Talouden heikot näkymät heijastuvat koulutusalan toimijoihin
Osaajapula vaivaa Suomea ja samaan aikaan liian moni nuori jää ilman jatko-opiskelupaikkaa, kertoo Sivistan kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan uusin barometri ja toimialakatsaus. Taloudelliseen tilanteeseen suhtaudutaan pessimistisesti kautta organisaatioiden korkeakouluja lukuun ottamatta.
Talouden heikkenevät suhdanteet ovat painaneet merkkinsä koulutus- ja tutkimusalan näkymiin. Suomen taantumaan kääntyvä talous näkyy jo vuoden 2022 liiketoiminnan tuloksissa – 44 prosentilla sivistysalan barometriin (2023) vastanneista koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tuottajista tulos oli tappiollinen. Lisäksi miinuksen puolelle painuneiden osuus on noussut 16 prosenttiyksiköllä vastaajista suhteessa vuoden takaiseen tilanteeseen.
– Taloudellinen kannattavuus on heikentynyt ja ilmassa on kasvavaa pessimismiä. Samalla tiedämme, että moni toimiala kärsii kroonisesta osaajapulasta, mikä on yhteiskuntamme kasvua ja hyvinvointia heikentävä tekijä. Tilanne on paradoksaalinen, kommentoi Sivistan pääekonomisti Harri Hietala.
Lokakuussa 2023 tehdyn mittauksen mukaan taloudellinen tilanne kokonaisuudessaan näyttäytyy nyt vuoden takaista heikommalta ja kehityksen odotetaan jatkuvan. Poikkeuksena tästä ovat korkeakoulut, joissa näkymien koetaan kääntyneen stabiileiksi.
Koulutuksen julkisen rahoituksen näkymistä kannetaan huolta erityisesti vapaassa sivistystyössä, yleissivistävässä koulutuksessa sekä taiteen perusopetuksessa.
– Huoli taloudesta on ymmärrettävä. Vaikka julkisen talouden säästöissä koulutus on toistaiseksi välttynyt isoilta osumilta, moni kehittämistoimi vaatisi myös lisärahoitusta, ja sitä ei näytä olevan luvassa. Poikkeus isosta kuvasta on vapaa sivistystyö, jonka toimintaan tulee kohtuuttomat säästöt, Sivistan elinkeinopolitiikan johtaja Heikki Kuutti Uusitalo sanoo.
Ylioppilaat jäävät edelleen liian usein jatko-opintojen ulkopuolelle
Oppivelvollisuuden nosto 18 ikävuoteen astui voimaan vuonna 2021, mikä näkyy toiselle asteelle sijoittumisen kasvuna ammatillisen koulutuksen ja valmentavan koulutuksen osalta. Peruskoulun jälkeiseen koulutukseen hakeutuu suurin osa nuorista – vuonna 2021 hakematta jätti vain alle prosentti 9. luokan päättäneistä.
Sen sijaan lukion päättäneiden jatko-opintoihin sijoittumisessa on edelleen parantamisen varaa. Vuoden 2021 uusista ylioppilaista 63 prosenttia joko jäi ilman tai ei ottanut vastaan tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Uusista ylioppilaista 83 prosenttia haki suoraan jatko-opintoihin.
Trendi on kehittynyt pidemmällä aikavälillä, sillä reilussa 10 vuodessa jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus uusista ylioppilaista on kasvanut 11 prosenttiyksikköä. Etenkin naisten ja ammattikorkeakoulutukseen hakeutuvien osalla on tapahtunut laskua. Esimerkiksi vuonna 2007 ammattikorkeakoulussa opintoja välittömästi jatkoi 21 prosenttia tuoreista ylioppilaista, kun vuonna 2021 osuus oli 12 prosenttia.
Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan opiskelijavalintoja uudistamalla. Vuosina 2018–2020 toteutettu korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus onkin tehostanut opiskelijavalintaa. Uudistus lisäsi suoraan todistusvalinnalla valittujen opiskelijoiden osuuden yli 50 prosenttiin ja tutkimusten mukaan kaikista nuorimpien osuus opiskelupaikan vastaanottaneista hakijoista kasvoi kolmanneksella. Jatkokehitystä on vielä kuitenkin tehtävä. Nyt kehitteillä olevassa todistusvalintojen pisteytyksen uudistuksessa tavoitteena on selkeyttää pisteytyksiä ja varmistaa, etteivät lukioaikaiset ainevalinnat rajaa tarpeettomasti hakijan mahdollisuuksia tulla valituksi todistusvalinnan kautta.
