Rinne kysyi, puolueet vastasivat. Mikä yllätti, vai yllättikö mikään?

Kuten Sivistystyönantajat on aiemmin esittänyt (Jussi-Pekka Roden blogi 29.4), on hallitustunnustelija Rinteen kysymyksistä vedettävissä se johtopäätös, että koulutuspolitiikka on tulevan hallituksen yksi keskeinen painopiste. Kysymykset antoivat viitteitä siitä, että koulutus- ja innovaatiopolitiikka nähdään vahvemmin investointina tulevaisuuteen, ei pelkkänä julkisen talouden menoeränä. Ja hyvä niin, tätä me Sivistassakin olemme systemaattisesti viestineet.

Kävimme läpi viiden isomman puolueen vastauksia hallitustunnustelukysymyksiin koko koulutusjärjestelmän osalta.

Tässä huomioitamme:

SDP

Aloitetaan hallitustunnustelijapuolueesta SDP:stä, jonka vastaukset omiin kysymyksiinsä ovat ns. oikeat vastaukset. SDP:n lähtökohta on, että Suomen menestys ja globaali rooli rakentuvat koulutuksen, tutkimuksen ja uusien innovaatioiden varaan. SDP katsoo, että fokuksen tulisi olla pitkäjänteisissä tutkimukseen perustuvissa investoinneissa osaamiseen, sivistykseen ja tutkimukseen. Heidän mukaansa tarvitaan merkittävä kurssimuutos. Koko koulutusketjua täytyy hoitaa. SDP:n mukaan TKI-toimintaa tulisi olla 4 prosenttia BKT:sta vuonna 2030. Tähän tarvitaan julkisia panostuksia vipuvoimaksi.

SDP:n tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Puolue esittää oppivelvollisuuden laajentamista kattamaan toinen aste ja samalla toisen asteen maksuttomuutta. Tämä on SDP:n mukaan iso rakenteellinen uudistus, jonka valmistelun yhteydessä on pohdittava laaja toimenpidekokonaisuus peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheeseen. SDP esittää jatkuvan oppimisen uudistusta, joka vastaa yksilöiden ja työmarkkinoiden tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Uudistus tulee valmistella kolmikantaisesti.

Johtopäätös: SDP:n esitys ei sisällä isoja yllätyksiä. Ilahduttavaa, että ovat huomioineet myös sosiaalisia vaikutuksia oppivelvollisuuden noston suhteen. Avoimeksi jää, miten iso uudistus aiotaan rahoittaa ja toteuttaa.

Vihreät

Ensimmäisenä vastauksensa julkistaneet vihreät lupaavat edelleen, kuten vaalien alla, miljardiluokan panostukset koulutukseen ja tutkimukseen. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset olisi peruttava, korkeakouluindeksit palautettava, oppivelvollisuutta pidennettävä, tki-rahoitus-nostettava ja varhaiskasvatusoikeutta vahvistettava. Ilahduttavaa Sivistan näkökulmasta on, että perusopetuksen vahvistaminen ja perustaitojen varmistaminen näkyy läpileikkaavana teemana. Jatkuvan oppimisen osalta halutaan lisätä oppisopimuskoulutusta sekä perustaa kansallinen osaamisohjelma, jonka tavoitteena on, että jokainen työikäinen suorittaisi vähintään toisen asteen tutkinnon.

Johtopäätös: Yllätyksiä ei vastauksista löydy.

Keskusta

Keskusta esitti kymmenen kynnyskysymystä hallitukseen osallistumiselle. Suurtappion kärsineelle puolueelle se onkin luontevaa; annetaan vaalien voittajien yrittää ensin. Tunnustelijalle on vastattu samaan aikaan hyvin perusteellisesti: koulutuspolitiikan osalta kaikki sektorit on katettu. Ja keskusta ei olisi keskusta, ellei vastauksissa toistuisi vahvasti koko maan kehittäminen ja alhaisen syntyvyyden kuntien huomioiminen. Korkeakouluihin halutaan saavutettavuusohjelma, eivätkä toisen asteen oppilaitokset saa karata liian kauas nuorten luota.

Jatkuvan oppimisen osalta keskusta korostaa yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa rahoituksen uudistamisessa. Tki-rahoituksen nostossa niin ikään muistetaan vakaan ja ennakoitavan julkisen osuuden tärkeys kuten myös innovaatiomyönteisen sääntelyn lisääminen. Yritysten ja korkeakoulujen välisen yhteistyön lisääminen on mainittu samoin oppilaitosten yhteistyö yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa yleensä. Toisen asteen koulutuksen osalta todetaan, että kehittäminen ei saa jäädä pelkästään maksuttomuuden edistämiseen vaan on vahvistettava osaamisen perustaa. Vaaliohjelman vaatimus tuhannesta uudesta opettajasta ja ohjaajasta työpaikoilla tapahtuvan oppimisen tueksi toistuu.

