YTHS:n palveluissa halutaan saada nopeasti selvyys opiskelijoiden hyvinvointia kuormittaviin tilanteisiin

Opiskelijoiden hyvinvointi ja jaksaminen keskusteluttavat. Sivista on aiemmin julkaissut aiheesta uutisia, joissa olemme tuoneet esille, mitä palveluita jäsenemme tarjoavat opiskelijoiden hyvinvoinnin tueksi. Haluamme jatkaa tärkeän aiheen käsittelyä ja tuoda myös esiin, millaisia muita palveluita on saatavilla. Haastattelimme aiheesta vastaavaa psykologia Teemu Miettistä YTHS:stä

– Vuosituhannen vaihteeseen saakka noin viisi prosenttia opiskelijoista käytti YTHS:n mielenterveyspalveluita. Sen jälkeen määrät ovat lähteneet kasvuun ja esimerkiksi vuonna 2015 noin kymmenen prosenttia opiskelijoista asioi vuosittain mielenterveyspalveluiden asiakkaana, sanoo Teemu Miettinen.

Suurin osa opiskelijoiden ongelmista liittyy masennukseen tai ahdistukseen. Mielenterveyspalveluiden kysyntä on lisääntynyt myös muilla toimijoilla erikoissairaanhoidossa ja kunnallisella puolella.

– Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen ja Otus ry:n vuosittain julkaiseman opiskelijabarometrin perusteella tiedetään niitä tekijöitä, jotka voivat olla opiskelijoiden oireiden lisääntymisen taustalla. Niitä ovat mm. tulevaisuuden epävarmuus opinnoissa ja työelämässä sekä siihen liittyvä stressin lisääntyminen. Myös terveyskäyttäytymiseen liittyvät asiat nousivat esiin mm. päihteet, riittämätön uni, vähäinen liikunta ja huono syöminen. Kyseessä olivat myös oman arjen sujumisen vaikeudet tai haasteet opinnoissa. Yksinäisyys oli myös esillä. Työntekeminen on opiskelijoiden parissa yleistä, ja sen ja opiskelun yhdistäminen luo kuormitusta, Teemu Miettinen avaa.

Apua on tarjolla nopeasti ja sujuvasti

– YTHS on perusterveydenhuollon toimija ja pyrimme tehokkaasti tavoittamaan opiskelijoiden psyykkiset ongelmat, jotka vaativat hoitoa. Tavoitteena on, että opiskelija saa nopeasti avun ja selvyyden mistä oikein on kysymys. On tärkeää selvittää, tarvitaanko hoitopolkua vai voiko opiskelija itse vaikuttaa tilanteeseen omahoito-ohjelmilla tai hakeutumalla vaikka kolmannen sektorin palveluihin, toteaa Teemu Miettinen

YHTS:n matalan kynnyksen palvelut tarkoittavat käytännössä, että opiskelijalla ei tarvitse olla lähetettä eikä ylipäätään kynnystä, joka viivästyttää ongelman selvittämistä. Tavoite on luoda matala kynnys niin, että opiskelijan yhteydenotto johtaa tilanteen selvittämiseen nopeasti ja sujuvasti. Käytännössä se menee niin, että opiskelija soittaa tai on yhteydessä sähköisen chatin kautta ja kertoo tilanteestaan. Siinä suoritetaan hoidontarpeen arviointi, eli jatketaanko YTHS:llä tai tarvitaanko palvelua toisaalla. Jos tilanne selvitetään YTHS:llä, niin meiltä soitetaan opiskelijalle tiimipuhelu, jossa arvioidaan ja selvitetään tilanne. Siitä alkaa jo hoito. Tiimipuhelussa voidaan antaa oma hoito-ohjeita ja alkuun tietoa saa YHTS:n terveystietopankista. Tämän jälkeen tavallisimmin tullaan vastaanottokäynnille ensi tuen jaksolle. Sen tarkoitus on syvemmin selvittää, mitkä tekijät ovat vaikuttamassa ja mitä hoitoa tarvitaan.

Kaikkeen psyykkiseen oireiluun ei tarvita pitkiä hoitojaksoja tai lääkitystä

– Moni psyykkinen oireilu on sellaista, että ei tarvita lääkehoitoa tai pidempiä hoitoja. Ne arvioidaan ensituen jaksolla. Oleellinen pointti on, että pysähdytään opiskelijan tilanteeseen ja saadaan selvyys, mistä voi olla kysymys. Ammattilainen tekee arvion, mihin suuntaan pitää lähteä, painottaa Teemu Miettinen.

