SAMKin Nopsa-väyläopinnot: Ammatillisen koulutuksen opiskelijoille joustava väylä ammattikorkeakouluun
Suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämisessä on haluttu pitää huolta siitä, että se takaa mahdollisuuden kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeita riittää. Järjestelmän eri osat täydentävät toisiaan ja tekevät yhteistyötä sujuvan koulutuspolun varmistamiseksi. Ammatillisessa koulutuksessa se tarkoittaa sitä, että tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on mahdollisuus hakea korkeakouluun. Suomessa on asetettu tavoite korkeakoulutettujen määrän lisäämisestä, jota osaltaan joustava siirtyminen ammatillisesta ammattikorkeaan auttaa. Tällä hetkellä noin puolella ammattikorkeakouluun hakevista opiskelijoista on ammatillinen tutkinto.
Haastattelimme aiheesta Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMKin opetuksen vararehtori Timo Mattilaa, hyvinvointi ja terveys-osaamisalueen johtaja Tiina Savolaa ja ohjaus- ja opetussuunnitelmatyön koordinaattori Mari Linnaa.
Nopsan avulla sujuvasti kiinni korkeakouluopintoihin
– Meidän koulutusmaailmaa edustavien tahojen tarkoitus on toteuttaa meille asetettuja tavoitteita. Kehitämme toimintaamme tavoitteiden mukaan, olemme joustavia ja nopeita, Timo Mattila aloittaa.
– Meillä on otettu vakavasti tavoite siitä, että toiselta asteelta tulisi edetä nopeammin jatko-opintoihin, ja mietimme, miten voisimme tasoittaa tietä ammatillisesta ammattikorkeaan. Miten voisimme vahvistaa niitä taitoja, joita ammattikorkeakoulussa tarvitaan. Siltä pohjalta syntyi Nopsa-väyläopinnot eli ammatillisen koulutuksen opiskelijoille suunnattu paketti ammattikorkeakouluopintoja. Kun ammatillisen koulutuksen opiskelija suorittaa paketin, hänellä on suora pääsy SAMKiin, jatkaa Timo Mattila.
Kun ammatillisen koulutuksen opiskelija suorittaa paketin, hänellä on suora pääsy SAMKiin.
Nopsa aloitettiin vuonna 2021 koko SAMKia koskevana ohjelmana. Tuolloin koulutuksessa aloitti 250 ammatillisen opiskelijaa. Tällä hetkellä opiskelijoita on yhteensä noin 450. Nopsa on 14-16 opintopisteen paketti, jota ammatillisen koulutuksen opiskelijat suorittavat 1,5 vuoden ajan. Opintojaksot hyväksiluetaan automaattisesti ammattikorkeakoulututkintoon.
Opiskelijat saavat osoittaa, että pärjäävät
– Nopsa -opinnoissa opiskelijat eivät vain kurkista korkeakouluopintoihin, vaan he suorittavat varsinaisia opintoja. He tulevat kampuksellemme opiskelijoiksi ja samalla tapahtuu sitoutumista opiskeluun SAMKissa, Tiina Savola toteaa.
Sen lisäksi, että Nopsa on mainio tapa antaa maistiaisia korkeakouluopinnoista ja sitouttaa nuoria, niin se osoittaa opiskelijoille sen, että he pärjäävät.
– Monet heistä ovat saattaneet aiemmin kokea, että korkeakoulu on lukiolaisten paikka, ja että ammatillisesta koulutuksesta tulevien valmiudet eivät riitä. Mutta meillä he pääsevät osoittamaan, että luulo oli väärä, korostaa Timo Mattila.
– Emme pyri antamaan kuvaa, että opiskelu on helppoa, vaan osoitamme, millaista opiskelu korkeakoulussa oikeasti on. Opiskelijat suorittavat opintonsa meillä joko fyysisesti tai verkossa. Ja samoilla vaatimuksilla kuin tutkinto-opiskelijat. Jokaista ryhmää ohjaamassa on oma opettajatutor, mutta mahdollinen muu opetuksen lisäapu tai tukiopetus toivotaan tulevan 2. asteelta, Mari Linna kertoo.
Nopsa-mallia kehitetään yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten kanssa
SAMK kehittää Nopsa-mallia yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten kanssa niin, että se palvelee oppijoita parhaalla mahdollisella tavalla.
– Kehitämme mallia jatkuvasti. Ohjausryhmän kanssa käymme läpi käytännön kysymyksiä, opiskelijoiden motivaatiosta, tuen tarpeesta jne. Yhteistyökumppanimme ammatillisessa koulutuksessa ovat ottaneet enemmän vastuuta siitä, kenelle voi suositella väyläopintoihin hakemista. Opinto-ohjaajat ja opettajat ovat haastatelleet nuoria, kartoittaneet motivaatiota, kertoo Mari Linna.
Verkoston syntyminen SAMKin ja ammatillisen toisen asteen oppilaitosten kanssa on tärkeää ja siihen panostetaan.