Johtopäätös: Yllätyksettömiä siis keskustankin vastaukset, ellei sellaiseksi lue ehdotusta vaalikauden aikana valmisteltavasta laista osaamiskaaresta.

Kokoomus

Olimme siinä luulossa, että Keskusta esittäisi eniten kynnyskysymyksiä hallitukseen menemiselle, mutta yllätyksellisesti Kokoomus vetikin paremmaksi ja asetti 13 kynnyskysymystä. Niissä on ilahduttavasti mukana myös kysymys siitä, että Kokoomus pitää välttämättömänä investointeja koulutukseen, osaamiseen ja sivistykseen. Lisäksi puolueen näkemyksen mukaan koulutusjärjestelmämme uudistamista on jatkettava. Ehkä joidenkin kynnyskysymysten osalta olisi luontevampaa puhua painopisteistä.

Kokoomus nimeää summan, joka ensi vaalikaudella tulee laittaa TKI-lisäpanostuksiin: 300 miljoonaa euroa. Korkeakouluille halutaan vakaa perusrahoitus. Kokoomus haluaa panostaa varhaisiin vuosiin ja perusopetukseen. Puolue haluaa luoda kaksivuotisen esiopetuksen, lisätä varhaiskasvatukseen osallistumista ja huolehtia varhaiskasvatuksen laadusta. Jokaisen oppilaan on saatava peruskoulusta tarvitsemansa tiedot ja taidot, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Kokoomus haluaa uudistaa myös kolmiportaisen tuen ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain. Näin Kokoomus haluaa varmistaa, että jokaisella on edellytykset suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto ja puolella ikäluokasta myös korkea-asteen tutkinto.

Kokoomus tahtoo panostaa henkilökohtaiseen ohjaukseen ja yksilöllisiin opintopolkuihin. Syrjäytymiseen puututaan kohdennetuin toimin. Kokoomus haluaa osaamisen tulevaisuussopimuksen, joka laadittaisiin yhdessä työmarkkinaosapuolten ja koulutuksen järjestäjien kanssa.

Johtopäätös: Kokoomuksen linjat eivät myöskään sisällä isoja yllätyksiä, mutta kylläkin konkretiaa ainakin täsmätoimien osalta.

Perussuomalaiset

Entäs sitten mahdollisten hallitusneuvottelijoiden todellinen jokerikortti, perussuomalaiset. Muista puolueista poiketen perussuomalaiset menevät koulutusinvestointien osalta suoraan konkretiaan: sisäilmaongelmat on korjattava, lähikoulut säilytettävä ja erityisoppilaat pidettävä erillisissä luokissa. Puolue haluaa painottaa sekä matemaattis-luonnontieteellistä ja teknillistä osaamista että aidosti sivistyksellistä oppia. Toisen asteen koulumuotoisen oppivelvollisuuden jatkamista perussuomalaiset eivät tue ja jatkuvan oppimisen osalta elinikäinen oppiminen halutaan nostaa yhdeksi hallituskauden keskeisimmistä kehittämiskohteista.

Johtopäätös: Vastaukset eivät sieltäkään yllätä, teksti on vaaliohjelmista tuttua.

Koulutukseen ja osaamiseen liittyviä tavoitteita löytyy myös muista kuin kysymyksen 8 vastauksista. Laadukas ja kaikille saavutettavissa oleva varhaiskasvatus nähdään keinona tukea lapsiperheitä, kuten pitääkin. Työperäisen maahanmuuton tärkeys työllisyysasteen nostossa ymmärretään varsin laajasti, samoin kuin korkea osaamistason merkitys. Pienemmät puolueet eivät nostaneet kynnyskysymykseksi koulutusta. Poikkeuksen tekivät kristillisdemokraatit. Heidän mukaansa hallituksen pitää myös panostaa vahvasti koulutukseen.

Mitä seuraavaksi?

Tarkoittavatko yllätyksettömät vastaukset yllätyksettömiä hallitusneuvotteluita? Se jää nähtäväksi. Helppoja hetkiä Säätytalolla tuskin nähdään. Mutta vahvaa koulutus- ja tutkimuspoliittista virettä uuteen hallitusohjelmaan sopii odottaa. Varovaisen toiveikas voi olla myös uusien osaamisinvestointien osalta.

Lisätietoja,

Laura Rissanen, johtaja p. 041 540 4505
Jussi-Pekka Rode, elinkeinopoliittinen asiantuntija p. 040 168 6836