» Uutiset » Vihreä siirtymä on valtava mahdollisuus Suomelle – miten onnistumme siinä?

Vihreä siirtymä on valtava mahdollisuus Suomelle – miten onnistumme siinä?

Käsi koskettaa aurinkopanelia

Suomeen on suunnitteilla mittavia vihreän siirtymän investointeja, joista syntyy uutta talouskasvua, työpaikkoja ja hyvinvointia. Monipuolinen vihreä osaaminen, koulutus ja tutkimus luovat perustaa vihreän siirtymän onnistumiselle. 

Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua. Kestävä talous pohjaa puhtaaseen energiaan, vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin. Vihreä siirtymä antaa Suomelle taloudellisen kasvun eväitä. Siksi on tärkeää, että meillä on edellytykset tarttua tähän mahdollisuuteen. 

– Suomeen on tulevien vuosien aikana suunnitteilla noin 240 miljardin edestä vihreän siirtymän investointeja ja hankkeita. Investointisuunnitelmien kasvu osoittaa, että Suomi on houkutteleva maa tehdä vihreän siirtymän investointeja. Usko tulevaisuuteen ja kestävän kasvuun on olemassa, sanoo EK:n johtaja Ulla Heinonen. 

Osaamisella investointeja Suomeen 

Tällä hetkellä tiedossa olevista investointisuunnitelmista ison osan on määrä toteutua vuoteen 2030 mennessä. Osaamisen näkökulmasta se tarkoittaa, että jo suunnitteilla olevien investointien toteuttamiseen tarvitaan monipuolista osaamista: niin projekti-, myynti ja kaupallistamis- kuin rahoitusosaamista. Osaajia tarvitaan tekniseen suunnitteluun sekä vastaamaan tulevien yritysten pyörittämisestä. Digitaalisuus ja automaatio ovat myös isossa roolissa. 

– On hyvä muistaa, että myös muut maat panostavat vihreään siirtymään. Meidän pitää osata pelata korttimme oikein, jotta saamme investointeja Suomeen. Osaamisella ja osaajilla on tässä merkittävä rooli, painottaa Ulla Heinonen. 

Vihreässä siirtymässä tarvitaan niin kyvykkäitä ammattiosaajia kuin korkeakoulutettuja kestävän talouden osaajia, molemmille ryhmille on yhtä paljon kysyntää.  

– Vaikka keskustelua tulee käydä siitä, miten vastaamme osaajatarpeeseen juuri nyt, niin katse pitää suunnata tulevaisuuteen. Miten ennakoimme osaamistarvetta ja vastaamme siihen ketterästi? Ulla Heinonen kysyy. 

 


Mitä nopeammin Suomi tuottaa vihreän siirtymän ratkaisuja, sitä paremman etulyöntiaseman voimme saada myös maailmalla, Ulla Heinonen sanoo. Kuva: Pasi Salminen

 

Osaajien lisäksi tarvitaan uusia ratkaisuja ja innovaatioita kestävään talouteen luonnon hyvinvoinnista energiamurrokseen ja immateriaaliseen arvonluontiin. 

– Jotta saamme luotua Suomessa uusia kestäviä ratkaisuja kotimaan markkinoille ja vientiin, tulee meidän luonnollisesti hyödyntää tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahoitusta. Tavoite TKI-rahoituksen kasvattamisesta onkin äärimmäisen tärkeää, sanoo Ulla Heinonen. 

– Keskeistä on löytää ratkaisuja meitä kohtaaviin haasteisiin: ilmastonmuutos, luontokato ja resurssien niukkuus. Siihen tarvitaan meitä kaikkia, me voimme kaikki olla aktiivisia toimijoita. Mitä nopeammin Suomena tuotamme ratkaisuja, sitä paremman etulyöntiaseman saamme vihreän siirtymän osaajina myös maailmalla. 

Vihreä osaaminen rakentuu kerroksittain 

Vihreä osaaminen on yhdistelmä yleisiä ja digitaalisia valmiuksia sekä työssä tarvittavaa osaamista. Varsinainen tehtävä työ voi olla tuttua ja perinteistä, mutta tietyt elementit muuttuvat. Vihreä osaaminen on tehtävä- ja roolikohtaista.  

EK teki alkuvuodesta selvityksen vihreästä osaamisesta. Selvityksessä kokonaisuutta kuvataan osaamissipulin avulla. Se korostaa kerroksellisuutta, mistä osaaminen, kyvykkyydet ja taidot rakentuvat.  

Vihreä osaaminen:

  • Yleiset valmiudet: luku- ja kirjoitustaito, yleissivistävät aineet, vuorovaikutustaidot, ongelmaratkaisutaidot, kyky oppia uutta.  
  • Kestävyysosaaminen: yleisymmärrys siitä, mikä kestävyydessä on olennaista, miten asiat linkittyvät toisiinsa, millainen on kestävä tulevaisuus. 
  • Digitaaliset kyvykkyydet: ymmärrys tuottavuusmahdollisuuksista digitaalisuutta hyödyntämällä, kyky ottaa haltuun uusia teknologioita ja lukea dataa sekä tekoälyn ja kyberturvallisuuden ymmärtäminen. 

 

Pääkuva: iStock, SimonSkafar 

Jaa

Seuraa