Tällä hetkellä SAMKin opiskelijoista 20 prosenttia tulee sisään erilaisten väylien kautta.
– Yhteistyötä tekemällä ihmiset oppivat tuntemaan toisensa ja huomaavat, mitä kaikkea voidaan tehdä yhdessä. Säännöllisten tapaamisten lisäksi opot ja opettajat, ohjausryhmä ja opetutorit pitävät jatkuvasti yhteyttä, Mari Linna jatkaa.
– Yhteistyön kautta molemminpuolinen tietämys kumppaneiden toimintaedellytyksistä lisääntyy. Saamme tietoa esimerkiksi siitä, mitä sääntelyä toimintaan liittyy, Timo Mattila toteaa.
Jatkuvien muutosten sijaan tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja joustavuutta
Oppivelvollisuuden pidentäminen mutkisti yhteistyötä. Ammattikorkeakoulussa opiskelijalla on suuri vastuu opinnoistaan ja oma ote on tärkeää. Se tukee oppimista. Toisella asteella sitä vastoin toiminta on erilaista, opettaja kantaa suuremman vastuun opiskelijasta.
– Tulemme keskustelupöydän ääreen eri opintoasteilta. Mutta keskustelu on ollut innostunutta, kun sama tavoite yhdistää. On tärkeä, että meillä on yhteiset pelissäännöt siitä, miten päästään nuorten kannalta hyviin tuloksiin. Tiina Savola korostaa.
– Koulutusmaailma on jatkuvasti muutosten kourissa. Välillä tulee pohtineeksi, ehditäänkö lainvalmistelussa ottaa huomion riittävästi vaikutuksia toimintaan. Pienikin muutos voi hankaloittaa hyvää yhteistyötä. Oppivelvollisuuden laajentaminen toi mukanaan kysymyksen tietosuojasta; erityisesti alaikäisten oppijoiden osalta. Törmäsimme siihen, miten voimme toimia yhteistyössä toisen asteen kanssa, jos rajat ovat kovin tiukat. Käytännössä haasteita tulee nuorten ohjauksessa. Esimerkiksi tietosuoja ja opiskelijan ohjaus, huolehtiminen oppijasta vaatii tarkkaa sopimista ja sääntöjä, avaa Timo Mattila.
Toinen haastateltavien nostama kysymys liittyy koulutuspolitiikan pitkäjänteisyyteen. Päättäjien on hyvä tiedostaa, että muutokset eivät aina tapahdu nopeasti.
– Otan esimerkkinä uudet aloituspaikat, jotka ovat luonnollisesti tervetulleita. Mutta niiden myöntämisestä menee noin viisi vuotta, ennen kuin tuloksia on nähtävillä. Meidän maailmassamme prosessit ovat pitkiä. Lisäksi nuorten pitää antaa kasvaa ja löytää oma alansa, Timo Mattila painottaa
– Toiminnan pitäisi voida olla mahdollisimman joustavaa. Niin, että eri alueilla saisi keskittyä alueen omiin vahvuuksiin, sanoo Tiina Savola.
Lisää luottamusta ja mahdollisuuksia rohkeisiin kokeiluihin
– Haluan myös korostaa luottamusta. Me koulutustoimijat teemme töitä sen tavoitteen eteen, jonka yhteiskunta on meille antanut, esimerkiksi tavoite 50 prosentin korkeakoulutusasteesta. Näihin tavoitteisiin voidaan päästä myös uusilla avauksilla. Ei saisi asettaa rajoja ennen kuin erilaisia malleja on testattu, esimerkiksi sen kaltaisia kuin Nopsa-paketti, Timo Mattila painottaa.
– Tarvitsemme lisää pilotteja, kokeiluja ja rohkeutta. Me korkeakoulut haluamme ja voimme kokeilla erilaisia malleja, luonnollisesti tämä liittyy myös rahoitukseen. Tällä hetkellä rahoitamme Nopsa-toimintaa avoimen ammattikorkeakoulun rahoituksella. Jos vastaava mahdollisuus poistuu avoimen ammattikorkean rahoitusmittarista, se uhkaisi Nopsa-toiminnan jatkuvuutta ja joustavaa tapaa tuottaa korkeakouluosaajia. Rahoitusmallin tuleekin mahdollistaa joustavat tavat, korostaa Timo Mattila.
Tällä hetkellä SAMKin opiskelijoista 20 prosenttia tulee sisään erilaisten väylien kautta.
– Joustavat mahdollisuudet on huomioitu opetussuunnitelmatyössä. Rakennamme paketteja ja moduuleita, erilaisia väyliä, jotka mahdollistavat jatkuvan oppimisen, Mari Linna sanoo.
– Me mieluummin avaamme korkeakouluun kurkistamisen mahdollisuuksia ja madallamme kynnystä oppia. Oppimisen ovien pitää olla auki, lopettaa Timo Mattila.
https://www.samk.fi/opiskelu/hae-opiskelijaksi/avoin-amk/nopsa-vaylaopinnot-ammatilliselta-2-asteelta-samkiin/