» Uutishuone » Uutiset » Yliopistot selvittävät yhdessä opiskelijavalintoja – tuloksia saatavilla keväällä 2023

Yliopistot selvittävät yhdessä opiskelijavalintoja – tuloksia saatavilla keväällä 2023

Yliopistot päättivät todistusvalinnan pisteytysmallin uudistuksesta vuonna 2023, ja uusi malli tullaan ottamaan käyttöön vuonna 2026. Lisäksi tarkoituksena on lisätä yliopistojen välistä valintakoeyhteistyötä. Hakijoiden kannalta tavoitteena on helpotus myös aikataulullisesti.

Opiskelijavalintojen kehittämistä tehdään tutkittuun tietoon perustuen, hyödyntäen sekä olemassa olevaa tutkimustietoa että uutta hankkeessa tuotettavaa tutkimustietoa.

Opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen loppuraportti

Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishanketta vetää projektipäällikkö Tanja Juurus. Haastattelimme häntä uudistuksesta.

Miten opiskelijat valitaan yliopistoihin?

– Nykyään on kaksi pääasiallista väylää: todistusvalinta ja valintakoe. Todistusvalinnalla eli ylioppilastutkintotodistuksen arvosanojen perusteella pitäisi valita yli puolet yliopistojen uusista opiskelijoista. Valintakokeiden kautta opiskelupaikan sai tänä vuonna reilu kolmannes kaikista opintonsa aloittaneista. Sitten on myös muita väyliä, kuten avoimen yliopiston väylä, mutta niitä emme ole nyt tässä hankkeessa tarkastelemassa, Tanja Juurus aloittaa.

Tanja Juurus yliopistojen opiskelijavalintauudistus

– Olemme miettineet paljon sitä, miten tavoitamme nuoret parhaiten, sanoo Tanja Juurus.

– Joillakin aloilla, kuten taidealalla, todistusvalintaa ei ole lainkaan käytössä. Sitten on aloja, joissa todistusvalintaa käytetään haun ensimmäisenä vaiheena ja toisessa vaiheessa käytetään soveltuvuuskoetta esimerkiksi opettajankoulutukseen haettaessa. On myös aloja, joissa käytännöt ja osuudet vaihtelevat koulutusohjelmittain. Lääketieteelliseen valitaan noin 51 prosenttia hakijoista todistusvalinnan kautta, oikeustieteelliseen noin 40 prosenttia ja kauppakorkeaan 60 prosenttia. Tekniikassa todistusvalinnan kautta valittujen osuus on 80 prosenttia. Alat ovat itse saaneet päättää valintamenettelyistään, hän jatkaa.

Opiskelijavalintoja uudistettiin pari vuotta sitten, mitä nyt käynnissä olevassa uudistustyössä ollaan tekemässä?

– Tässä on hyvä täsmentää, että emme ole tekemässä uutta uudistusta, vaan tämä on jatkokehittelyä aiemmin tehdylle uudistukselle. Nyt pyrimme parantamaan sitä, mitä on jo tehty. Tässä viime keväänä käynnistyneessä hankkeessa on kolme keskeistä kehittämiskohdetta: todistusvalinnan pisteytys, valintakokeet ja opiskelijavalinnan aikataulu. Kaikki mitä nyt on tarkoitus kehittää, perustuu tutkittuun tietoon! Painottaa Tanja Juurus.

– Kun uudistus tuli voimaan, ei ollut mahdollista tutkia sen vaikutuksia, koska todistusvalinta ei ollut vielä niin laajasti käytössä. Eli silloin ei voinut tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä uudistuksen vaikutuksista. Nyt kun uudistus on ollut voimassa jo kolmen hakukierroksen ajan, voimme aidosti tutkia, miten se toimii. Hankkeessa tutkitaan, miten todistusvalinnan pisteytys vaikuttaa valintaan, ja miten se vaikuttaa lukiolaisiin, siitähän on paljon liikkeellä mielipiteitä ja mutua, mutta nyt asiaa tutkitaan. Lisäksi tutkimme, miten uudistus vaikuttaa yliopisto-opiskelijoihin. Vastausten pohjalta alkaa sitten kehitystyö, Tanja Juurus totetaa.

Opiskelija kirjastossa

-Yliopistoilla on vuosittain noin 120-140 erilaista valintakoetta. Nyt selvitämme, onko käytössä monia eri valintakokeita, jotka mittaavat itse asiassa samoja asioita. Tarkoitus on myös selvittää, mitä valintakokeiden pitäisi oikeasti mitata nykyisessä tilanteessa, jossa kaikki hakijat eivät valintakokeeseen osallistu, ja myös tulevaisuudessa. Kun saamme vastauksia, pohdimme, olisiko muutoksille tarvetta, esimerkiksi voisiko samoja kokeita käyttää nykyistä laajemmin eri hakukohteisissa, ja näin mahdollistaa hakijalle hakeminen useampiin itseä kiinnostaviin hakukohteisiin yhdellä kokeella. Samalla myös valintakokeiden laatimisesta, järjestämisestä ja tarkastamisesta yliopistoille koituva kuormitus kevenisi, Tanja Juurus sanoo.

