Sivistystyöllä ja taidekasvatuksella lisää hyvinvointia koronan aikana ja sen jälkeen

Lähes vuosi sitten alkanut maailman laajuinen pandemia on vaikuttanut merkittävästi koulutusalaan; opiskelijoihin, henkilöstöön ja oppilaitoksiin. Poikkeuksellisen vuoden aikana toimintaansa ovat uudistaneet niin peruskoulut, lukiot, ammatilliset oppilaitokset kuin korkeakoulut. Unohtaa ei sovi myöskään monipuolista vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen kenttää, jonka palveluita suomalaiset laajasti käyttävät. Vapaan sivistystyön koulutusta tarjoavat mm. kansanopistot, joita on eri puolella Suomea 75. Taiteen perusopetusta tarjoavat paikalliset taideoppilaitokset 250 kunnassa.

Haastattelimme Taiteen perusopetusliiton toiminnanjohtaja Viivi Seiralaa ja Suomen Kansanopistoyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Tytti Pantsaria siitä, miten korona vuodesta on selvitty ja miltä tulevaisuus näyttää.

Panostuksia etäopetukseen ja oppilaiden jaksamiseen

– Etä- ja hybiridiopetusta on kehitetty aktiivisesti. Pienimpien lasten osallistuminen etäopetukseen on kuitenkin osoittautunut haastavaksi, mutta keskeyttäneiden joukossa on myös opinnoissaan jo pitkälle edenneitä. Harrastuksestaan luopuvat herkimmin oppilaat, joille etäopetus on haasteellista sekä ne, joiden perheet eivät taloudellisesti uskalla sitoutua harrastukseen, joka toteutetaan vaihtoehtoisin tavoin mahdollisesti useidenkin viikkojen ajan, kertoo Viivi Seirala.

– Kansanopistoissa on panostettu paljon etäopetuksen järjestämiseen ja pitkät koulutukset on onnistuttu siirtämään etäopetukseksi aina tilanteen sitä vaatiessa. Poikkeusaikana on myös voitu edistää opiskelijoiden opinnoissa etenemistä, osaamista, hyvinvointia ja osallisuutta. Välttämätöntä lähiopetusta on järjestetty niissä opinnoissa ja niille opiskelijoille, joiden opintojen eteneminen on sitä vaatinut. Lyhytkursseja on ollut vaikeampi siirtää verkkoon koulutuksen erityisluonteen sekä säädösesteiden vuoksi. Kansanopistoissa on myös asuntolatoimintaa. Se on keskeytetty silloin, kun lähiopetuksen järjestäminen ei ole ollut mahdollista, Tytti Pantsar sanoo.

Taloudellisesti sinnitelty, näkymä on epävarma

– Olemme selvittäneet koronan vaikutuksia kyselyillä. Niiden perusteella koronavirusepidemiaan liittyvät toimenpiteet aiheuttavat muutoksia kansanopistojen toimintaan laajasti: koulutuksen järjestäjänä ja sisäoppilaitoksena, suoritekertymiin, opiskelijamaksutuottoihin, kustannuksiin, henkilöstöratkaisuihin sekä maksulliseen palvelutoimintaan. Näitä vaikutuksia kompensoitiin vuonna 2020 ylimääräisillä avustuksilla vapaalle sivistystyölle. Näin tulisi menetellä myös vuonna 2021, painottaa Tytti Pantsar.

– Näyttää siltä, että viime vuosi selvittiin vielä valtion koronatukien turvin. Oppilasmaksut ovat oppilaitosten keskeinen tulonlähde, joten näiden tulojen lasku näkyy nyt keväällä selkeästi viime vuotta enemmän erityisesti eteläisessä Suomessa. Alkuvuodesta kokoamiemme tietojen mukaan rahoitusvajaus tälle keväälle on yhteensä 7,5 me. Summa koostuu tulonmenetysten lisäksi lisäkustannuksista, joita poikkeustoimet aiheuttavat. Myös oppilaiden tarve maksuhuojennuksille on kasvussa, avaa Viivi Seirala.

Päättäjiltä toivotaan tilannetajua ja resursseja

– Kuntapäättäjiltä toivomme, että he varmistavat heidän kunnassaan jatkossakin monipuolisen taideopetuksen tarjonnan. Toivon myös, että taiteen perusopetuksen ammattilaiset otetaan mukaan kehitystyöhön. Lisäksi resurssien tulee olla kunnossa. Panostus taiteen perusopetukseen tuo kuntaan vastineeksi valtionosuuksia. Valtion päättäjiltä toivomme, että alan toimintaedellytyksistä huolehditaan ja työtä alan kehittämiseksi jatketaan, Viivi Seirala summaa.

– Epidemiasta johtuvat muutokset oppilaitoksen suoritteissa eivät saa aiheuttaa tulevien vuosien rahoituksen heikkenemistä. On keskeistä, että opetus- ja kulttuuriministeriö voisi suoritemääriä vahvistaessaan käyttää harkintaa ja ottaa huomioon toteutumavuoden erityisolosuhteet. Viranomaisten ja poliittisen päättäjän tulee huolehtia poikkeuksellisena aikana siitä, että suomalaisen sivistystyön toimintaedellytykset säilyvät. Poikkeuksellisena aikana osallisuutta ja hyvinvointia tukevalla koulutuksella on erityinen merkitys, lopettaa Tytti Pantsar.