– Tilanne on nuorille kohtuuton ja osaamisesta riippuvaiselle yhteiskunnallemme haitallinen. Tehtyjen opiskelijavalintojen uudistusten lisäksi tarvitsemme myös uusia keinoja varmistaa, että nuorten reitti korkeakouluun on sujuva. Tehokkaita toimia olisivat ensikertalaiskiintiöt sekä toisen tai useamman tutkinnon suorittamisen maksut. Korkeakoulujen kädet ovat kuitenkin sidotut, Uusitalo kommentoi.
Ylioppilaiden sujuva siirtyminen jatko-opintoihin on keskeinen myös Suomen koulutustason kehittymisen kannalta. Tavoitteena on nostaa koulutustasoa siten, että 50 prosenttia 24-35 –vuotiaista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös uusia aloituspaikkoja korkeakouluihin.
Harri Hietala huomauttaa, että 85 prosenttia korkeakouluista haluaisi vastata tarpeeseen lisäämällä aloituspaikkoja, mutta talouden heikot näkymät ja puuttuva rahoitus tekevät tämän mahdottomaksi.
– Valtion budjetissa vuodelle 2024 aloituspaikkoihin on esitetty lisärahoitusta, mutta samaan aikaan päättyvän määräaikaisen rahoituksen vuosi tällä pystytään käytännössä estämään paikkojen väheneminen, Uusitalo huomauttaa.
Hyvinvointipalveluiden tarve kasvanut
Opiskelijoiden hyvinvointi ja mielenterveyden kasvavat ongelmat ovat huolettaneet monia koulutuksen tarjoajia jo pidemmän aikaa. 53 prosenttia organisaatioista katsoo opiskelijoiden tuki- ja hyvinvointipalvelujen tarpeen kasvaneen kuluneen vuoden aikana, ja noin puolet kertoo omien panostustensa näihin palveluihin myös kasvaneen. Esimerkiksi korkeakouluista 80 prosenttia arvioi palveluiden tarpeen kasvaneen. Näistä kasvu on ollut suurta erityisesti ammattikorkeakouluissa.
Niin varhaiskasvatuksessa, yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa kuin korkeakoulutuksessa 60–70 prosenttia kertoo myös kasvattaneensa panostuksia opiskelijoiden, oppilaiden ja lasten tuki- ja hyvinvointipalveluihin.
Tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostetaan
Vuonna 2022 tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostukset kasvoivat 455 miljoonaa euroa, mutta reaalinen nousu jäi 0,6 prosenttiin. Tilastokeskuksen mukaan valtion budjettirahoitus kasvoi tasaisesti aina viime vuosikymmenen alkuun saakka. Esimerkiksi Ruotsin ja Suomen tutkimusmenojen BKT-suhteet olivat vielä vuonna 2014 samalla tasolla, mutta sen jälkeen Ruotsissa kehitys on ollut tasaisempaa. Suomi on silti säilynyt OECD:n keskitasoa ylemmällä tasolla.
Orpon hallituksen budjettiesityksessä T&K-toimintaan tehtiin historialliset panostukset, mikä tulee näkymään tulevien vuosien menoissa.
Toimialakatsauksesta käy ilmi, että suomalainen T&K-henkilöstö on korkeasti koulutettua: joka viidennellä on tohtorin tutkinto ja kahdella kolmasosalla on muu yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto. Tutkimus- ja kehittämistyötä tehneistä tohtoreista 68 prosenttia työskenteli korkeakouluissa, 18 prosenttia yrityksissä ja 14 prosenttia julkisella sektorilla.
– Lisäykset tutkimuksen ja innovaatioiden määrärahoihin ovat panostuksia Suomen tulevaisuuteen. Meidän on löydettävä keinoja kohdentaa lisärahoitusta myös suoraan korkeakoulujen perusrahoitukseen hallitusohjelman ja parlamentaarisen TKI-työryhmän linjausten mukaisesti. Perusrahoituksella varmistetaan pitkäjänteisen tutkimuspohjan rakentaminen ja uudistaminen, Uusitalo toteaa.
Toimialakatsaus ja barometri 2023
Lisätietoja:
Harri Hietala, p. 0500 789 906
Pääekonomisti
Heikki Kuutti Uusitalo, p. 050 302 8246
Johtaja
Pääkuva: Shutterstock, HelloRF Zcool