YHTS:n palvelut löydetään hyvin. Infoa on kampuksilla tarjolla heti ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Opiskelijat käyvät myös YTHS:n sivuilla ja löytävät sieltä lisää tietoa. Kampuksilla on myös eri teemoja esillä esimerkiksi suunterveys, mielenterveys.
Oman tilanteen jäsentämiseen on aineistoa saatavilla

– Korona-aikana palveluidemme saavutettavuus ei ollut ongelma. Olimme varautuneet tilanteeseen ja meillä oli tarjolla mm. videovastaanotto. Korona on kyllä näkynyt kysynnässä, hakeutuminen palveluihin on jatkunut. Olemme vastanneet siihen mm. mielenterveyschatin lisäyksellä. Saimme siihen valtion lisärahoitusta ja kesäkuussa avasimme mieli-chatin, joka on todellinen matalan kynnyksen anonyymi palvelu kolmella kielellä. Chat on saanut hyvää palautetta. Palvelu jatkuu tämän vuoden loppuun saakka, Teemu Miettinen kertoo.

Nykyään tunnistetaan ja ollaan avoimempia psyykkisistä oireista, mikä on yleisesti hyvä asia. On tärkeää, että opiskelijoille on netissä saavutettavissa hyvää materiaalia, jota voi käyttää oman tilanteen jäsentämisessä. Kun ihminen tunnistaa, että jokin on pielessä, niin on tärkeää saada arvio ammattilaisen näkökulmasta siitä, tarvitaanko laajempaa hoitoa vai onko kyse tilapäisestä oireilusta.

– Nuorten kohdalla on hyvä muistaa, että tähän ikäkauteen liittyy esimerkiksi ahdistuksen tunteita, mutta se ei aina ole vaarallista, vaan muuttuvaa. Puhumme tällöin oireista, emme häiriöistä. Ahdistus- ja masennusoireista puhuttaessa pitää puhua myös myönteisistä elintavoista ja vaikuttaa niihin esimerkiksi uneen, liikkumiseen ja päihteiden käyttöön. Tulisi myös vaikuttaa ihan perusasioihin: opiskelun sujumiseen, sosiaalisten suhteiden toimivuuteen. Se on ennaltaehkäisyä ja yleiseen hyvinvointiin vaikuttamista, painottaa Teemu Miettinen.

– Lopuksi haluan sanoa, että on hyvä tunnistaa eri tuntemuksia, mutta on tärkeä ymmärtää, että kaikenlaiset tunteet kuuluvat elämään ja niitä on kaikilla. Häiriöksi ne muuttuvat, kun ne ovat pitkäaikaisia, toimintakykyä laskevia ja aiheuttavat sen, että elämä ei suju. Eli voi olla rauhassa sen suhteen, että on välillä alakuloinen, se kuuluu elämään. Etenkin nuori opiskelija on monien asioiden ristipaineessa: paljon omaksuttavaa opinnoissa, ihmissuhteet, oman itsen kehitys. Perheen, kavereiden, oppilaitoksen edustajien ja terveydenhuollon ammattilaisten peilaus siihen, mikä on tavallista reagointia ja mikä jotain isompaa, on todella tärkeää, Teemu Miettinen lopettaa.

Faktalaatikko YTHS:stä

• Nykyinen YTHS syntyi, kun Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) laajensi Helsingissä toimineen Ylioppilaiden terveydenhuoltotoimiston toiminnan valtakunnalliseksi. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön säädekirja allekirjoitettiin 13.2.1954.
• YTHS:n mielenterveyslinja käynnistettiin 1969. Opiskelijoiden mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyttä ryhdyttiin kartoittamaan 1960–luvulla ja tutkimuksen ensimmäiset tulokset saatiin 1967. Tulos oli tuon ajan yleiseen käsitykseen nähden shokeeraava: 23 prosentilla ensimmäisen vuoden opiskelijoista todettiin olevan mielenterveyden häiriöitä.
• 2000-luvulla alkoi sähköisten palvelujen voimakas kehittäminen. Kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille tarkoitettu sähköinen terveyskysely lähetettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2009 13 737 opiskelijalle.
• Laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta tuli voimaan 1.1.2021.
o YTHS:stä on palvelujen tuottaja ja Kela palvelujen järjestäjä.
o Toiminnan rahoituksesta vastaa valtio (77 %) ja opiskelijat (23 %).
o YTHS:llä on lähipalveluja 45 paikkakunnalla, joista omia palvelupisteitä on 23 paikkakunnalla.
o Henkilöstömäärä nyt 942 ja mielenterveystyön asiakastyötä tekeviä ammattilaisia YTHS:llä työskentelee yhteensä 215. Psykiatrisia sairaanhoitajia heistä on 98 (45%), psykologeja 84 (39%) ja psykiatrian erikoislääkäreitä 31 (14%), lisäksi mielenterveystyötä tekee kaksi mielenterveyden hoitotyöntekijää (1%).