» Uutiset » Sivista: Toisen asteen kehittämisehdotuksista tarvitaan lisää keskustelua

Sivista: Toisen asteen kehittämisehdotuksista tarvitaan lisää keskustelua

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti tiistaina toisen asteen kehittämishankkeen loppuraportin. Virkamiesten raportissa hahmotellaan kehityspolkuja lukiokoulutukselle ja ammatilliselle koulutukselle. Linjaratkaisut jäävät käytännössä tulevalle hallituskaudelle. Sivistystyönantajat toivoo linjoista käytävän laajaa, kentän osallistavaa keskustelua. 

Sivistystyönantajat pitää tärkeänä, että ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta kehitetään omina koulutusmuotoinaan mutta yhteistyöhön kannustaen.  

– Raportissa esitetään 14-kohtainen periaatteiden luettelo, jossa tunnistetaan hyvin se, että ammatillisella ja lukiokoulutuksella on erilaiset tavoitteet ja tehtävät. On hyvä, että lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoitus, ohjaus ja lainsäädäntö säilyvät myös ministeriön ajatuksissa erillisinä mutta yhteistyön esteitä kartoitetaan, sanoo elinkeinopolitiikan johtaja Heikki Kuutti Uusitalo. 

Toimintaa uudistetaan paikallisesti 

Raportin mukaan sekä koulutuksen lupamenettelyjä kehitettäisiin siten, että toiminnan uudistamista olisi helpompi tehdä paikallisesti. Jatkuvan oppimisen rahoituksen perusteita ammatillisessa koulutuksessa muutettaisiin vastaamaan työikäisen väestön tarpeita.  

– Ammatillisen koulutuksen rahoitusta tulee uudistaa kokonaisuutena. On tärkeää, että rahoitusta yksinkertaistetaan. Tähän työhön raportti antaa hyvät lähtökohdat, kunhan rahoitusta uudistetaan oppivelvollisten ja jatkuvan oppimisen kannalta samanaikaisesti, sanoo elinkeinopoliittinen asiantuntija Jussi-Pekka Rode. 

– Sivistan tavoitteena on, että Suomeen luodaan pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma lukiokoulutukseen. Tavoitteena tulee olla lisätä valinnaisuutta ja turvata laadukas lukiokoulutus väestörakenteen muuttuessa. Ministeriön raportti antaa eväitä käydä tätä keskustelua, sanoo elinkeinopoliittinen asiantuntija Annakaisa Tikkinen. 

Monialaiset koulutuksen järjestäjät herättävät kysymyksiä 

Ministeriö ehdottaa, että koulutuksen saatavuus eri puolilla maata turvattaisiin muodostaen tarvittaessa monialaisia koulutuksen järjestäjiä, joiden toimintaan kuuluisi sekä lukiokoulutus että ammatillinen koulutus. Toisaalta koulutuksen järjestäjiä kannustettaisiin yhdistymisiin. 

– Kun nuorten määrä vähenee monin paikoin, tarvitaan uusia ajattelutapoja. Uusi järjestämistapa ei ole patenttiratkaisu, joka sopii kaikkialle. Lukion ja ammatillisen koulutuksen synergiaedut eivät ole ilmiselviä, mikä johtuu koulutusmuotojen erilaisuudesta. Lisäksi pitää ottaa huomioon se, että yli puolet ammatillisista oppilaitoksista on yksityisiä, ja yli puolet ammatillisen opiskelijoista on aikuisia, Uusitalo sanoo. 

–  Erikoistuneiden ammattioppilaitosten toiminta on vaikuttavaa ja tehokasta, ja opiskelijat ja työelämä ovat niihin tyytyväisiä. Näiden oppilaitosten toimintaa ei tule hankaloittaa. Ammatillisen koulutuksen kehittämisen lähtökohtana tulee olla ylläpitäjäneutraliteetti, koulutuksen laatu ja vaikuttavuus, sanoo Rode. 

Lisätiedot: 

Jaa

Seuraa