– Tuloksia on odotettavissa ensi keväänä: Aihe kiinnostaa kovasti, joten tulemme raportoimaan niistä laajasti, hän täydentää.

Todistusvalinnasta liikkuu monenlaisia käsityksiä. Miten kuvailisit todistusvalintaa ja sen merkitystä?

-Todistusvalinta on vain yksi reitti yliopistoon, mutta se korostuu julkisessa keskustelussa vahvasti. Sen rinnalla on edelleen valintakokeita ja muita väyliä. Keskustelussa unohtuu, että valintakokeen rooli on tosiasiassa kasvanut. Ennen pääväylä yliopistoon muodostui sekä ylioppilaskokeen arvosanoista että valintakokeesta. Murto-osa valittiin tuolloin vain valintakokeella, avaa Tanja Juurus.

– On hyvä pitää mielessä, että todistusvalinta ei ole ainoa väylä. Monella alalla todistusvalinta on toimiva, erityisesti kun pohjaosaaminen on sama kuin lukion aineissa mm. monilla matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla. Sitten on aloja, joissa käydään enemmän keskustelua siitä, miten opiskelijavalintaa pitäisi toteuttaa, hän lisää.

Luentosali

– Yksi julkisessa keskustelussa pinnalla pysyvä kysymys liittyy pitkän matematiikan rooliin opiskelijavalinnoissa. Sekin on nyt tutkittavana; siihen liittyy yleisesti ottaen paljon vääriä käsityksiä. On loppujen lopuksi vähän aloja, joissa se on edellytys, ja silloin se on perusteltua mm. teknisillä aloilla. Siinä kohdin mikään ei ole muuttunut, näillä aloilla sitä on vaadittu ennenkin. Aineistojen perusteella näemme, että jo ennen nykyistä uudistusta, yliopistoihin hyväksytyistä yli puolet oli kirjoittanut pitkän matematiikan. Joskus hämmästyttää, miten todistusvalintaa tulkitaan. Esimerkiksi pitkän matematiikan laudaturista saa kyllä eniten pisteitä, mutta melko harva sitä kirjoittaa. Kannattaakin katsoa myös muiden arvosanojen pisteitä, esimerkiksi monilla aloilla lyhyen matematiikan M:stä saa jo paremmat pisteet kuin pitkän matematiikan C:stä, Tanja Juurus korostaa.

Mitä sanoisit yliopistoon pääsyä murehtivalle nuorelle?

– Ei kannata murehtia. Jokainen löytää kyllä tiensä. Parhaiten se onnistuu, kun opiskelee asioita, jotka itseään kiinnostaa. Niissä todennäköisesti myös menestyy. Ja jos kirjoitukset menevät pieleen, on muitakin reittejä päästä opiskelemaan ja valintakoe on yhtä hyvä tapa kuin todistusvalinta. Monien yliopisto-opettajien mukaan parhaat opiskelijat tulevat sisään valintakokeella, Tanja Juurus sanoo.

– Se mitä lähdet opiskelemaan, ei naulaa koko loppuelämää. Tutkinto antaa pohjan, työelämä antaa sitten osaamista, jota voi kasvattaa lisäkoulutuksilla, ja suunta saattaa muuttua monestikin elämän varrella, hän jatkaa.

Miten uudistuksesta ja hankkeen tuloksista on tarkoitus viestiä nuorille?

– Se on meille keskeinen kysymys. Olemme miettineet paljon sitä, miten tavoitamme nuoret parhaiten. Tärkeimmät kanavat nuoriin ovat opinto-ohjaajat ja julkinen keskustelu, jota nuorten lisäksi heidän läheisensäkin seuraavat. Tavoitteenamme on tuoda julkiseen keskusteluun hankkeessa saatua tutkittua tietoa osin virheellistenkin käsitysten sijaan. Olemme myös jo hyvissä ajoin aloittaneet yhteistyön toisen asteen toimijoiden kanssa, sanoo Tanja Juurus.

– Lopuksi haluan tuoda esiin muutamia lukuja. Vallalla on käsitys, että yliopistoon pääsee vain, jos on kirjoittanut pitkän rivin älliä. Tilastoaineistojen valossa tilanne on toinen: viime vuonna yliopistossa opiskelunsa aloittaneista 67 prosenttia ei ollut kirjoittanut yhtäkään ällää. Uusien opiskelijoiden arvosanojen keskiarvo ylioppilastodistuksessa oli M, Tanja Juurus lopettaa.

Jaa

Seuraa