Poikkeuksellisessa tilanteessa tarvitaan poikkeuksellisia keinoja – koulutuksen, tutkimuksen ja osaamisen rahoitus on turvattava kriisin aikana
Sivistystyönantajat kannattaa valtioneuvoston varhaiskasvatuksen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevista väliaikaisista rajoituksista liittyvän asetuksen käyttöönottoa.
Sivista korostaa, että viranomaisten ja hallituksen toteama uhka, jonka koronaviruksen nopea leviäminen yhteiskunnalle aiheuttaa, on syytä ottaa vakavasti.
-Jäsenemme, jotka vastaavat koko koulutuksen elinkaaresta ulottuen perusopetuksesta korkeakoulutukseen, ottavat opiskelijoiden ja henkilökunnan terveyden hyvin vakavasti. Iso osa jäsenistämme oli ryhtynyt poikkeusjärjestelyiden varmistamiseen ja etäopetukseen siirtymiseen jo ennen valtioneuvoston suosituksia, sanoo Sivistan toimitusjohtaja Teemu Hassinen.
Sivista esittää kuitenkin asetukseen seuraavaa täydennystä: koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteessa myös toisen asteen koulutuksessa tulee voida poiketa koulutuksen suoritusrajoista, kuten esityksessä on todettu korkeakoulutuksen osalta.
-Katsomme, että lukiolain 23 pykälässä sekä ammatillisen koulutuksen lain 11 pykälässä mainittu muu erityinen syy täytyvät tässä poikkeustilanteessa. Tämän vuoksi ammatillisen ja lukiokoulutuksen valmistavissa koulutuksissa sekä lukiokoulutuksessa tulee voida poiketa koulutuksen maksimisuoritusajoista, toteaa Sivistan johtaja Laura Rissanen.
Poikkeustilanteessa on tärkeää katsoa paitsi nykyhetkeen myös sen yli
Valmiusasetuksen käyttöönoton vuoksi koulutustoiminta jatkuu poikkeusjärjestelyin koko maassa. Suuri osa eri koulutusasteiden koulutuksesta pyritään pitämään toiminnassa erilaisin etä- ja itseopiskelujärjestelyin. Poikkeustilanteessa on tärkeää katsoa paitsi nykyhetkeen myös sen yli.
-Koulutuksen, tutkimuksen ja osaamisen rahoitus on turvattava kriisin aikana ja varauduttava esimerkiksi rajoituksista johtuvien valtionosuusmenetysten kompensointiin koulutuksen järjestäjille, Rissanen painottaa.
Tilanne on haastava erityisesti pienissä oppilaitoksissa.
-Monet jäsenemme toimivat ilman valtionosuusrahoitusta tai saavat vain osittain rahoituksensa sitä kautta. Moni koulutus tapahtuu markkinalähtöisesti. Osa koulutuksesta voidaan järjestää etäopetuksena, mutta erityisesti yritysten, yksityisasiakkaiden sekä työvoimatahojen perumat koulutukset ovat jo nyt aiheuttaneet markkinahäiriön, sanoo Rissanen.
Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat vapaan sivistystyön sekä taiteen perusopetuksen oppilaitokset, joiden toiminta käytännössä pysähtyi seinään. Osa oppilaitoksista arvioi, että jopa puolet vuoden tuotoista voi jäädä saamatta. Sivistan jäsenet työllistävät noin 56 000 työntekijää.
Epäselvyyttä viranomaisten ohjeistuksissa
Epäselvyyttä aiheuttavat myös viranomaisten erilaiset tulkinnat. Esimerkiksi aluehallintoviranomaisilla on ollut opetus- ja kulttuuriministeriötä tiukemmat tulkinnat siitä, miten koulutuksia voidaan järjestää ja miten ei.
-Haluamme korostaa, että oppilaitokset ja korkeakoulut eivät ole menneet kiinni, vaan opiskelijan opinnot pyritään järjestämään muulla tavoin, Rissanen jatkaa.
Opetuksen ja koulutuksen sujumisen kannalta on olennaista, että viranomaiset tiivistävät keskinäistä yhteydenpitoon ja linjaavat yhtenäisesti. Hyvä periaate on, että työnantaja viimekädessä päättää, miten oppilaitos poikkeusolot huomioiden järjestää koulutuksen. Toiminta siis jatkuu, mutta työnantaja ratkaisee, miten toimitaan.
– Haluamme tähdentää, että jo pitkään todettu tarve nostaa suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa sekä tki-toiminnan intensiteettiä ei ole akuutin kriisin myötä poistunut, Rissanen sanoo.
Kriisin aikana tarvittava poikkeusrahoitus esimerkiksi yritysten toiminnan tukemiseksi ei voi olla pois koulutuksesta ja tutkimuksesta. Muutoin vaarana on, että kriisin jälkeen osaamisvaje hidastaa talouden ja yhteiskunnan toipumista.
Lisätietoja:
Laura Rissanen p. 041 540 4505
Johtaja, Sivista
Teemu Hassinen p. 050 562 7004
Toimitusjohtaja, Sivista