Suomi tarvitsee avoimen koulutuksen ohjelman
02.10.2018
Kansainvälinen kilpailu kiihtyy koulutuksessakin. Avoimuudella voimme säilyä koulutuksen kärkimaana.
Avoimien toimintatapojen merkitys kasvaa jatkuvasti koulutuksessa ja tutkimuksessa. Uuden oppiminen ja kehittäminen edellyttää, että aiempi tieto ja osaaminen on avoimesti saatavilla ja hyödynnettävissä. Avoimuus lisää koulutuksen ja tutkimuksen laatua, tuottavuutta ja saavutettavuutta sekä synnyttää uusia oivalluksia.
Tieteenteossa on jo pidemmän aikaa pyritty tuomaan julkisella rahoituksella tehdyn tutkimuksen tulokset mahdollisimman avoimesti saataville. Myös tulosten pohjalla oleva data halutaan avata käyttöön. Tämän on ymmärretty nostavan tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Muun muassa Suomen Akatemia ja EU edellyttävät tätä rahoittamiltaan tutkimushankkeilta.
Koulutus on vielä voittopuolisesti kansallista toimintaa, mutta kansainvälistyy kovaa vauhtia. Kymmenessä vuodessa sekä Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten että Suomesta ulkomaisiin korkeakouluihin lähteneiden määrä on tuplaantunut. Vuonna 2016 ulkomaisissa korkeakouluissa tutkintoa suoritti jo 8000 suomalaista opiskelijaa. Maailmanlaajuisesti korkeakouluopiskelijoita liikkuu tutkintojen perässä miljoonia.
Digitalisaation myötä koulutustoiminta muuttuu. Kouluttautuminen ei välttämättä vaadi muuttoa oppilaitoksen perässä. Jo nyt kurssitarjontaa Suomessa on avattu verkossa yli oppilaitosrajojen, ja jopa kokonaisia tutkintoja voi suorittaa verkossa. Maailmalla alustatalous toimii jo koulutuksessa jo voimallisesti. Useampi pohjoismainen yliopisto tarjoaa koulutusta muun muassa Coursera- ja edX-alustoilla.
Avoimuus koulutuksessa voi olla erityinen suomalainen vahvuus. Muun muassa erilaisten opetusmateriaalien yhteinen kehittäminen ja hyödyntäminen on paljolti käyttämätön voimavara. Omaan opetustyöhön tehdyllä opetusmateriaalilla on harvoin suoraa käytettävyyttä toisen opettamana, mutta erilainen tiimi- ja verkostotyö lisääntyy koko ajan opetuksessa, jolloin myös opetusmateriaaleja suunnitellaan ja tehdään uudella tavalla. Tällöin niiden käytettävyys on nykyistä laajempaa.
Jotta Suomen koulutus- ja tutkimusjärjestelmä säilyy elinvoimaisena, koulutuksen ja tutkimuksen laadun oltava korkealla ja verkostojen kunnossa. Avoimen koulutuksen edistämisessä on kuitenkin paljolti kyse toimintatapojen ja asenteiden muutoksesta. Suuntauksen tukeminen vaatii kannustamista yhdessä tekemiseen.
Yksi keino edistää asiaa olisi käynnistää kansallinen avoimen koulutuksen ohjelma. Ohjelmalla rakennettaisiin avoimen koulutuksen kulttuuria, ymmärrystä ja toimintatapoja. Vastaava ohjelma toteutettiin parisen vuotta sitten avoimen tutkimuksen saralla ja se auttoi juurruttamaan avoimuutta tutkimuksessa.
Suomi on edelläkävijä avoimessa tieteessä ja tutkimuksessa. Meillä on kaikki edellytykset olla sitä myös koulutuksessa.
Lisätietoja,
Heikki Holopainen, p. 0400 639 331
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 26.9.2018