Tiederahoitusta uhkaa historiallisen suuri leikkaus
Tieteellistä tutkimusta rahoittavan Suomen Akatemian rahoitus on uhattuna. Akatemian budjettiin on vuonna 2023 kohdistumassa aiempien vuosien rahoitustasoon nähden historiallisen suuri, 120 miljoonan euron leikkaus. Akatemia rahoittaa tiukan kilpailun pohjalta erityisesti yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehtävää tutkimusta, joten isku kohdistuisi kaikkein korkeatasoisimpaan tieteelliseen tutkimukseen.
Leikkauksen suuruus vastaa esimerkiksi puolta kaikesta Suomen yliopistoissa tehtävästä lääketieteen tutkimuksesta. Se on myös enemmän kuin keskisuuren suomalaisen yliopiston koko tutkimustoiminnan budjetti. Henkilöstövaikutukset olisivat tuntuvia. Kokoluokka vastaa 1000–2000 tutkijapaikkaa. Kun koulutus- ja tutkimustoiminta kulkevat yliopistoissa käsi kädessä, voi vain kauhulla miettiä, mitä henkilöstövähennys tarkoittaisi kasvavien opiskelijamäärien keskellä.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa on elintärkeää Suomen menestykselle melkein millä mittarilla tahansa. Talouspolitiikan arviointineuvosto arvosteli tuoreeltaan tki-rahoituksen aiempia leikkauksia. Tutkimustoiminnan tärkeyden puki sanoiksi joulukuussa raporttinsa antanut parlamentaarinen tki-työryhmä, joka esitti erillistä lakia rahoituksen lisäämiseksi ja sen pitkäjänteisyyden varmistamiseksi. Ryhmän esitykset otetaan toivottavasti välittömään valmisteluun, mutta nopeimmillaankin ne vaikuttavat rahoitukseen vasta vuonna 2024.
Hallituksen on nyt talven aikana tehtävä ratkaisuja, jotka auttavat sen omien ja parlamentaarisen työryhmän siunaamien tavoitteiden saavuttamisessa. Edellisen kehysriihen tutkimusrahoitusleikkaukset on peruttava. Lisäksi Akatemian rahoituksen kytky rahapelituottoihin on katkaistava ja siirrettävä rahoitus kokonaisuudessaan osaksi budjettiperusteisia tutkimusmäärärahoja.
Kirjoitus on julkaistu mielipiteenä useassa lehdessä alkuvuonna 2022.
Lisätietoja:
Heikki Holopainen p.0400 639 331
Johtava elinkeinopoliittinen asiantuntija, Sivista