PISAn tutkimusjohtaja Arto K. Ahonen: PISA ei arvioi vain koulussa opittua
Osaamisesta ja koulutuksesta on odotettavissa keskustelua, kun kolmen vuoden välein toteutettavan PISAn (Programme for International Student Assessment) seuraavat tulokset julkaistaan joulukuun alussa.
Kysyimme Suomen PISA-tutkimuksen kansallisena tutkimusjohtajana vuodesta 2016 toimineelta yliopistotutkija, dosentti Arto K. Ahoselta, mitä PISAn toteutuksesta olisi hyvä tietää ja mitä aiempien tulosten perusteella tiedetään osaamisen kehittymisestä.
Mikä PISA on ja mitä se mittaa?
PISA on OECD:n jäsenmaiden yhteinen tutkimusohjelma, jossa mitataan 15-vuotiaiden nuorten tulevaisuuden kannalta keskeisten avaintaitojen hallitsemista. Näitä ovat: lukutaito, matematiikka ja luonnontieteet. Tutkimuksessa saadaan myös tietoa siitä, millaiset tekijät vaikuttavat näihin taitoihin ja millaisia muutoksia osaamisessa tapahtuu ajan myötä.
Onko PISA hyvä työkalu oppilasarviointiin?
Haluan aina korostaa, että PISA ei suoranaisesti arvioi osaamista opetussuunnitelman toteutumisen näkökulmasta. Pitäisi siis erottaa, mitä opetetaan ja mitä osataan! PISAlla arvioidaan, mitä nuori koulussa tai muualta oppimallaan tiedolla tai taidolla kykenee tekemään. PISA ei ole oppilasarviointiin soveltuva työkalu, vaan se mittaa koko väestöntason osaamista; se on kansallisesti edustaviin otoksiin perustuva. Yhdessä koulussa jokaisella PISAan osallistuvalla oppilaalla voi olla eri kysymykset, joihin vastata. Niitä yhdistämällä saadaan sitten tietoa kansallisesta tasosta.
On tärkeää huomata, että PISA poikkeaa siitä, mitä ja miten perinteisillä kokeilla arvioidaan. PISAssa huomioidaan esimerkiksi perhetausta ja muu kerättävä tausta-aineisto, muun muassa vastaajien mielipiteet ja opiskelukäytännöt. PISA arvioi luotettavammin koko väestön tasoa.
Mitä suomalaisten nuorten osaamisessa on tapahtunut vuosien aikana?
On tapahtunut paljon. Ensimmäiseen PISA-kierrokseen vuonna 2000 osallistui vähemmän osallistujamaita kuin nykyään. Mukana olivat vain OECD-maat. Suomi oli tuolloin kansainvälisen vertailun kärkijoukoissa kolmen parhaan joukoissa. Suomen huippuaika jatkui vielä vuonna 2006, jolloin olimme todella korkealla. Siitä lähtien osaaminen on heikentynyt. Esimerkiksi matematiikassa on tapahtunut jyrkkääkin heikentymistä.
Mutta on syytä pitää mielessä, että vaikka PISA-tulokset ovat heikentyneet, niin Suomi on edelleen parhaiden OECD-maiden joukossa. PISAn arvo on siinä, että pystytään saamaan trenditietoa. Suomessa meidän kannattaa kiinnittää huomiota tulosten suuntaan, eikä siihen, mikä Suomen sijoitus listalla on. Pitää siis verrata aikaisempia omia arviointeja uusiin omiin tuloksiin. Osaamisen suunnasta pitää olla vähän huolissaankin ja erilaisiin tasa-arvo –indikaattoreihin, kuten tyttöjen ja poikien, tai alueiden välisiin eroihin, tulee kiinnittää huomiota.
Millaisia huomioita haluat nostaa esiin aiempien tulosten perusteella?
Tyttöjen ja poikien välisiin osaamiseroihin matematiikassa ja luonnontieteissä olisi hyvä kiinnittää huomiota. Poikien osaaminen on heikentynyt voimakkaammin kuin tyttöjen. Aiemmin pojat olivat tyttöjä parempia, mutta vuosien aikana asetelma on kääntynyt toisin päin. Ero ei ole suuri, mutta se on merkittävä ja poikkeuksellista kansainvälisessä vertailussa. Osaamisessa on selvä ja iso ero tyttöjen eduksi. Lukutaidossa tytöt ovat aina olleet parempia. OECD-maista meillä on tässä suurin ero.
Osaamisen kehittymisen selittäviä tekijöitä on myös tutkittu: esimerkiksi sosioekonominen tausta on selittänyt noin 10 prosenttia ja sukupuoli hieman vähemmän. Enimmillään useamman muuttujan malleilla päästään noin 30 prosentin selitysasteeseen. Suurin osa osaamisen kehittymisen syistä jää kuitenkin selittymättä. Osaamisen vaihtelua selittäviä tekijöitä voidaan etsiä koulusta, mutta yhtä lailla pitää ottaa huomioon, mitä koulun ulkopuolella tapahtuu, kulttuurisissa tekijöissä ja perheen arvoissa. Pitää myös käsitellä sitä, miten paljon osaamiseen ja sen kehittämiseen halutaan ylipäätään panostaa.
Mitä PISAn kansainvälisestä vertailusta on hyvä tietää?
PISA tuottaa meille arvokasta tietoa. Pitää kuitenkin muistaa, että otoksen kattavuus ja aineistonkeruu voi vaihdella maittain. Suomessa otokset ja aineistonkeruut ovat olleet hyvin onnistuneita.
Kansainvälisesti vertaillen Ruotsissa ei viime arvioinnissa sitä vastoin onnistuttu saamaan riittävästi oppilaiden vastauksia, minkä vuoksi tulokset eivät olleet luotettavia. Kiinassa taas PISAan valittiin mukaan vain muutama maakunta, eivätkä tulokset tällöin kerro totuutta koko Kiinasta.
Viro on tasaisesti parantanut tulostaan. Trendi on päinvastainen kuin meillä. Viro on nyt siinä tilanteessa kuin missä me olimme ennen. Meihin verrattuna eroja on myös poikien ja tyttöjen osaamisessa. Pojat ovat Virossa parempia luonnontieteissä ja matematiikassa kuin tytöt. Virossa koulutuksella on merkitystä sosiaalisen nousun kannalta ja koulutusta arvostetaan. Siellä ovat arvossa ne ihanteet, jotka tuntuivat tärkeiltä aikaisemmin meillä Suomessakin. Jotain siitä on nyt kadonnut.
Kuvat: Arto K. Ahonen; Shutterstock, panitanphoto