ammattiosaamisen heikentyneen viime vuosina, ilmenee tuoreesta kauppakamarien kyselystä. Vastaavasti oppilaitoksissa ei olla täysin tyytyväisiä yritysten halukkuuteen puolustaa ammatillista koulutusta. Usein ammatillinen koulutus on syypäänä kaikkeen.

Tosiasiassa kuitenkin hallinnollisen työn kasvu ja oppivelvollisuuden laajennus tuottaa ongelmia, joiden kanssa koulutuksen järjestäjä tasapainoilee päivittäin. Näitä arkihaasteita ja niihin keksittäviä ratkaisuja ei tarpeeksi tunnisteta ja tunnusteta osana ammatillisen koulutuksen tuottamaa hyvää. Osa tätä ilmiötä on, että ammatillisen koulutuksen ydintehtävä tuntuu olevan kadoksissa poliittisilta päätöksentekijöiltä. Jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittämistä korostetaan tänä syksynä julkaistussa ministeriöiden tulevaisuuskatsauksessa paljon. On syytä muistaa, että ammatillisella koulutuksella on jatkuvassa oppimisessa keskeinen rooli. Tämän pitäisi näkyä poliittisissa päätöksissä vahvemmin.

Ammatillisen koulutuksen on aika voida palata perusasioiden ääreen, tehdä asiat yksinkertaisemmin ja tuottaa ammatilliseen koulutukseen ohjatuilla panoksilla yhteistyössä parempaa laatua. Ammatillisen koulutuksen ydin on valmistaa omasta alastaan kiinnostuneita ammattilaisia riittävillä taidoilla työelämän erilaisiin tehtäviin.

Ammatillinen koulutus tarvitsee työrauhaa ja yritys pysyviä kumppanuuksia

Ammatillisen koulutuksen järjestelmässä oppilaitoksilla ja työelämällä on omat merkitykselliset tehtävänsä ja roolinsa, joiden oivaltaminen auttaa taklaamaan myös osaajapulaa. Oppilaitosten tulee voida kouluttaa työelämän tarvitsevia ammattilaisia, ja yritysten tulee tehdä oppilaitosten kanssa yhteistyötä tarpeita vastaavan koulutuksen toteuttamiseksi. Osana tätä oppilaitoksilla tulee olla tarvittavat työkalut vahvistaa Suomen ammattiosaamista, jotta yritysten osaajatarpeet voidaan varmistaa.

Samat ratkaisut eivät kuitenkaan toimi kaikkialla, sillä osaajapula kohtelee alueita ja yrityksiä eri tavoin. Siksi oppilaitosten ja yritysten yhteistyön syventäminen ja uusien kumppanuuksien luominen on tarpeen. Osaajapulaan ei voida vastata pelkästään tutkintoon johtavan koulutuksen avulla. Myös vapaalla sivistystyöllä ja taiteen perusopetuksella sekä muun tyyppisellä koulutuksella on entistä suurempi rooli Suomen osaamisen kehittämisessä.

Työelämällä tulee olla kaikki avaimet taskussa luoda yhteistyötä haluamiensa kumppaneiden avulla. Vastaavasti oppilaitoksilla tulee olla tarvittavat resurssit vastata tähän tarpeeseen.

Lue myös perusopetuksen kehittämistä käsittelevä Leena Pöntysen ja Annakaisa Tikkisen yhteisblogi Pirstaleisesta osaoptimoinnista kohti tulevaisuuden sivistyksen perustaa!